Niin sitä vaan muutama päivä hiihdettiin Iisalmessakin tykkilumella Eilen sitten jo tilanne olikin se että siellä tarpominen sukset jalassa muistutti enää etäisesti hiihtämistä. Eihän siitä kyllä tullu mitään enää, sukset tökki multa paakkuihin ja läpivettynyt ohut lumikerros oli muutenkin paska hiihtää, ellei ihan jäässä niin sitten sellainen imu ettei mitään luistoa. Hassuinta koko asiassa on se kun Savon sanomat nyt sitten kirjoitti tämän päivän lehdessä että Iisalmessa hiihdetään tykkilumella ja mielestäni nyt olis pitäny jo kirjoittaa että Iisalmessa ei enää hiihdetäkään tykkilumella. Savolaiset on olleet nyt jäljessä vähän joka asiassa. Viime viikkoina on monessa paikkaa ympäri suomea ihmiset päässeet hiihtämään tykkilumella, mutta ei juurikaan savossa, nyt vasta ovat tajunneet muutamilla paikkakunnilla ottaa tykit esiin odottamaan mahdollisia pakkasia, kun aiemmin olis ollu kelejä tehdä tehdä vaikka kuinka sitä lunta. No se siitä tällä erää.
Vuokatissapa onkin kaikki toisin! Tänään käväisin siellä bensaa tuhlaamassa ja samalla tuhlasin melko monta kaloriakin hiihtämällä kolmen tunnin pursuit treenin Vuokatin huippu olosuhteissa. Lähti kroppa liikkeelle taas pitkästä aikaa ja olotila oli sellainen että mukava olis SM- ladullakin päästä mukaan pursuitti kisaan, mutta se on tietty vielä arvoitus että pääseekö vai ei. Mitenhän sinne valinnat suoritetaan ilman että tulee sanomista kun melko monia ranking kisoja on jouduttu perumaan ja siten monellakaan ei vielä ole pisteitä tai sitten on vain yksi noteeraus. Itsellänihän on jo viis rankkari kisaa listalla mutta kunnon pisteet on vielä jäänyt saamatta, no luulisin että jos nyt talvi sattuu tulemaan niin jostain kisasta mullekin vielä niitä pisteitä ropsahtaa hieman enemmän, parasta ei ole vielä lähellekään saavutettu tältä kaudelta.
jatkoa odotellessa...

Hyvää joulua!

Jep ihmeempää kertomistahan ei ole tällä erää. Tai sekin lienee jonkinasteinen ihme että pohjois-savossa jokin taho on tehnyt jotain hiihdon eteen ja kunnianosoitus kuuluu siis Iisalmelle tällä erää. Siellä on siis tehneet tykkilatua hiihtäjille. Kilometrin pätkä, mutta sekin nousee arvoon arvaamattomaan. Lauantaina tuli testattua motivaation kovuutta ja kiersin sitä kilsan pätkää 2 ja puol tuntia. Sunnuntaina hieman MK intervalleja joka toinen kierros kovaa muutama veto. Nyt taas paloisvuoren ringille suksimaan ja iltapäivästä alkaen loppuvuorokausi meneekin sitten jouluruokien parissa!

Juoksua juoksua (osa 2)

Alkaa tänkin talven osalta homma paskalle tuoksua,

Kun edelleenkin lajina on pelkkää juoksua.

Likainen asfaltti on alla kovaa,

eikä ennustaja lunta povaa.

Vähemmän ranking pisteitä heruu,

kun järjestäjät kisojaan peruu.

Silti urheilusta koitetaan tykätä,

jos sataa lunta aletaan suksilla lykätä.

Valmistaudutaan sm-hiihtoihin etelään,

siellä mennään tykkilumeen vetelään.

Paremmin siellä saavat tehtyä lunta kuin täällä

legendaarisen puijon päällä.

Tykkejä mäessä usein näkyy vaan ei ne ladulle mene,

voihan perkele.

Scancinavia cupin kolmas päivä muistutti jo etäisesti kilpahiihtoa.

Sitä pikku hiljaa alkaa vertymään, tiedä vaikka olis kulkenu ku vielä neljäs matka ois putkeen ollu. Eilen siis vapaan 15 km. Keli oli jauhoinen ja raskas, välillä tuntui että unohduin "haaveilemaan" kesken mäen ja sitten taas yhtäkkiä muistin että hei kilpaahan tässä hiihdetään. No kumminkin sain pinnisteltyä jotenkuten koko kisan ympäri, tai oikeestaan loppuun saakka omaa kovaa. Perhanan Norjalaiset vei voiton joka päivä vaikka vika päivänä Ohtonen oli noussu kohtuulliseen liekkiin. Näin sen asian jo ennen starttia suksitestissä ja Ollille tuumasinkin että tänään on Ollin päivä. Häntä hieman nauratti mutta myönsi kisan jälkeen ettei mun heitto ihan pieleen mennytkään. Olli siis toinen kisassa. Voittaja oli John Anders Gaustad kuinka ollakaan Norjasta. Minä jäin hänelle 3.35 ja sijaluku oli 72. mun taakse jäi vielä 90 hiihtäjää eli isoista kisoista oli kyse.
Tänään taas sitten takaisin normipäivä järjestykseen lumettomaan kuopioon, eipä tullut tänään lenkkiä. Palautus kävelyä emännän kanssa kaupungilla ja tankkaus cafe Houkutuksessa, kyllä tässä nyt taas kelpaa. Katsotaan joutuuko vielä tällä viikolla Leppävirran areenalle itsensä tunkemaan, lumelle jos mielii niin näin on tehtävä, täältä tähän.

Scandinavia cupin toinen päivä Vuokatissa, hidasta sprinttiä!

Näin sitä vaan vielä täytyy kokeilla uusia juttuja kilpahiihdon saralla vieläkin vaikka pikkuhiljaa voi jo itsensäkin laskea kokeneeksi urheilijaksi. Tänään siis ensimmäistä kertaa ikinä kokeilin perinteisen sprinttiä pelkällä tasatyönnöllä, ei se pahalle tuntunu, mutta oudolle kyllä ja jälleen piti todeta että olen yksinkertaisesti liian hidas. kyllähän tuollaista hiihtomuotoa pitäs treenata niin kaipa siinä meikäläisenkin meno kiihtyis, en varmana enää maailmanmiesten matkaan pääsis vaikka kuinka tuota vain treenaisin. Kaiken kaikkiaanhan tuollainen tasatyöntö sprintti on parhaimmillaan näyttävän näköistä ja yleisöystävällistä kuten sprintti yleensäkin. Tänäänkin vaan taas tuli esiin se lieveilmiö että ihmisillä tulee herkästi halu kokeilla rajoja ja testata sääntöjen venyvyyttä luistelemalla suhteellisen härskisti vaikka pitäskin perinteistä mennä, itse ehkä olin mutkissa hieman liiankin kuuliainen , ehkä olis pari sekuntia saanu nipistettyä ahneemmilla käännöksillä ja kenties pidemmät sauvat olis auttaneet hieman myös. Jatkoon tuskin olisin näilläkään parannuksilla menny. No kokemus tämäkin.
Kroppa alkaa tuntumaan paremmalle kuin esim perjantaina, ja kolme päivää kilvan hiihtoa on helpompi homma kuin yks päivä RTV:n varastossa töissä, näin se on todettava. Kyllä aikamoiseen jumiin oon taas ajautunu.
Tänään siis sijaluku oli 68. jäin aika ajon voittajalle Börre Naess nimiselle norskille 19 sekuntia ja rapiat, kyllä ne pirulaiset hiihtää lujaa. Huomenna sitten jälleen normimatka ja kaikki peliin, katsotaan kuinka jaksaa vapaalla päästellä 15 Km. Haastetta riittää maastossa ainakin tarpeeks ja riittävän kovia nimiä on muutenkin vauhdittamaan kisaa.
http://www.championchip.fi/skriptit/tulokset/index.asp?id=367

Scandinavia cupin eka päivä Vuokatissa karmeeta taaperrusta!

Vuokattiin olivat taas värkänneet riittävän haasteellisen kisareitin ja se oli omiaan ahdistamaan huonokuntoista. Nyt oli olo jostain syystä oikein tosi väsyny. Jo ennen lähtöä särki jostain syystä lihaksia, ja kisa oli todella raskas. Latu meni aika lailla jauhoksi ja lieviä vaikeuksia koko ajan pitojen kanssa, oksennuskaan ei ollut viimeisellä ringillä kaukana, ei ihan tyypillinen olotila meikäläiselle. Maaliin selvisin ja niukin naukin sadan joukkoon sijoituin, voittaja Roger Djupvikista 3.59. Kärkihän meni tosi lujaa kuten norjalaisilla tapana on, ei suomipoikakaan enää ihan latumerkkinä sentään ollu, jospa se Similäkin siitä vertyy. Tietty vertymistä toivon omalle kohdallekin koska en usko olevani ihan noin huono kuin mitä tulos kertoo. No kaiken kaikkiaan oli ihan mukavaa taas päästä lumen päälle viilettämään, sillä johan sitä oli edellisestä hiihtolenkistä päässy kulumaan aikaa kahdeksan päivää, sekin omalta osaltaan teki hiihdosta epävireistä. On vaan niin kamalan huono selitys kun suhteellisen monella muullakin se sama lumettomuus vaivaa. No huomenna otetaan välipalana sprintti rykäisy ja katsotaan mitä siellä tapahtuu, eiköhän tämä tästä.
http://www.vuokattisport.fi/upload/File/M15km%20_C_1412.pdf

Juoksua juoksua...

Ei oo hiihtäjällä hymyä suussa,

kun pitää juosta joulukuussa.

Ei mua muuten lumettomuus vaivaa,

paitsi kun lenkkikamat esiin kaivaa.

Kun lumeton on maa,

ei hiihtäjä rauhaa saa.

Katoaa lenkistä ilo ja taika

kun on lumeton talviaika.

Voi nostella punttia,

nousee pian rautaa monta hunttia.

Koitetaan olla ettei masennuta,

vaikka jaloissa sisään kantautuu muta.

Lähden katsomaa leffaa,

samalla venyttelen reisiä ja peffaa..