Reissumies

Viime viikkoina olen ollut varsin vähän kotona ja siten blogi kirjoittelukin ollut varsin vähäistä. Töiden takia on tullut reissuttua ja viikot asunut ylivieskassa. Samaa rataa vielä jatkuu hetken aikaa. Treenikin on tässä siis ollut vähän repaleista ja keskinkertaista. Välillä olen vähän koittanut työn ohella härnätä lihaksia juosten rullilla ja punttisalilla. Viikonloppuisin koittanu saada enempi liikettä mutta väsymystä ja jumeja on havaittavissa kehossa. Kyllä tässä talveen on aikaa ja se kilpailuasenne ei ole kadonnut minnekään. Syksyn myötä kovempaa aktivoitumista ja talven mittaan tulessa! näin täytyy uskoa! Parin viikon päästä piirileirille vuokattiin, sieltä sitä saanee varmaan aimo annoksen asennetta kun huomaa että muut on pirun paljon kovemmassa menossa kuin itse;) sittenhän sen näkee! Ainakin on mukava päästä tapaamaan muita samanhenkisiä ihmisiä ja kuulemaan uusia ja vanhoja juttuja. Kohta lenkille ja illalla taas nokka kohti y-vieskaa! Palataan taas asiaan!

Väline kato

Viime viikolla yhdet rullat hajos,

tällä viikolla joku mulkku toisiin kajos.

Ei siis rullaa enää ski skett sharkki,

Ne vei kontista joku pirun narkki?

Tuskin se venkula niitä pahemmin käyttää,

Tuskinpa ne myöskään paljon lompsaa täyttää.

Eipä ole pahemmin omaisuuden kunnioitusta,

Varastajilla lienee aivot täyttä kusta!?

Hetkeen ei oo hyvin treenata jaksanu,

tuskinpa se pari viikkoo on koko talvee maksanu.

Työssä olin viikon reissun päällä,

nyt sentään kotona täällä.

Jäljellä vielä sentään yhdet rullat,

pian arvokkaammat kuin kullat?

Perinteistä niillä äsken tunteja kaksi,

kestivät koko matkan ei hakenu taksi!

Luomisen tuskaa?!

On ollut pitkään luovuus hukassa,

ei ole Espenin runous kukassa.

Koitetaanpas taas löytää verbaliikka,

aiheita kertokaas mulle joka iikka.

Loppuuko runon luominen?

Jatkuu urheilujuoman juominen.

Löytyi hommiakin, niitä riittää,

palkkapäivänä velkojat kiittää.

Urheillakin koitan jaksaa,

kaipa ne väsyvelatkin täytyy maksaa.

Sain itseni tänään lenkille,

pitäskö pistää ittensä jäähypenkille.

Sen verta oli treenissä kova tuli,

että rullasuksen takapyörä alle suli.

No juuri ja juuri nilkuttaen pois tultiin,

joutaako vanha marwe haudata ikimultiin.

Nyt pitäs jostain uudet rullat hankkia,

ehkei niiden takia tartte ihan rikkoa pankkia.

Hiki virtaa

Laskettelurinteen kumpaakin laitaa,

Ylös alas kipusin ilman paitaa.

Hikeä pintaan rajusti pukkas,

siinä varmaan pari litraa nestettä hukkas.

Siitä lihaskin tykkäs ja paloi rasvaa,

metsämansikoitakin rinteessä kasvaa.

En niitä kyllä siellä joutanu poimimaan,

sen verta hyvin alkoi lihas toimimaan.

Tuskin tähän helteeseen noin vain kuolee,

Nestettä vaan ja välillä jätskiä nuolee.

Se kummasti virvoittaa,

ja runosuonta kirvoittaa.

                                     Tuossapa se hikoilumäki sitten on ylhäältä kuvattuna!

Kevyttä kuntoilua ja aurinkoa

Auringosta nautin mustavuoressa,

se näkynee punoituksena mun ulkokuoressa.

Sauvojen kanssa painelin jyrkkiä nousuja

kuuma oli ei kai ois tarvinnu ees housuja.

Jalassa kumminkin lyhyt trikoo,

nekin hetkessä märäks hikoo.

Tuntui ettei meinannut happi tarttua,

maitohapot sitä vastoin alkoi karttua.

Ylös nousin suhteellisen monta kertaa,

kyllä mäessä on taikaa ihan sama mihin vertaa.

Etäjäsenenä Katajan Joensuun,

kisoissa kaiken peliin laittamaan tuun.

Mutta joutuuko pian meikä kiristelemään vöitä,

Ensi kuusta alkaen taidan olla vailla töitä.

Oiskohan kellään tarjota hommia,

sais työmiehen eikä mitään pommia!

Viime viikko epävireisyyttä pientä,

juhannuksena ei pahemmin rähinälientä.

Nyt sitten on treeni alkanu toimimaan,

talvee ootetaan, sit päänahkoja poimimaan!

Tasatyöntöö rullailin aamulla,

ruoka oli, kohta sit kahvi ja pulla.

Lenkillä meikä vähän säikähti,

neste juomapullossa läikähti.

Kerron säikähdyksen syyn,

rullailla meinasin yli Kyyn.

En pahemmin käärmeistä tykkää,

en silti niitä sauvalla hengiltä lykkää.

Siellä se sai edelleen tiellä paistatella päivää,

ei sille minusta koitunut huolen häivää..

Vihdoin ulkona on kesän tuntua,

illalla vielä annetaan pyörälle runtua.

Viime viikko oli suhteellisen rankka,

jalat jäykät, kävelen kuin ankka.

Eilen lähdin pyörällä koittamaan,

jumeja huoltamaan ja ittensä voittamaan.

Matka piruvie lyhyeen loppu,

ei ollut enää minnekään hoppu.

Ilmat renkaasta pihalle lähti,

ja samalla ketutus esiin pläjähti.

Pullon rikkojia kiroan kovasti,

jospa ei kuulis sentään rovasti.

Illalla renkaan uuden meitsi laittoi,

tänään sit oikein hyvin ajaminen maittoi.

Ajelin kunnon ympäristö oppia,

reittiä arvoin kuin heittäis noppia.

Kävin muun muassa pispalan harjulla,

siellä ainaki oli hiki pinnassa tällä karjulla.

Edelleen treeni ollut hieman epärytmikästä,

mutta uskotaan että eiköhän se vielä tästä.

Ala talvella suksi luistaa,

sen takia pitäs vaan lenkkeillä muistaa..

Hyvää juhannusta jokaiselle,

toivottelee tän palstan vakiopelle!