Paska reissu Jämille!

Päivitetään pikaisesti viimeisimmät kuulumiset. Jämillä järjestettiin kansallinen yhteislähtökymppi perinteisellä. Hieman aamu-unisena ei yhtään liian aikaisin lähteneenä ja googlen harhauttamana saavuin kisapaikalle suht viime tingassa. Yhtä aikaa lähtöviivalla yleisen lisäks 20 miehet ja 18 miehet sekä 35 vuotiaat konkarit. Ahdasta siis oli. Alun kolarointien jälkeen vedin itseni hapoille kun koitin saada letkan kiinni ja peli oli siinä. Laitetaan reissun plussia ja miinuksia Kustimaiseen tapaan ranskalaisilla viivoilla tähän:

Miinusta:
-Myöhäinen saapuminen kisapaikalle.
-Kolariin joutuminen heti eka mutkassa.
-Toiseen kolariin joutuminen heti ensimmäisen jälkeen.
-Järjettömän kovat hapot joka lihaksessa.

Plussaa:
-Aurinko paistoi
-Osasin laittaa toimivat sukset kisaan
-Välineet sekä ukko kestivät ehjänä kaksi kolarointia (paitsi henkinen hajoaminen)
-Hiihdin maaliin(ehkä kumminkin plussaa??)

Täältä tähän... Huomenna uudelleen...
Tulokset:http://www.jaminjanne.fi/jarjestettavatkilpailut/kansallisetxxxxjaminkisat13-14310/getfile.php?file=580

Notkuu...

Töiden jälkeen, jo pimentynyt ilta.

Olo lenkillä kuin Turkulaisten silta.

Hiukan meinaa fiilis notkua,

ei ollu tänään hiihdossa potkua..

Energiataso liian matala,

sieltäkö hiipii väsymys katala?

Hiihdon täyteinen päivä

Tänään telkusta Salpausselkää vahtasin,

Hengessä mukana sijoituksia jahtasin.

Meinasin kotisohvalla revetä kahtia,

kun Varis Kari pisteli miehekästä tahtia.

Cupista ja huippukelistä tohkeissani,

Itsekin hiihdin jumalainen tunne pohkeissani.

Kilometrejä ihan mukavasti kertyy,

amatööri siivuttajakin hieman vertyy.

Mennään kohti kevään kovaa koitosta,

katsomaan ketkä taistelee voitosta!

Kun päivittäin kulkee työssä,

on joskus lenkillä pää kuin yössä.

Kumminkin kun töissä pakertaa,

saa meikäkin päivittäin leipää nakertaa.

Tänään oli kumma tunne ympäri kehoa,

oli hiihdossa hauskuutta ja tehoa.

Pikkuisen kiihdytin välillä tahtia,

aivan turha on liiaks sykettä vahtia.

Olo muistutti etäisesti northugin petteriä,

Oli liikkeet jokseenkin nopeita ja ketteriä.

Toivotaan että kunto edelleen jatkaa nousua,

keväällä niin tulessa ettei tartte jalassa ees housua!

Innostuneisuuskohtaus(meneekö ohi?)

Onko touhuista pois viimeinen järjen häivä,

tänään sattui tulemaan kahden treenin päivä.

Aamulla melkein ennen kukonlaulua

katsoin peilistä melko virkeää naamataulua.

Ääntä kohden iso muki mustaa aamukahvia,

sekä paahtoleipää, rapeaa kuin söis pahvia.

Salille jumppaamaan ja nostamaan rautaa,

Vartalo siis kovaa kuin koputtais lautaa!

Sitten kahdeksan tuntia töitä paiskittiin,

Tauolla eväitä lisää maiskittiin.

Vaikka päivän töissä huhki,

en illalla ollut tarpeeks puhki.

Vielä Sovittelin päälle hiihtoasua,

eipähän pääse läski valtaamaan masua.

Nyt kotona oloa rauhallista,

äsken lapioin ruokaa monta kauhallista!

Paremman ranking sijan metsästys osa ties kuinka mones=ikuisuusprojekti

Talven mittaan on vauhti ja hiihtofiilis ollut kovasti ailahtelevaista ja sitä rataa on tullut ranking listallakin melkoista sukellusta. No tän jo melkein loppuun kolutun viikon aikana hiihtotuntuma on ollut pitkästä aikaa jollain tapaa plus-merkkinen sentään. Perinteinen varsinkin on tuntunut olevan ok.
Lauantaina sitten Noormarkun Nopsa järjesti kansalliset ranking-kisat. Sinne siis suuntasin minäkin. Talvipakkaset joutuivat väistymään ja keli on hyvää vauhtia menossa toiseen ääripäähän, räntää satelee parasta aikaakin. Eilinen keli oli siis pitkästä aikaa jossain määrin haastellisempi voitelukeli kun perinteistä mentiin. No onnistuin suksen laitossa itse asiassa ihan mainiosti. Oikein toimiva oli voideltu pitosuksi joka kumminkin joutui verryttely sukseksi kun sen syrjäytti pitopohja suksi joka tuntui olevan liukas. Kisa käytiin kolme kertaa kolmen kilometrin lenkillä. Reitti siis oli vaihtelevaa maastoa lyhyine nousuineen. Suksessa oli pitoa ja luistoa, mitään kompromissia ei siis tarvinnut etsiä. No olevinaan starttasin reipasta vauhtia, silti kolmen kilsan kohdalla olin kärkeä perässä 20 sekuntia epävirallisen kellon mukaan. No sen jälkeen seuraavat kuusi kilsaa menikin paljon mukavammin kun en jäänyt kuudella kilsalla enää sitten kun vain 10 sekkaa lisää. Kone siis käynnistyi vasta ekan kierroksen jälkeen, harmin paikka sillä tuollaiseen maastoon pitäisi olla hereillä heti alusta saakka. No joka tapauksessa ihan mukavalle se tuntui ja ainakin taas pienen napsun verran on meininki menossa parempaan suuntaan taas. Voittaja kisassa oli siis Raision Kuulan kokenut kova menijä Jari Jaakkola ja toisena Viialan Virin Juha Kesti-Helia. Itse siis sijoituin kolmanneksi puoli minuuttia voittajalle jääneenä. Kaipa tämä oli jonkinlainen positiivinen merkki vaihteeksi taas tästä hommasta. Samalla voi julistaa "projektin SM-Kontiolahti 2010" viimeisen vaiheen alkaneen, koitetaan nyt sitten siellä pinnistellä viimeistään kunnolla ja toivoa että voisi edes varovaisesti hymyillä kevät auringon kanssa kilpaa!
Tuloksia:http://www.noormarkunnopsa.fi/images/stories/Liitetiedostot/Hiihto/Kansalliset%202010/tulokset_tulostettava.pdf

Matkavauhtia koitin ylläpitää!


Kovalla rutistuksella maaliin saakka!


Maalissa vähän aikaa happea haukkoen.


Tuossapa ne kisasukset sitten.


Ja koko salskea palkittavien joukko yhteispotretissa.

Lyhyesti osa 2

Ilta kun läheni,

pakkanen hieman väheni.

Minäkin mieleni rohkaisin,

ja hanurini sohvasta irti lohkaisin.

Päälle riittävästi vaatetta,

mukaan tarpeeks urheiluaatetta.

Perinteistä hiihtoo pitkin mettiä,

tulikin ihan hyvää perus-settiä.

Painelin tuulessa ja viimassa,

ei oo perse sohvaan enää liimassa.

Voimailu huomiselle saa siirtyä,

alkaa ens viikon ohjelma mieleen piirtyä.