Kolmatta kertaa kipeenä kauden kohokohtien kynnyksellä

Tällä kertaa ei ollut kuumetta, eikä tarvinnu niistää,

Mut tää tauti se vasta vitutti sitä ei voi kiistää!

Urakalla kurapaskaa ja oksennusta,

kuivuuhan siinä, ei tuu ees kusta!

On olo vieläkin vähän voimatonta,

mut sentään alkaa kovenemaan sonta.

Viikko on siis vielä aikaa,

kaikesta huolimatta annetaan riimien raikaa.

Oli ukko hyvässä tai huonossa vireessä,

reissuun lähdetä ei tunnelmassa kireessä.

Uudet monot on sairastelun aikana ostettu,

sillä tavoin motivaatiota vähäsen nostettu.

Niin pirusti tuollaiset kengät nykyään maksaa,

että pakko kai sitä on ensi talvenakin jaksaa!

Joko nyt vihdoin?

Alkaa mulla tässä jo mieltä vaivata,

että mahtaako huutava yleisö jo kisaraporttia kaivata?

Torstaissa jo päivissä kuljetaan 

ja nyt vasta viime viikonloppu suljetaan.

Tässä tehdään yhteen vetoa,

huonot tulokset alkaa pian jo etoa!

Oli Lieksassa haasteellista reittiä,

ei näköjään se auttanu meittiä!

Pukkas runsaasti happoja,

ja ohi työnsi monenikäisiä pappoja! 

Vaikka kuinka olin täpöllä lykänny,

niin ei se vaan kello liiaksi tykänny!

Nyt viikonloppuna en kisoihin lähde piru vie,

koitetaan lopputalven kuntoon löytää nouseva tie.

Pieni hetki kisapaikoilta poissa lymyillään,

mutta pian sinne taas mennään ja hymyillään!

Tulokset:

 http://www.lieksanhiihtoseura.fi/sm2016/tulokset/

Yksikertainen kaksinkertainen piirinmestari

Tämän talven hiihtobuumissa ollaan tultu siihen vaiheeseen että välitavoite on saavutettu. Tulee nimittäin vuosien paussin jälkeen täydet viisi mainintaa rankinglistalle. Ei niillä maininnoilla kovin korkealle vielä ponnisteta mutta onpahan kirjattuna kumminkin. Tästä siis nyt aletaan pikku hiljaa parantaa ja tiputtelemaan huonoimpia tuloksia listalta pois näkyvistä.
Tosiaan nyt menneenä viikonloppuna kisat oli jälleen kerran Tampereella ja Kaupissa ja talven myötä erittäin tutuksi tulleella samaisella reitillä jossa on jo monet hikipisarat valutettu ja välillä miltei kyyneleitä, onpa tullut tippa vertakin nokasta.
Tällä kertaa siis ratkottiin piirinmestaruuksia armottomalla taistelulla. Itselläni varsinkin taistelu kultamitaleista oli aivan armotonta molempina päivinä! Mestaruuden pahin este ja vastus olisi ollut keskeyttämisen peikko, mutta onneksi sain sen karkoitettua molempina päivinä!
Matkana siis oli 11.6 kilsaa eli neljä kierrosta kaupin tykkilumirataa. Lauantaina pertsa ja Sunnuntaina vapaa. Ei mainittavampaa kulkua mutta mestaruuden sain kuin sainkin voitettua 35 sarjassa keskeyttämispeikkoa vastaan taistelussa!
Keli oli nollassa ja luntakin sateli koko viikonlopun ja rata oli sen mukainen. Möykkyinen ja raskas, ainakin mulle.
Lauantaina rutiinisuoritus, ei yhtään venymistä. Ylivoimainen mestaruus 35 sarjassa. Yleisen voittajaan Vesa Kallioon eroa 2.07.
tulokset:
http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/tulokset-20-2-2016/
Sunnuntaina väsytti vielä enemmän ja suksi ei tuntunu olevan ihan superkilpailukykyinen, mutta jälleen mestaruus 35 sarjassa ja ero yleisen kärkeen repesi jo omasta mielestäkin liian suureksi eli jäin voittaja Kalliolle 3.12.
tulokset:
http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/tulokset-21-2-2016-pm-vapaa/

Nyt on meikäläisen koitettava saada happea tarttumaan lihaksiin, eli tarviis vissiin rentoa ulkoilua suorittaa. Ja samalla mielessä haaveillaan vielä keväällä edessä olevista spektaakkeleista. Nautintoa on vielä paljon edessä ja ulkona täälläkin näyttää talviselle!

Alamäen jälkeen ylämäki, loogista

Nyt taudista puhumatta olla koitetaan,

pian sitä taas jotain kisoja voitetaan!?

Ei oo siis mitään nuhaa enää,

eikä mikään muukaan paikka tee tenää.

Tänään pääs jo suksin käymään pirunvuorella,

ei silti ollu olotila kuin notkeella nuorella.

Hiihtämällä se taas kuntokin kohenee,

ja läskimahakin vähäsen ohenee.

Joka toinen kuukausi

On tää nykyään elämä varsin  huonoa,

kun joka toinen kuu pitää niistää kuonoa!

Eikä sitä pysty lenkillä tai kisoissa nykiä,

ei auta ku taas himassa limoja rykiä.

Eikä riitä että flunssa tappaa hiihto haluu,

sen lisäks ladutkin pitkin mettiä vetenä valuu.

Taivaalta vettä koko ajan satelee 

ja kipeen hiihtäjän aika matelee!

Ei auta kuin taudin kanssa taistella,

ehkäpä päivien päästä voi taas happea maistella!

Nyt se tän talven kisaputki katkeaa,

ja hermot urheilijalla ratkeaa.

Jospa silti vain pieneksi hetkeksi,

ja lopputalvi muodostuis pitkäksi hiihto retkeksi!

Jos ei treenejä niin ainakin kisoja!

Tämä talvi mennään sitten näemmä sillä meiningillä että vaikka treenejä jääpi väliin tämän tästäkin, niin kisoista ei laisteta.
Eilen jälleen kotoisasti Tampereella Kaupin urheilupuistossa, tällä kertaa kisajärjestäjänä Tampereen Hiihtoseura.
Viikon mittaan olin kolmena päivänä kuntoillut tunnin lenkin sukset jalassa tämä kisa siis neljäs liikunnallinen suorite viikolle. Neljäs jäikin sitten viimeiseksi , koska nyt piruvie on nuhainen olotila ja jätän käymättä lenkillä vaikka tänään oli vapaapäivän kunniaksi alunperin haaveissa tehdä tuiki tärkeää rauhallista perusjauhamista.
Kisasta pari sanaa. Lähdin taas hakemaan loppukautta kohti uutta nousua omasta sarjasta kun viime aikaisten nöyryytysten myötä vihdoin uskoin että ei se mun vauhti riitä siellä yleisessä.
Keli oli pikku pakkanen ja lunta oli sadellut pitkin aamua hiljalleen. Aavistuksen muljahteleva latu siis.
Matkana jälleen totutusti Kaupin tykkilumesta valmistettu kisarata neljä kierrosta eli 11.6 kilsaa. Yritin lähteä rohkeasti omaa kovaa, vaikka sinänsä tuntui alusta saakka ettei se vauhti nyt ihan päätä huimaa. Sain kuitenkin edellä lähteneen kaverin kiinni siinä kolmen kilometrin jälkeen. Sittenpä hiihdeltiinkin Kuisman Samin kanssa peräkkäin aika monta kilsaa. Ja minut ajoi takaa kiinni kova menijä Marko Takomo, jonkin aikaa hän keräili voimia mun takana ja ennen viimeistä kolmosen kierrosta ohitti ja alkoi jättää mua pikkuhiljaa. Ei auttanu pelkkä tahto siihen peesaamiseen. Tässä samalla sitten koko kisan lopputulokset. Olin siis Takomon jälkeen toinen häviten 47 sekuntia.
Yleisen Voittaja Sinijärvelle jäin 1.56.
Koitetaan nyt näiden kisojen kautta nostaa suoritustasoa ja nousujohteisesti vetää koko kausi joka huipentuu vasta 10.4.
Tarpeeseen tosin tulisi ne rauhalliset peruslenkit mitkä meinaa jäädä kiireen laiskuuden väsymyksen yms. selitysten jalkoihin.
Ensi viikonloppunakin ois kaksi kisaa jos ei tää orastava nuhatauti pilaa taas kaikkee vähäks aikaa! Toivotaan että pääsee harrastamaan sekä lenkkeilyä että kisailua.

Tulokset:
http://www.tampereenhiihtoseura.fi/?x118281=409624

Huuma

Ei taida orastava hiihtohuuma laantua,

vaikka alkais vauhti entisestään taantua!

Imatran nöyryytyksestä vasta kolme päivää,

ja uutta tehään ilman järjen häivää

Suunnittelin kisalistaa eteenpäin,

ennenku talvi loppuu yllättäin!

Ja jo kevään sm-kisaan on majoitusta,

siellä koitetaan vetää ilman rajoitusta!

Nyt on silti hiihtäjällä ihan nollat taulussa,

ei taas meinaa olla järkee tässä runolaulussa.

Emmää kyl osaiskaan kunnolla mitään laulua,

jos yrittäisin, joku varmaan vetäis päin naamataulua!

Ei oo yhtään mitään asiaa taaskaan,

siispä turhaan tähän enempää aikaa haaskaan!