Juoksukisa

Niin on jälleen koettu sekin hulluus miten sitä kisaa juostaan. Tai lähinnä näin sen toisten tekemänä, ittekin siellä soljuin joukon jatkeena ja painelin sen minkä kintuista pääsin. Tänään siis hulluuttani osallistuin tapahtumaan nimeltä Raholan kymppi. Ei ollu kauheen irtonaista ei, uskaltaakohan jossain uudelleen startata. Tässä on viikon mittaan tullut tehtyä erinäisiä urheilujuttujakin jopa tai ainakin näin huonolla peruspohjalla yhdistettynä töihin olin saanut itteni jo valmiiks vähän väsyksiin. Ei avannu paikkoja eilen lyhyt mutta kovavauhtinen rullahiihtovapaa osittain kovassa vastatuulessa. No aamulla paikalle saavuttua fiilis oli kaikesta huolimatta ihan kiva. Mielessäni mietin että 40 minuutin alle se täytyy kyetä. Alusta asti se oli kärjen suhteen selvää että takaa seuraajan rooli mulle jää, sen verran oli jäätävää toi kyyti heti paukusta alkaen. Seurailin ja tunnustelin miten omat kintut kestää ja aika selväks kävi että se neljän minsan kilsavauhti näyttäis olevan se meikäläisen vauhti. Muutaman ensimmäisen kilsan ajan jouduin säätelemään sykemittarin pantaa kun se pirulainen alkoi valumaan. Yleensä kun se pysyy paikoillaan aina moitteettomasti niin just nyt se sitten jotenkin heti alkumatkan jälkeen pyrki koko ajan napaa kohti. Pakko sitä on säätää sitten uudelleen koska pian se ois valunu mahan kohdalta lautaperseen yli nilkkoihin asti ja kaatanut pyristelijän. Siitäkin selvittiin ja sain sitten dataa kauden kovimmista sykkeistä. Se on nääs nykypäivänä kun ei olla enää niin totisia urheilijoita niin voidaan mitata kisassa ja kaikissa, ilman dataa ei ois urheilua heh. Maaliin saavuin jäätävän loppukirin saattelemana. Tämä sinnittely riitti sijaan kahdeksan ajalla 39.26 Voittajalle Janne Niemelle jäin 5.12.

Tulokset:
http://www.teamrahola.fi/2015/05/raholan-kympin-tulokset-2015.html

Tuosta vaan lähtöviivalta mutkaista polkua näkymättömiin

Urheilujuhlan tuntua ja pukutilana perinteikäs betonibunkkeri jäähallissa