tiistai 30. joulukuuta 2014

Kilpailukausi urakoitu käyntiin

Nyt on kerrankin oikeaa asiaa hiihtoblogiin!  Tuli nimittäin aloitettua kisakausikin oikein kahden peräkkäisen kisan voimin!
Se että mitä niistä sen kummemmin on kertomista, heh kylmä oli kyyti ainakin kelien puolesta. Omassa pojat 35 sarjassa pysyin kutakuinkin matkassa, mutta yleisen sarjan kärki näyttää olevan kauempana. Niin sen kyllä ehkä pitääkin olla meikäläiseen verrattuna.
Tosiaan lauantaille olin ilmoittautunut Kuhmon sammontaontahiihtoihin. Olin lomailemassa tuolla ylä-savon korkeuksilla useamman päivän ja siltä etäisyydeltä katsottuna oli mahdollista matkustella näihin pariin kisaan.
Matkana Kuhmossa oli 10 kilometriä ja hiihtotapa oli vapaa. Keli oli suhteellisen kylmä ehkä -15 astetta tai siihen suuntaan.
Kisareitti muodostui kolmesta 3 kilsan lenkistä ja lopuksi vielä yhden kilsan rinki. Reitti oli kumpuileva jossa oli monta lyhyttä mäkeä. Oli oikein mukavaa saapua kisapaikoille ja juttua piisasi saman henkisten kanssa, suksia testasin tasan kaksi paria, nekin oli keskenään melkein samanlaiset ja vaikuttivat vieläpä keliin ihan liukkaille.
Itse kilpaileminen oli suhteellisen tasapaksua niinku vuosikaudet jo ollut. Kohtuullisen hyvin jaksaa muttei kerkee minnekään. Ei irtoo ei, sykkeet ei nouse. Kyllä se silti hieman alkaa väsyttääkin. Ei siinä mitään. Silti oli sellaista fiilistä että teoriassa olis mahdollista että vähän vauhti vielä kiihtyisi, mene ja tiedä. Kohtuullisen tiukan kilpailun ja puserruksen jälkeen 35 sarjan toiseksi sijoituin ajalla 27.08. 16 sekuntia Voittaja Ilkka Kinnusen perässä. Sen verran sitä näemmä edelleenkin veteraani on kilpailuhenkinen että tulee verrattua yleisen sarjan kärkeen. Eroa siis yleisen voittaja Markus Pörstiin tuli 3 min 6 sek. Uskaltaisko sanoa että joskus olen paskemminkin hiihtänyt.

Tulokset:
http://www.kuhmo-ski.fi/index_htm_files/sammontaonta27122014.htm


Ja toden totta heti perään sunnuntaina matka kävi Haapavedelle, luvassa perinteistä 11 kilsaa.
Kisapaikalle mennessä pientä arpomista jo mielessä suorittelin, pakkasta auton mittarissa useissa kohdissa yli 20 ja muutamissa kohdissa hiukan alle 20.
Kisapaikalle saapuessa pakkasta oli mittarissa parikymmentä, tuntia ennen kisojen alkua järjestäjien mittari oli näyttänyt -17 ja siten kisat pidettiin normaalisti.
Ilma tuntui kisapaikalla kylmälle mutta ihan siedettävälle, koska keli oli täysin tuuleton. Niinpä päätin kisaan startata vaikken koskaan olekaan rakastanut kisailua kovissa pakkasissa.
Kaksi kerrastoa kisa-asun alle ja pakkashuppu päähän ja rohkeasti matkaan.
Kilpailureitti muodostui kahdesta 5,6 kilsaa pitkästä lenkistä. Reitti oli mäkinen mutta melkoisen loivapiirteinen, eli työntämistä oli aika lailla. Tasatyöntö ja yksipotkuinen tuntui olevan kohtuullise mukavassa tikissä, perusjaksaminen hyvä kuten edellisenäkin päivänä.
Jälleen 35 vuotiaitten kisassa väänsimme tiukasti voitosta, puolessa matkaa tais olla neljä ukkoo sekunnin välein, eli sellaista meininkiä niinku hiihtokisoissa pitääkin olla.
Itsellä ehkä pientä kangistumista havaittavissa pitkin matkaa. Liekkö sitten kylmä kangisti mutta jälkeenpäin mietin missä hävisin oman sarjani voiton. Syy mahtoi olla siinä että en niihin loiviin alamäkiin lähtiessä en ollut riittävän terävänä ja hakannut vauhtia vaan huokasin ja menin laskuasentoon.. turpaan tuli sekuntikaupalla, veikkaisin.
Silti ihan kelvollisesti selvisin koko kisan läpi ja jääpuikko leuassa ja alkava kohme varpaissa sieltä vaan maaliin pusersin. Tuloksena kolmas sija ajalla 31.34. Jäin voittaja Marko Törmäselle 13 sekuntia. Yleisen sarjan voitti Kusti Kittilä ja hänelle jäin tasan 3 minuuttia.

Tulokset:
http://haapavedenurheilijat-fi-bin.directo.fi/@Bin/c72f61d490f965c7472f5379fbb2364f/1419970876/application/pdf/752702/Tulokset%20Haapaveden%20Hiihdot%2028.12.2014.pdf


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Lenkit venyy

On tainnu lenkit venyä puoleentoista,
on tää urakointia aikamoista.
On hakkarissa usein käyty,
kun ei muille baanoille lumipeite täyty.
On siellä esiintynyt kuntojuna Viialan virin,
heitä en saanu kiinni vaikka kuin vauhtiani kirin.
Oli junassa Aki, Heikki ja Hannu
Kovia urheilijoita heistä joka jannu!
Itse teho hiihtoa koitin,
saavutin sopivan ajan ja itteni voitin.
Jos ei kunto nousemasta herkee,
niin ties vaikka jossain kisassa hyvin kerkee?

lauantai 6. joulukuuta 2014

Tunnin lenkkien erikoismies

Kävin aamulla juoksemassa tunnin, illalla lenkki venähti ja olin hiihtämässä tunti ja kakskymmentä. Aamulla varmaan menen taas lenkille tunniksi jne.. sitä rataa se etenee tää harrastaminen..

Oheen julkistan liikkuvaa kuvamateriaalia todisteeksi että tosiaan olen käynyt ulkona.

Sitten minulle on esitetty blogilla kysymys liittyen hauiksiin.
Toi blogin alkukuvana oleva hauiskääntö kuva on lavastettu vain tätä varten. Kyseistä liikettä en siis oikeasti tee käytännössä koskaan. Kuvassa oleva paino on suunnilleen ehkä 15kg.
Salilla teen joskus leuanveto treenin tueksi hauiksia sellaisella metrin mittaisella tangolla jossa on painoa 30 kiloa yhteensä eli per käsi siis tulee just toi 15 kg, sillä menee sarjoja helposti. Minkäänlaisena voimapesänä en itseäni pidä joten paha sanoo onko se paljon vai vähän...

tiistai 25. marraskuuta 2014

Hiihtofiilistä(kö?)

Pikku hiljaa se vaan nostelee hiihtofiilistä,
vaikke kuntopohja ehkä ookaan muurattu tiilistä.
Tänään vähemmän säästelin
ja puoli tuntia reippaasti pertsalla päästelin.
Ei ollut kilsavauhti loskassa mitään hurjaa
mut on se hiihto joskus ollut vielä enemmän kurjaa.
Ei totakaan vauhtia ois jaksanu kauheen montaa varttia
vielä harkitaan kauden eka starttia.
Vai nytkö koko kauteni pilasin ,
kun loskaladulla vauhtini ylös hilasin.



maanantai 17. marraskuuta 2014

Hiihtokausi jatkuu

Nyt on täällä oman asumuksen nurkillakin mahdollista saada lunta suksiensa alle. Lempäälään avattu kilsan mittainen ensilumenlatu. Onhan sitä pitänyt testailla jo vähäsen. tutulle hiihtoliikkeet kaiken kaikkiaan tuntuu. Sinänsä hiihto lyhyellä ja märällä lenkillä tuntuu aavistuksen raskaalle näin huonokuntoiselle. Mukavaa se on toki, vaikkakin odotan todella paljon että tulisi oikea talvi ja sais hiihtää vaikka 30 kilsaa ilman että tarvii samasta kohtaa mennä monesti..
Koitan pysyä aktiivisena ja lähetellä pikku tiedotetta tasaiseen tahtiin blogille.


lauantai 8. marraskuuta 2014

Hiihtokauden avaus

Tänään sai hassuhiihtäjäkin lunta suksiensa alle. Oikeat karkelot toki oli vuokatissa tänään , mutta silloin me harrastajat voimme ulkoilla rauhassa tarpeeksi kaukana niistä kisapaikoista. Lapinlahdella on olemassa puoliympyrän verran hyvää baanaa luistelulle. On siinä pertsankin ura mutta se on tylsää tossa, jos nyt ei toi vapaakaan vastaa talviurheilun riemuja. Hiihtoliikkeitä kumminkin tehty tällekin talvelle.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Uusi teksti

Nyt täytyy taas into ja motivaatio syvältä noutaa,
vielä mahtanee ennättää, ei maassa oo ees routaa..
Ei se oo vaikee sitä harrastusintoo kaivaa,
paitsi jos jokin tauti vaivaa.
Mykopaskatestissäkin tuli käytyä,
jotain löytyi, sen mukaan pitänee käyttäytyä.
Eihän noista viel tiedä mitään satavarmaa,
mut koitan elää ilman että on mieli tummanharmaa.
Talvea toki suunnattomasti ootan,
pääsee avaamaan myös voitelulootan.
Suksen pohjaan liukuvahaa,
ja baanalle sulattamaan mahaa.
Sellaiset tällä korkeudella viel pelkkiä haaveita,
niin on pimeetäkin ettei näe edes aaveita.
Ihan mukava oli taas blogielämäänkin palata,
ei kai sitä tartte kaikkia runojaan yleisöltä salata ..
Yleisöähän tällä blogilla on varmaan satamäärin,
vai mahdanko kuvitella väärin ...

lauantai 6. syyskuuta 2014

Nyt on aika päivitys, treeniviikko julkaista,
sitä voi sitten asiantuntijat mulkaista.
Ahkerasti tietenkin kommentoida
ja paskarunoista pahoinvoida.
Kesä on mennyt ihan mukavasti,
ei paina treeniressi eikä turha painolasti.
Useamman kerran sitä ulkona käydä kerkee,
sitä tuskin koskaan kokonaan herkee.
Hyvin oon tavoitteessa pysyny,
ei oo liiaks voimavaroja kysyny.
Rullahiihto on ollut ihan mukavaa,
siinä läskitkin kyytiä saa.
Tästä vielä lisää koitetaan vertyä
ei sitten ala sitä vähääkään kertyä.

Sitten se luvattu treeniviikon julkaisu

Viikko 35

Maanantai Ap. Juoksu 17 km (1h30min) sisältää 30 min "kovaa" mäkiseen maastoon
Maanantai Ip.  Kuntosali 50 min

Tiistaina iltalenkki juosten 12km (1h)  mäkiseen maastoon

Keskiviikko Ap.Rullahiihto P 26km (1h30Min)
Keskiviikko Ip. Hölkkää vaimon kanssa 6km (45min) jatkeeks vielä penkkipunnerrus ja hauis 15min

Torstai Rullahiihto V 42km (2h35min)

Perjantaina leppoisa iltalenkki juosten 7km (40min) sisältää muutamia kiihdytyksiä

Lauantaina lepo

Sunnuntaina Rullahiihto 26km (1h25min) sisältää 20 minuuttia "vähän kovempaa"

lauantai 23. elokuuta 2014

Lomaa

Ensi viikon olen lomalla ja teemana urheilun saralla saada aikaan sellaista että happi vähän tarttuisi kroppaan. Tänään lenkillä parin päivän tauon jälkeen ja tulokset pari tuntia vapaata rullilla. Happi jopa vähäsen imeytyi

lauantai 16. elokuuta 2014

Maisemalenkki

Kuntoilijan liikkuminen on kivaa kun voi vaikka pysähtyä maisemia ihastelemaan

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Lyhykäinen urheilukatsaus

Niin , tää amatöörinä touhuaminen on hauskaa kun ilman ohjelmointia harrastaa. Välillä tulee tehtyä vähän ja välillä vielä vähän vähemmän. Joka kerran kun treenaamaan lähtee on se mukavaa, aina se mukavuus ei ole ollut niin itsestään selvää mutta viime aikoina aina mukavaa!
Enimmäkseen aika helppoja treenejä mutta välillä jostain syvältä se kilpaurheilija nousee esiin ja aika ajoin täytyy hieman hengästyttääkin itseään.
Välillä työ ja epämääräinen heräämisaika vie ukosta mehut pois joten melko laillahan ne reenit painottuu tonne huoltopuolelle.
Hetkittäin jopa on fiiliksia ja ajatuksia että pitäis vetää hieman enemmän kuin nyt tekee mutta kun ei pysty ja jaksa. Jaetaan tähän yksi harrastusviikko, eli viime viikko.

Viikko 28
Maanantai: Kuntosali 1h(hikipunttia keskiraskailla+vähäsen kuntopyörää)

Tiistai: A.P. Juoksuhölkkää lapsenvaunua työnnellen 14km 1h50 min, ohessa jumppaa                           kuntoradan laitteilla.
Tiistai: I.P. Maantiepyörällä 26km 1h  hapen haukkomista auringossa (vapaapäivä töistä)

Keskiviikko: Maantiepyörällä 52 km 1h50min peruskuntoilua(vapaapäivä töistä)

Torstaina: Väsytti töiden jälkeen , ei urheilua

Perjantaina:Yhdistelmäharjoitus. rullahiihto TT 20km 1h jossa lopussa 35min kovaa, tämän jälkeen juoksua 9km 45min jossa alussa 20 min kovaa mäkiseen maastoon.

Lauantaina: ei taaskaan mitään

Sunnuntaina: Kuntosalilla :leuanveto painojen kanssa, penkkipunnerrus, pystypunnerrus, jalkakyykky+keskivartaloliikkeet.

Kokonaissaldo 8h40min.
Hassun amatöörikuntoilijan viime aikainen ainoa tavoite on että tunti/ päivä keskiarvolla jotain liikuntaa ympäri vuoden.
Esimerkkiviikolla siis joka päivä töissä 7,5-8,5 tuntia paitsi Ti ja Ke ja töiden alku aamulla klo 3.45 alkaen.
Saa kommentoida ja neuvoa!

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kävin ulkona

Olen taas käynyt ulkona ja tän päivityksen ideana tyylillä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja nytten vieläpä liikkuvaa kuvaa. Tuli vaan pirun rakeisia noista kännyvideoista kun ne tänne siirsi mutta joka tapauksessa, idea selvinnee..


torstai 3. heinäkuuta 2014

Kesäurheilusta

Äsken turhat ajatukset sivuun heivasin
ja fillarin kampea kaks ja puol veivasin.
Hiljaisuus katkeaa blogilla jälleen,
nykyään päivitellään hiljakseen tälleen.
Liikunnan ja urheilun parissa kesä menny jollain tapaa,
on se erittäin rentoa kun ohjelma on tyystin vapaa.
Mutta helposti löytyy ulkoillessa fiilistä,
ei tartte takoa päätään vasten muuria tiilistä
Olen vähäsen jaksanut liikuntavälineitä käyttää,
ja koittanu minimitavoitteen viikossa täyttää.
Keskiarvolla tunti päivässä liikettä,
siinäpä kaikki, voi että,
Rullilla oon ehtiny viistoista kertaa tuuppaa,
eikä se rasita laisinkaan sahajauhokuuppaa..
Reisissä muun muassa se saattaa tuntua,
varsinkin jos huonokuntoinen antaa ittelleen runtua.
Oon myös aiheuttanut hien tuoksua ,
harrastamalla viikoittain juoksua.
En ehkä välttämättä olis maratoonivireessä,
vaikka roppa onkin kunnossa jokseenkin kireessä.
Ainahan vaikka maratoonin juosta jaksaa,
mut "väärä" treeni minuutteja kisassa maksaa
Oon vähän koittanu vaan leventää yläselkää,
ei mua silti kannata alkaa kovasti pelkää..
Selkäkin pysyy kunnossa kun vähäsen jumppaa,
ja aavistuksen rautaa pumppaa.
Ei selkä silti oon megalevee,
siihen oon ukko ihan liian kevee!



torstai 24. huhtikuuta 2014

Olen saanut blogilleni haasteen,
pystynkö nielemään sen kuin porkkanaraasteen?
Ideana siinä on toisia haastaa kirjoitustalkoisiin,
pitänee alkaa siis tutustumaan blogeihin toisiin..
Kenties yritän ihan eri aihepiireistä haastetut keksiä,
yhdessä politiikkaa, toisessa reippaasti seksiä?
Täytyypä asiaan pikkuhiljaa perehtyä,
katsella ja erehtyä..
Vaatiihan se aikaa jonkun verran,
mut leikkiin lähtemään saivat tän herran..
Tähän aiheeseen palataan hetken päästä,
se ei kai sitten armoa anna eikä ketään säästä..

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Pääsiäistä ja kevättä!

Nyt runon aika tullut lienee,
sen väsääminen kenties vain hetken vienee.
Sen on tultava nyt tai ei koskaan,
Hukkuu muuten blogi asiapuhe roskaan..
Oleskellaan ja vietetään kevät aikaa,
Keli lämpiää, ihmiset iloitkaa ja naikaa!
Menneen talven puutteita ei jäädä suremaan,
kyllä se taas pakkanenkin meitä ennättää puremaan!
Ei oo kumminkaan keväällä ollut lepouni täysin sikeä,
jonkun verran koko ajan on pakko lennättää hikeä.
Silloin tällöin täytyny salillekin vilkasta,
sen verran että reisi paksuudeltaan erottuu nilkasta!
Ihan sellaista perus liikunnan intoa,
amatööriharrastaminen on täyttä nautintoa.
Uudet lenkkaritkin on jo ostettu,
rullasuksia ei sentään vielä ole esiin nostettu.
Mutta eiköhän jo toukokuussa,
rullailla ihan hymy suussa.
Ja ehkäpä pääsiäisen kunniaksi,
mämmiäkin tuokkosellinen tai kaksi.
Ja ettei ihan tippuis nykymaailman junasta,
tehdään temput Hakkaraisen ja laitetaan kuva isännän munasta!
Tän myötä blogi eloon herää,
ja kommentteja satamäärin kerää!

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Ulkoilua ja voimailua, jos sitäkään

Jep, viime aikoina olen vähän koittanut ulkoilla jalkaisin ja hieman voimailla. Tällä sabluunalla mennään vielä jonkun aikaa, kunnes kyllästyn ja alan juoksemaan ja rullia kuluttamaan. Uusi talvikin tulee ja uusi kilpailukausi sehän on selvää jo nyt! Liekö ois jossain vielä ollut hiihtomahkuja, en ole käynyt katsomassa.
Palataan parin kuvan verran vielä tuonne Vaajakosken "talvisiin" maisemiin. Lisää päivitystä tehdyistä ja tekemättömistä ulkoiluista sitten kun niitä tulee!

Kuvaaja:Touho Häkkinen/Vaajakosken Terä

Kuvaaja:Touho Häkkinen/Vaajakosken Terä


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Vuosittainen pakollinen SM-kisapäivitys

Siinä se taas vierähti sekin talvi! Talvi 2014 joka voidaan nimetä talveksi jota ei koskaan tullutkaan!
Mutta ei silti talvea ilman sm-kisoja mullekaan.
Jyväskylässä Vaajakoskella sitten tekivät kisaladun hiihdettävään kuntoon ihan silkkaa jääräpäisyyttään. Olihan se reitti märkä ja paskainen mutta kaikille se oli sama.
Tässä vaiheessa yllättäen huomaan että talvelle ei sitten tullutkaan kisoja kuin seitsemän, vaikka alunperin intoa ja ajatusta hieman tiheämpään kilpailemiseen oli.
Tästäkin syystä olin innosta puhkuen haistelemassa kisatunnelmaa sm-kisoissa, tunnelmaa ei tässä vaiheessa harrastusvuosia enää latista juuri mikään, tietenkin keskinkertaisesta kulkemisesta mielellään nousisi hieman paremmalle tasolle, sen verran on kilpailijaluonnetta aina olemassa.
Helppoa ei siis tosiaankaan ollut tuolla Vaajakosken loskaradalla.
Perjantain vapaan kympillä luonnollisesti kaikki oli pelissä mutta aina vaan huomaa sen että ei kykene vetämään äärirajoilla kuin muutaman sekunnin. Isoihin nousuihin pakko himmailla kun ei palaudu sitten millään jos vetää tietyn rajan yli. Jostain syystä tänä talvena muutenkin vapaalla hiihtäminen on tuntunut paljon hankalammalta kuin perinteinen joka sekään ei kovin helppoa ole ollut. No sitä kympin kisaa ei hirveemmin pysty puhumalla parantamaan tulos kertoo just sen missä tilanteessa meikäläisen luistelukunto on. Sijaluku siis jaettu 106. ja jäin voittaja Heikkiselle 4 min 51 sek.
Launtaina sitten viesti ja jälleen aloitusosuudelle rajuun raastoon. Tai olishan sitä voinu rajumpikin olla mutta kun ei niin ei, mäkeen ei löydy agressiivisuutta jostain syystä eli alusta saakka oli tarjolla vain peesaajan roolia mulle jos sitäkään. Seurailin letkoja ja yksittäisiä hiihtäjiä, pari harvaa onnistuin ohittamaan ja tulin ohitetuksi monta kertaa, aavistuksenomaisesti oli viimeisellä kierroksella valoa tunnelin päässä, hiihdettiin siis 3,3 kilsan lenkkiä jokaisena kisapäivänä. Vaihtoon keskikastissa keskinkertaisella hiihdolla sijalla 28 joka taisi olla tasan sama sija jolla toin Lekin vaihtoon myös edellisenä talvena. Nyt olisi ollut tahtoa ja halua tuoda vähän paremmin koska mielestäni olen ollut tänä talvena paremmassa kunnossa kuin edellisenä mutta kun ei irtoo niin ei irtoo perkeles heh. Lopulta tasainen joukkueemme oli maalissa sijalla 24.
Sunnuntaina jälleen se yksi odotetuimmista, tosin tällä kertaa ei viittäkymppiä vaan vaivaiset kolmekymppiä, keliolosuhteiden myötä päätyivät lyhentämään kisoja, hyvä ratkaisu mielestäni. Toki olisin halunnut että kelit olisivat olleet suotuisat ja oltais päästy hiihtämään kunnon viiskymppinen, sitä kumminkin oli vesi kielellä ventattu koko olematon talvi.
Niin itse kisaan sitten. Mulla tuli edellisenä päivänä sellainen kutkuttava fiilis että voipi jotain tapahtua, kun en kerran viestissä saanut kovin kovaa agrea päälle niin ehkäpä se hidas kiiruhtaminen sitten siivittää mut kohtuulliseen sijoitukseen, varsinkin kun perinteisen suksi tuntui olevan varsin mainio tuolla kelillä.
Ja viestin vikalla kierroksella oli aavistuksen omaista aukeamista ollut havaittavissa niin nyt piti koittaa mennä edes jokseenkin kovaa alusta saakka, olihan matkana "vain" kolmekymmentä.
No lähdin mielestäni rennon kovaa ja tuntuikin hyvälle. Heti ekalla rundilla vaan järjestin itselleni yllätysohjelmaa ettei menis liian tylsäks! Huomasin että monon vetoketju oli jostain ihmeen syystä auki. Ajattelin että seuraavan alamäen alussa nykäisen sen kiinni, ja niin teinkin, mutta samalla kädessäni sauva oli liian levällään ja se takertui järjestäjien ladun varteen laittamaan verkkoaitaan. Suhteellisen nopeasti kaikki tapahtui, tuntui kova nykäys, yksi aidantolppa irtosi maasta ja itsekin pääsin jatkamaan mutta sompa jäi sinne aidan viereen. Hiihdin yhden ison jyrkän mäen ylös sommattomalla sauvalla joka upposi joka työnnöllä pohjaan saakka, tiesin tasan missä on isäni juottopaikalla ja mukana myös varasauvat. Lyhyt kilpailureitti pelasti sen ettei siinä sen ihmeemmin mitään käynyt, arviolta kuultujen väliaikojen perusteella hukkasin tossa reilun kymmenen sekuntia mutta siihen ei hiihtoni ratkennut. Tästä eteenpäin menikin ilman kommelluksia toisessa kädessä vihreä ja toisessa oranssi sauva. Oli niin kuuma keli joten join joka kierrokselle paitsi ekalle ja vikalle pikkuisen ja luulen että se oli hyvä asia. Nousujohteinen kisa ja sijoitus parani loppua kohden ja uskalla väittää että sitä itse kaipaamaani agressiivisuuttakin löytyi vähäsen parille viime rundille. Tietenkin jäi sitten miettimään että ollapa ollut se viiskymppinen, pari napsua hitaampi vauhti alussa ja muuten samalla lailla niin väitän että nousujohteisuus ois jatkunut vielä parikyt kilsaa... mut joka tapauksessa minulta ihan hyvä kisa. Sijoitus siis 48. Voittaja oli Lari Lehtonen jolle jäin 9.44
Sellainen fiilis jäi tästä(kin) tynkätalvesta ja tynkä kisakaudesta että kisoja tulee vieläkin, niitä viiskymppisiäkin.
Hassuhiihtäjä siirtyy tämän myötä kesälaitumille kun ei talvi kerran tullutkaan..
Tulokset viikonlopulta:
http://www.huhtasuonhiihto2000.fi/kilpailut/sm2014/tulokset/

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kisakausi jatkuu..

Jep, kauden neljäs kisastartti on nyt sitten ollutta ja mennyttä. Harvakseltaan tulee kisoja , osittain keleistä johtuen ja osittain omaa laiskuuttakin.
Joo kuitenkin aina kun kisapaikoille erehdyn menemään niin jotenkin se on juhlapäivä, se kaikki touhu ja toiminta siellä on ihan mukavaa ja sanailu muiden samanhenkisten kanssa.. heh enää puuttuu vain se tuloksen tekeminen!
Tänään tosiaan Kilpailu Hämeenlinnassa Ahvenistolla. Hämeenlinnan hiihtoseuran 90v juhlakisa. Hämeenlinnassa tehdään hienoa työtä hiihdon eteen, kuten Tampereellakin, koska on suorastaan ihme että näillä keleillä ylipäätään hiihdetään. Sen verran luonnonvoimille joutuivat periksi antamaan että kisa vaihdettiin pertsalta vapaalle. Kisareitti itsessään oli hyvässä kunnossa ja verryttelybaanaakin oli reilusti olemassa, märkää tykkilunta siis luonnollisesti.
Omalta osalta kisa oli jokseenkin hankala, tai siis sanoisinko hidas, tasaisen varmasti survoin menemään mutta en kyennyt enkä uskaltanut oikein hyökätä missään vaiheessa.  Tuntuu että ei oikein tällä hetkellä palaudu laisinkaan jos hiihtää kierrokset punaiselle hetkeksikään. Eli pirullisen rankat nousut könysin hissun kissun ja yritin sitten iskee enemmän tasaisella, mutta ei ole niin paljon iskuja että kello siitä erityisesti tykkäisi. Sijaluku minulla siis oli 15. Jäin voittajalle Waltteri Vinkaharjulle 1,50. Tai kisan ulkopuolella Norjalainen  Lars Moholdt hiihti vielä sekunnin Vinkanharjua kovempaa. Omassa sarjassa eli pojat 35 sarjassa olisin ollut kolmas.
Kaikesta huolimatta jäi sellaista positiivisen sävytteistä fiilistäkin koska hiihdossa oli hyviä elementtejä paljon. Suksi toimi ja vieläpä ihan itse laittama, ja jaksaminen tuntuu olevan ok. Kun en kerran oikein irti saanut niin tuntui voimia jäävän vähän jäljelle maalissa, ehkäpä siis jaksan hiihtää keväällä viiskymppisen jos Jyväskylässä on kelejä. Nyt ainoa missio seuraavien viikkojen aikana on että koitan saada omaan hiihtooni agressiivisuutta joka siivittää nousuissa kovempaan vauhtiin ja maksimisykkeisiin. Sellainen tulis kisojen kautta, jospa niitä kisoja jossain olis...
Tulokset:http://www.hameenlinnanhiihtoseura.fi/@Bin/322148/HlHS90_tulokset.htm

 

maanantai 10. helmikuuta 2014

Kilpailun tuntua

Ja kuten uhkailin jo etukäteen tulee tännekin pitkästä aikaa kisapäivitystä. Pitihän se alkaa kisaamaan toden teolla ennen kuin talvi loppuu. Tai toden teolla? .. joka tapauksessa kisaamaan edes jotain..
Lauantaina Noormarkun Nopsan järjestämät karkelot jotka pidettiin Porissa tykkilumella. Porin kaupunkia täytyy hieman kehua koska mielestäni ladut olivat siellä sääoloihin nähden erinomaiset, ei ihan niin hyvät kuin Tampereella mutta hyvät kumminkin!
Kisareitti oli 2,5 kilsaa suhteellisen loivapiirteisiä nousuja ja sitä siis neljästi, hiihtotapana perinteinen. Keli oli plussan puolella parisen astetta, ja meikäläisen kaavailuja märempää oli siellä. Suksien valinnassa siis oli kaksi suksea.
Pitovoideltu ja sitten pitopohjasuksi. Harmittaa kyllä vähäsen kun itse en saanut voideltua suksea pitämään tarpeeksi hyvin joten turvauduin kompromissiratkaisuun ja otin sen pitopohjan, se oli helppo hiihtää mutta jostain syystä se ei ollut riittävän nopea vaan tuntui että saatoin antaa vähän luistossa tasoitusta. Ainakin se oma toinen oli liukkaampi, kenties olis sillä pitäny mennä ja tuupata vaikka pelkkää tasatyöntöä.
Koitin tosiaan pistää itteeni ahtaalle kisassa heti alusta saakka ja mielestäni tein töitä ihan pirusti päästäkseni lujaa ja hapottihan se, mut kello ei vaan tykännyt. Ehkä tietenkin olisi saanut olla hieman "agressiivisempi" ote niissä nousuissa mut en mä taida sillä tavalla osata hiihtää!
Kauden korkeimpia sykkeitä silti paukuttelin ja räkä lensi, maaliinkin tulin jäätävän ison tappion saattelemana! Ajalla 31.54 Sijaluku siis oli 6. ja eroa voittaja Peltoniemeen tuli 2.57.
Tulokset:http://www.noormarkunnopsa.fi/images/stories/Liitetiedostot/Hiihto/Kansalliset_2014/Tulosluettelo_Kans._Nopsan_hiihdot_2014.pdf

Sunnuntaina vuorossa oli tälleen aavistuksen Hämäläistyneelle savolaispojalle elämäni toinen kerta Hämeen viestissä, tällä kertaa heti kovimpaa prässiin ja avausosuudelle. Matkana 8 km pertsalla.
Edellisestä päivästä viisastuneena alkoi se suksihommakin sujua paremmin ja tällinki löysi paremmin paikkansa eikä vähiten siksi että sain apua isältäni joka muiden asioiden ohikulkumatkalla tuli vierailulle ja jäi haistelemaan viestitunnelmaakin. Ja kun ei taivaalta mitään sadellut niin tällä kertaa jätin pitopohjasuksen kokonaan kotiin, kisaan laitettiin vain se edellisen päivän liukas ja pitämätön suksi, tällä kertaa kunnon pitotällillä, luotto oli kova siihen sukseen koska johan sen edellisenä päivänä olin testannut, siispä nyt lähdin sillä suoraan kisaan ollenkaan testaamatta, ja sehän pelitti kuin unelma. Ei ollu Forten Äijät turhaan sitä puristelleet ja mittailleet syksyllä!
Itse kisasta sen verran että nyt kun mäet olivat Porin jälkeen isompia ja jyrkempiä oli pistettävä pientä varovaisuutta omaan menoon etten ole heti lähtöpaukusta hapoilla.
Nyt oli sen verran kovia vauhdin pitäjiä että ei ollut asiaa vetämään letkaa tällä kunnolla, seurailin minkä kykenin ja letkassa soljuin ja kisan edetessä vähän aukeni ja meno oli mukavaa ja fiilis kohosi.
Loppupeleissä perusvarmalla menolla toin Lekin vaihtoon viidentenä, edellä oli Ylöjärven ryhdin Antti Ojansivu joka oli osuuden nopein ja vitun monta Hakan joukkuetta. Voin sanoa rehellisesti että parempaan en olisi kyennyt, selityksille ei jäänyt sijaa, suksi toimi ja kaikki sain irti mitä pystyin.  Tästä fiilis kohosi ja intoa on sillä tavalla että josko sitä talven mittaan taas jotain... ?
Tulokset:http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/hameen-viesti-2014/tulokset-hameen-viesti-ja-nuorten-pikaviesti-9-2-2014/

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Nyt se on loppu

Niin nyt se loppuu! Nimittäin  se kisailematon piiitkä jakso taas meikäläiselläkin.
Kaivelin tuossa muutaman parin suksia esiin tulevaa hipelöintiä varten, rivissä on melkein neitseellinen kapula ja sitten sopiva sekoitus historiallisia aarteita, eiköhän noilla taas saada räkä poskelle valumaan.
Pertsaa siis tuleman pitää viikonloppuna ja oikein kahtena päivänä. Tiedotetta kisoista tulee, varsinkin jos on jotain tiedotettavaa, ja tulee muutenkin..
Näin lyhyesti siis päättyy taas blogin tylsä hiljaisuus, Palaillaan!


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

SM-Kisahuumaa (televisiosta)

Niin se on vaan Vantaan sm-kisat paketissa ja hienoja urheilusuorituksia päivittäin siellä tapahtui, paitsi omalta osaltani. Olin kotisohvalla.
Jotenkin koin olevani väärässä paikassa kotona. Vaikka en olisikaan maaliin tullessa paistatellut listan kärjessä niin silti tuntui että mun paikka ois ainakin vähäsen ollut tuolla kisoissa, siellä soljunut massan mukana.
No tilanne oli kuitenkin se että nuhatauti syystä tai toisesta ei meinannut suostua millään poistumaan mun kehosta. Ensin pari viikkoa ja sit kokeilin pari lenkkiä ja lepäsin sit vielä reilun viikon.
No tällä viikolla olen keskiviikosta alkaen liikuntaa harrastanut mutta kovasti voimattomalle se meno tuntui varsinkin alkuun.
Ei kai se vähäkään kunto mikä siellä ehkä oli ole kadonnut mutta kropan käynnistely vienee aikaa.. Tehoja ei oo viel kärsiny oikein tehdä, tai ei oikein uskalla kun ollut varsin kylmääkin, toivottavasti pian pääsee revittelemäänkin vähäsen. Ja jospa tulis muutama kisakin vielä tässä talven mittaan. Nyt kuitenkin tästä se ainoa niin sanottu keskittyminen siirtyy keväälle Jyväskylän sm-kisoihin.. siitä tulee sitten kauden kohokohta.. täältä tähän.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Paskakeli paska kunto

Jouluun saakka oli kohtuullista fiilistä,
nyt mieli musta kuin ois tehty hiilistä.
Keleistä huolimatta vedin lenkkiä,
hiihtoa, juoksua ja punnerruspenkkiä.
Kun alkoi kelit entisestään huonommaks kääntyä,
alkoi motivaatiokin vähän nälkään nääntyä
Alkoi sitten voimat ehtyä,
ja nyt ei oo yli viikkoon mitään tehtyä.
Nenä ollut jokseenkin tukossa ,
ja muutenkin poweri miinuksella ukossa.
Taudissa ei siis oo kiva olla,
perkele fiilis ihan nolla.
Enää en alaspäin jousta,
nyt on alettava pikkuhiljaa nousta.
Aletaan haaveillä kisoista Vantaan,
jospa ei sekin homma sukella lantaan...
Huomenna nokkani ulos näyttää aion,
jostain sen ulkoilufiiliksen jälleen ittelleni taion...