Tehoja!

Tänään sauvarinteessä ennätykset paukku,

ei paljo haitannu juomavyölaukku.

Pitkässä rinteessä tein kuusi toistoa,

huomenna ohjelmassa maitohapon poistoa.

Kyllä paita hiestä kastui,

kun mäessä hapokkailla jaloilla astui.

Paidasta näky läpi sykemittarin panta,

sekä kireä sikspäkki mallia ranta.

Kyllä oli nousussa menoa ja voimaa,

tietääkö talveks isoa mitalivalikoimaa??

Nyt oli rääkki niin perkeleen kivaa,

katsotaan kuulenko talvella ivaa.

Kesä senkun mennä porskuttaa eteenpäin

Viikonlopun rock festarit oli ja meni! Tunnelma oli mahtava ja upeat aurinkokelit hellivät rokki kansaa. Mun mielestä tapahtuma oli äärimmäisen onnistunut ja mitään sen kummempaa moitteen sijaa en löydä. Sai pääkoppa rentoutua tunnelmallisen rock musiikin kanssa. Nyt on mieli kirkas ja treeni into ei ole ainakaan kadonnut! Aamulla heräsin ihmisten aikaan ja kävin polkaisemassa pirteän tunnin fillarilenkin aamun mukavan viileässä kelissä. Nyt illalla vielä duunien jälkeen tekaisin reilun tunnin rullalenkin, kroppa pyörii taas mukavasti ja tästä voidaan taas tahtia koventaa entisestään. Tehojakin on taas luvassa, kroppahan niitä suorastaan vaatii!
Yksi pähkäilyn aihe tässä tuli mieleen tästä rullahiihto harrastuksesta: Onko nykyisellään rullasukset / rullahiihto yleensäkin jo niin eksoottinen harrastus että ihmiset aika paljon ihmettelee tuota menoa. Juuri tuossa taloyhtiön pihassa pikkupoikia ihmetytti noi mun rullasukset...kysymyksiä sateli...mitkä noi on? pääseekö kovaa? miten niillä ajetaan? juuri noilla sanoilla kysyivät. Yks niistä seitsemästä pojasta osas sanoa oikean termin rullasukset. Ja osas myös kavereilleen selventää ettei niillä ajeta vaan hiihdetään. Ja sitten toisinaan rullaluistelijat tuntevat liian suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta rullahiihtäjien kanssa, itse ainakin koen että ne ovat selkeästi kaksi eri lajia, kuten varmaan kaikki muutkin aktiivihiihdon harrastajat.
Enkä tässä nyt tarkoita rullaluistelijoita mollata, en alkuunkaan..äärimmäisen hyvä kuntoilumuoto toden totta!
Jos jollain sattuis olemaan jotain kommentoitavaa tähän aiheeseen niin kommentoikaa kiitos oikein mielellään!

Kesäistäkin keliä jopa(tai onhan se sadekin tyypillistä suomen kesässä)

No niin, tänään pääsi sitten pitkästä aikaa oikein kunnolla nauttimaan aurinko kelistä, sen kunniaks sitten pelkistetty suht lyhyt ja ytimekäs treeni. Reilu puolitoista tuntia rullahiihtoa jossa 2x15 min kovaa viiden minuutin palautuksella. Sai vähän taas reisille painetta ja käsiäkin sai heilutella reippaasti. Nyt kroppa pyörii taas oikein mukavasti. Kyllä urheilu on mukavaa!
Kuukauden linkkivinkki urheilun mukavuudesta: http://jarmorissanen.blogspot.com/
Tuossa hyvä ystävä treenikaveri ja muussa pahanteossa kanssani mukana ollut Jarmo "Temporainer" Rissanen kertoo urheilijan sielun maisemista omalla mukaansa tempaavalla tyylillä!
Sielun maisemista ja hieman myös savolaisista maalaismaisemista!
kannattaa katsoa!

8000

Näköjään pamahti kasitonnin raja,

pitääkö taas käynnistää riimipaja.

Vai joko on hukutettu netti tähän roskaan,

tääkö viimeinen , sit ei enää koskaan..?

pyörälenkiltä vasta saavuin,

hetkeks eteiseen makaamaan kaavuin.

Mitä mulle on tapahtumassa nyt,

muutama sekunti lattialla ja syke oli nelkyt.

Onko se merkki jostain hyvästä,

vaiko lamasta syvästä.

Fiilis on ainakin upea,

jospa ei heti vatuttamaan rupea.

Kuopio tutuksi kiertue(neljän tunnin suihku)

Eilen Puijon majalla ties mitä luulivat,

kun mun sauvarinteen päälle tulon kuulivat.

Tänään aamupäivän emäntää viihdytin,

ja koko illan sateessa aineenvaihduntaa kiihdytin.

Juoksentelin polkua ja tietä pitkin,

välillä pullosta sokerilientä litkin.

Aloitin kelloniemestä sitten itkonniemestä,

mietin ei mua mikään jatkamasta estä.

Tutustuin Väinölänniemen järvimaisemaan,

siellä viikonloppuna rokissa pannaan haisemaan!

Eka puol tuntia, sama vaikka rapakkoon astua,

alkaa nimittäin kenkä joka tapauksessa läpi kastua.

Jatkan pitkin rantoja,

kuluttaen kengän kantoja.

Ohi Haapaniemen kohti tehtaanpiippua,

alkaa tukkakin märkänä riippua.

Särkiniemessä pehmeämpää purua,

se ei tuota mulle surua.

Särkilahdesta yhä eteen,

olen tottunu satavaan veteen.

Seuraavaksi metsässä ylös alas Neulamäkeä,

eipä näy muuta ulkoilu väkeä.

Sit vuorossa Savilahti,

alkaako hiipumaan tahti?

Ei ollenkaan! Juosten kohti Niuvan rantaa,

Pirun hyvin askel edelleen kantaa!

Sitten tuttuakin tutumpi Puijo,

ei sielläkään sateella keppikävelijät huijo.

Siitä reippaasti yli mäen,

pian taas kotioven näen.

Nyt sitten taas maistuukin totutusti ruoka,

ei riitäkään ihan pikkuinen vuoka.

Pöljän terveiset

Kävin rullilla Kuopiosta kääntymässä luona vitostuvan,

se antaakin jo lenkin pituudesta melko hyvän kuvan.

Vedin perhana myös pienet lipat,

vähällä selvisin irtos polvesta veri tipat.

Oli alamäessä märkä kurvi ysikyt asteen,

Rulla lipes, sain pusikossa kasteen.

Viime viikolla ei treeni ollenkaan kulkenu,

en silti menestyksestä ajatusta sulkenu.

Oli silloin lihas ja hermo kireä,

nyt tuntuu olevan olo eri vireä.

Viime viikolla aika vähän treeniä mietin,

viikonlopun häissä Lapissa vietin.

Nyt taas annetaan palaa,

saapahan nähdä ketä kisapimut talvella halaa!

Elämä on rankkaa

Eilen ei mitään jaksanu jälkeen työn,

sitten vielä vietin vajaa unisen yön.

Silti on tänään alkanu paremmin kulkea,

nyt tietty väsyttää täytyy pian silmät sulkea.

Aamulla väsäsin kuntopiiriä hikistä,

alkoi jumppapatja kosteudesta vikistä.

Sitten painoin töissä hullun lailla,

puol kuopiota oli tarvikkeita vailla.

Illalla vielä kanssa keppien askellusta,

nyt tässä tankkailen ja yöllä valutan kusta.