Onpahan taas ollu kiirettä ja sähellystä joka suuntaan kun kaikki päivittelyt joita olen uhkaillut tehdä ovat jääneet tekemättä. Tää kun nyt on olevinaan jonkinlainen urheilu ja hiihtopalsta niin kerrankin jopa silläkin rintamalla on jotain tapahtumia ollut.
Tuntimäärillä ei siis edelleenkään voi sen enempää kehuskella mutta liikettä on tullut tasaiseen tässä menneiden päivien aikana.
Toissaviikolla urheilin 7 h 55 min ja koitin tehdä pikkuisen joka sorttia ettei ukko puutumaan pääse, ja olo olikin sitten suhteellisen hyvä päiväkausia.
Viime viikon kuntoilutunnit oli sitten 8 h 55 min sisältäen kolme koukkupolvien sm starttia tuolla Alavieskassa.
Tähän täytynee samalla kertoa siitäkin tapahtumasta jotakin parilla sanalla. No siis kaikenkaikkiaan täytyy sanoa että perhana kovassa kunnossa pitää olla saadakseen mitaleita niissä karkeloissa..
No siis tokihan viestistä tulikin pronssia ja omasta mielestäni hiihtelin sen avausosuuden eli 5 kilsaa pertsalla ihan mukavasti. Yrityksen puutteesta ei ainakaan voinu moittia. Koitin heti paukusta päästä irti ryhmästä mutta eihän se toki onnistunut. Oli sellainen peesikeli.. Vetelin sitten letkaa viimeisiin mutkiin saakka kunnes pari ukkoo siihen edelle kiilasi ja vaihtoon tulin siis samassa jonossa. Matkan varrella vaikutti siltä että vauhtia oli tarpeeks koska kukaan ei sitä ainakaan pyrkiny lisäämään. Samuli ja Arto hoitivat oman osuutensa komeesti ja tuloksena pronssimitali!
Kävihän siellä Kittilän Kustikin viestissä vähän esittelemässä kuntoaan ja siitä nähtiin että kaikki eivät ole vielä suostuneet kangistumaan veteraanin tasolle!
Henkilökohtaisilta matkoilta tuloksena kaksi kuudetta sijaa. Yritystä oli mutta mitaleitta jäin. Lauantain perinteisellä oli kyllä varsin tiukkaa vääntöä, lukuunottamatta voittaja Tero Similää joka on toinen esimerkki siitä hyvästä veteraanivauhdista. Niin ja tosiaan monen monta kovaahan siellä oli ja näin ollen mitalista jäin muutaman suksen mitan. Kaikki oli pelissä ja kovempaakaan en päässyt.
Kaiken kaikkiaan siltikin kisoista jäi ihan siedettävä maku. Hiihtämisessä on ollut oikeanlainen suuntaus ja hetkittäin lihas tottelee käskyjä.. ja kevättä kohti mennään ja haaveillaan paremmasta!
Nyt toki pientä rauhoittumista tuli pakon edessä kun nyt tätä kirjoittaessa jo toista päivää tuo henkirööri rohisee enkä näin ollen uskalla harrastaa minkäänlaista treenuuta. Toivotaan että pian helpottaa! Koitan olla optimistinen..
Tässä pikainen epämääräinen raportti kisoista ja vähän muustakin. Lisää kisoja ja muutakin luvassa ja valitettavasti myös blogipäivityksiä!
tulokset:https://alavieskanviri.sporttisaitti.com/veteraanien-sm-hiihdot-2018/tulokset/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!