perjantai 30. tammikuuta 2009

Masennuskausi iski!!

Niin siinä sitten kävi! Kaikki tuntui alkuviikosta hyvälle, liiankin hyvälle ehkä. Edelleenkin olo on päällisin puolin kutakuinkin normaalin tuntuinen. Mutta jo parina päivänä tässä on nivusen seutuvilla tuntunut kummalliselle. No tulehdushan se oli, imusolmukkeet nivusen seudulla turvonneet. Nyt tässä ei sitten muuta kuin täytyy popsia lääkekuuri ja suunnitella talven etenemistä uudelleen... No lisää tiedotan jossain vaiheessa, nyt ottaa niin kovaa pattiin etten jaksa muuta tähän jaaritella!!!!!

tiistai 27. tammikuuta 2009

Puhdas valkoinen Puijo

Puijolla eikun vaan tunnelma yltyy,
tuskin ihan heti tohon hiihtämiseen kyltyy.
Kolmatta tuntia ladulla vierähti aikaa,
siellä sitä vaan ilon huudot raikaa.
Taas siellä Pörsti tunnelmaa loi,
hänen höpinänsä yhä korvissa soi.
On hyvinkin tuttua ,
että hänen kanssaan riittää juttua.
Hiihto kulki ja olin mielellä hyvällä,
liekö kunnon esiin tuleminen enää syvällä?
Viikonloppuna koetellaan kunnolla miestä,
siinä kastunee paikat hiestä.
Lauantaina viiskybää perinteistä,
kalistellaan kavereiden kanssa peistä.
Sunnuntaina sitten kisa toinen,
liekö silloin väsymys aikamoinen?

lauantai 24. tammikuuta 2009

Talvisia tunnelmia

Nyt oon taas oireita liekeistä
voi taas teroittaa runoveistä.
Oli kovavauhtinen treeni vuorossa,
henki on auki kuin huutokuorossa!
Triathlonvaimostakin meikä ohi pyyhkäisi,
liekö nainen silloin säikähdyksestä nyyhkäisi.
Oli mulla melko lailla vauhdikas siinä kohtaa veto,
kuin ois perässä ollut tappaja peto.
Myös siellä tuttu grillimestari lujaa lykkäs
ja kuulema kovasti hiihdosta tykkäs.
Hyvin mahtui trikoo pukuun,
meinaako liittyä kisa kiertäjien laajaan lukuun..??
Lähiaikoina on testattu jokaista gallupin kohtaa,
suhteellisen vähän kumminkin sitä joka johtaa..

maanantai 19. tammikuuta 2009

Hiihtoilo oli viikon kadoksissa, löytyi!

Tänään vietin ansaittua vapaa päivää,
Puijolla hiihdin vailla järjen häivää.
Aamulla reilu kolme tuntia Temporainerin kera,
maistui treenin jälkeen proteiinihera.
Illalla sitten toista hiihtotapaa,
oli vuorossa tyyli vapaa.
Tunteja kertyi vajaa kaksi,
päivässä tunnit viime viikkoo isommaksi.
Illalla pertsalla Pörsti nopeita vetoja veti,
tuumaili että valmis kisoihin vaikka heti!
Kunhan kevät koittaa ,
uhoaa hän mitalin voittaa.
Oli hänellä varsin hyviä treeniteesejä,
koitetaanpa ottaa talven mittaan hänestä peesejä..

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Väsymyksen poistoa

Hiihtobaanat menneet kuntoon huonoon,
pitäs antaa säiden haltijalle kuonoon.
Vielä siellä hiihtäminen onnistuu,
meikä silti kotona enemmän istuu..
Juoksin sentään jonkinmoisen pätkän,
se sai virkeämmäks tämän jätkän..
Happi teki oikein hyvää,
sen lisäks venytystä syvää.
Matkalla tuolla jossain päin kuopiota,
näin siellä pari luopiota.
Puli ukkelit huuteli,
ja välillä ruskeeta pulloo suuteli..
Enpä jääny kuuntelemaan niiden juttuja,
eipä ollu meikäläiselle tuttuja.
Meikä vaan matkaa jatko,
en vähääkään pinnaani katko.
Nyt jo sentään taas pakkasta pihalla,
ei tarkene ulkoilla lyhyellä hihalla..
Jospa ois mäelle jääny vähän edes lunta..
huomenna sinne, nyt kaaliin unta!

maanantai 12. tammikuuta 2009

Jämin Sm- kisat

Kun torstaina hiihtelin jämillä,
oli mieli vähän hämillä...
Tuntui olo ihan hyvälle...
alanko päästä hiihdosta jyvälle..?
Olihan lopulta jonkin verran kisan tuntua,
muttei kumminkaan kropassa liialti runtua..
Sijoitus aina vaan keskikastia,
hikeä irtos useempikin astia.
Musti jäätävää menoa muille näytti,
selkeesti vähiten aikaa reitillä käytti..
Oli seuran miehistä ylivertainen,
finlandia mestari nelinkertainen!


Siellä sitä sitten kulutettiin pitkä viikonloppu tuulisella jämillä. Mukavaa oli ja juttu luisti tuttujen kanssa..suksikin luisti ja piti, vielä kun hiihtäjä ois kerennyt vähän paremmin.
No perjantain sprintissä ei varsinaisia odotuksia ollut. Toki tietty ois kivaa mahtua siihen 30 jatkajan joukkoo...ei se taaskaan kaukana ajallisesti ole , mutta monta ukkoo siihen edelle silti mahtui..niin lähellä niin kaukana...no minkäs teet ku ei kerkee niin ei kerkee, tyydytään siihen kunnes seuraava kerta koittaa...Sijoitus karsinnassa siis 44. ja kärjestä Paakkosesta reilu 9 sek.
Finaalin kumminkin vei tyylikkäästi Strandvall onnea siitä! ja muillekin menestyjille!

Lauantaina 15 km perinteinen..olevinaan lähdin kovaa mutta todella moni muu lähti vielä kovempaa! Huomasin sitten että meno on hiukan velttoa siihen mitä se parhaimmillaan on ollut kauden mittaan, hyvin sitä jaksoi mutta ei se kello liiemmin tykännyt siitä hommasta, ja kyllähän se vaan rupes reisissä aika kovasti painamaankin lopussa, no kumminkin sitten oman mittapuun mukaan ihan siedettävä sijoitus, eipä tuo ole aina ollut vuosien mittaan itsestään selvyys että viidenkympin sakkiin sopii...siltikin fiilis on sellainen että jotain jäi puuttumaan...vieläkö se joskus löytyy...Sijoituin siis sijalle 47. melkein ikuisuuden perässä ylivoimaista kuntoa esittävälle Jauhojärvelle! Hyvä Musti! Oikee meininki! seurataan miten maailmalla kulkee!

Sunnuntaina vielä se yhdistelmähiihto minne on meikäläinen vuodesta toiseen joutunut karsintojen läpi kulkemaan, no siinäpä lopputalvelle tavoitetta että ranking sija ois sen verran korkea että olis kauden alussa jo varma paikka tohon hässäkkään. Sijoitus 37. tuossa pursuitti kisassa ehkä kertoo juuri sen tason millä sinne kisaan on myös mukaan päässyt, paikkani olen sentään ansainnut...luulisin..
Itse Kisahan lähti omalta kohdalta verkkaisesti liikkeelle, perinteisen osuudella ikäänkuin edelliseltä päivältä olisin suoraan jatkanut, meno oli aika vaisua..jotenkuten soljuin siellä ryhmän jatkona...pari kolarisumaa vältin ja kerran kompuroin itse polvilleni mäen päällä eli tapahtumaa riitti..kolme vitosta siinä jotenkin sinnittelin pertsalla, ja jaksoihan sitä, mutta taaskaan ei vauhti ollut sellainen että korkeille sijoille olis mahiksia. Välineiden vaihto meni ihan kivasti, ei mitään ongelmia...Luistelulla pääsin seurailemaan muutaman miehen letkaa kymmenen metrin päästä, tai hiukan harva letka mutta monta miestä näköpiirissä, koitin että nappaan siitä heti ne jannut mutta ku ei niin ei...sama tuttuakin tutumpi Poikelan selkä oli melkein koko luisteluosuuden siinä saman etäisyyden päässä... Ilmeisesti jonkinlaista taipumusta saattais olla pitkän matkan mieheksi mulla kun sitten loppua kohden näytti että muutamat väsyvät enemmän kuin minä ja näinpä viimeisen kierroksen aikana sijoituksen taisi nousta kuusi pykälää ainakin...kerran kävin jo Poikelan Jarinkin edellä hieman ennen loppua mutta hän sittenkin vielä kuittasi kovan sprinttimiehen kiukulla minut ja niinpä tultiin peräkkäin maaliin. Lievästä harmituksesta huolimatta täytyy todeta että sittenkin tämä oli mun paras yhdistelmäkisa minkä olen saanut suoritetuksi..ehdinkö vielä oppia tämän lajin vai tuunko liian vanhaksi ennen sitä?!
Ja monesti näissä hiihtokarkeloissa jää mainitsematta että siellä hiihtäjien taustalla aina pyörii niitä erilaisia taustahenkilöitä kuten voidemiehet kopeissaan. Tässä nyt heitän samalla kovan kiitoksen Vauhdin miehille jotka kerrasta toiseen saa värkättyä meikäläisen tasoisellekin hunsvotille varmana toimivat sukset! Jatketaan harrastamista!
Olihan tässä vielä yksi asia, tuo viimeisin galluppi mikä täytyy nyt jo unholaan heittää:
Oli muuten vissiin eniten vastauksia saanut galluppi tällä palstalla ja muutamaan päivään tuli kaikki vastaukset!
Eniten veikattiin Ohtosen Ollia, harmi kun hän ei päässyt sairastumisen takia oikein kunnolla kuntoaan näyttämään. Meikäläisen kaima Mursukin tuntuu olevan kovasti suosittu eikä hän kyllä huonosti vetänytkään..se setäkin vaan vuodesta toiseen jaksaa, oikein mainiota, terveisiä vaan! huuda Esa hep ku luet tämän!
No tuon valitun kymmenikön välisen kisan sitten voitti mahtava mies ja kova urheilija ja seurakaveri Kari Varis! hänen edesottamuksiaa seurataan sitten maailmalla jatkossa!
http://www.jamism.fi/

tiistai 6. tammikuuta 2009

Viikonlopun odotus!


Tänään viimeinen niin sanottu pitempi lenkki ennen tulevaa tosi koitosta. Kolme tuntisen yhdistelmä hiihdon hiihdin ja samalla seurailin P-Savon maakuntaviesti hässäkkää sivusilmällä. Suuria eroja ja suuria tunteita kuten aina tuollaiset piirikunnalliset pikku karkelot. Muutamia hienoja yksilösuorituksia kuitenkin!
Oma lenkkeily tuntui ihan mukavalle ja alkoi happi tarttumaan kroppaan. Nyt tässä ei juuri muuta kuin lyhyttä lenkkiä ja ulkoilua ja odotellaan että mitä saan aikaiseksi Jämillä viikonloppuna. Ainakin suurella innolla lähden taas reissuun, ne on aina vuodesta toiseen mukavia tapahtumia nuo mestaruuskisat! Katsotaan kuinka käy. Käykkäähän äänestämässä gallupissa niin katsotaan sitten alkuviikosta kuinka hyvin osuu kohdalleen noiden kymmenen umpimähkään valitun urheilijan välinen kisa!

maanantai 5. tammikuuta 2009

Scandinavia cup Keuruulla

Viikon mittaan oli jo aika lailla vaakalaudalla että kykenenkö osallistumaan Keuruun hiihtoihin kun tuo nuha painoi kovasti päälle. Siinä ei sitten pystynyt arkipäivien aikana käytännössä lainkaan urheilemaan ja sitä myöten kyllä olo tuntui veltolle ja epävireiselle. Kumminkin pahin nuha alkoi hellittämään ja uskalsin ottaa osaa noihin rajuihin mittelöihin..Lauantaina oli perinteisen sprintti ja tällä kertaa totesin että olen onnettoman hidas, kun ei kerkee niin ei kerkee...kaikkeni koitin. Kyllähän sitä tasatyöntöä tuuppas ilman hätää, en tiedä tosin tykkäsikö se kello siitäkään. Mutta varsinkin ylämäessä missä olis pitänyt jalkoja liikuttaa nopeaan tahtiin tuntui jalat sätkivän ihan miten sattuu...melkein kuin olisin paikoillani polkenut. No tällaista tällä kertaa...Kovaa tuntuu kärkimiehet painelevan jäin karsinnan voittajalle Ruotsin Emil Jönssonille 15.9 sekuntia ja sijoituin sijalle 76. hitaille miehille siis pitäs olla ihan omat hommat hehee! Kyllähän sen sitten koko kisan voitti sama ruotsin hurja menijä. Suomalaisista kolmas sprintissä hienosti Niklas Colliander.
Sunnuntaina sitten vuorossa 15 km ja sekin perinteisellä hiihtotavalla. Oma oloni oli edelleen jossain määrin väsynyt. Rohkeasti kumminkin lähdin matkaan mutta huomasin että edelleenkään ei puristusta kauhean paljon löydy. Koitin painella minkä pääsin mutta jalkoihin meinasin jäädä välillä. Huomasin että happi ei oikein tartu lihaksiin ja ajauduin aikamoiseen tilttiin kun viimeiselle kierrokselle lähdettiin. Maastohan oli varsin mäkinen ja rankka ja sitä myöten omiaan pistämään kropan hapoille, viimeisen kierroksen iso nousu meinasi koitua kohtaloksi kun niin teki tiukkaa, kyllä sen vaan sitkeästi ylös saakka sinnittelin vaikkakin vauhti meinasi olla melko huonoa jo. No vielä pienen pientä loppukiriä sitten yritin kun maasto ennen maalia hiukan helpotti mutta ei kummoista kiriä irronnut. Sijoitukseksi sain sitten sijan 68. eroa voittaja Roger Djupvikiin tuli 3.15 kohtuu kovaa on Norski pistelly menemään! No kaiken kaikkiaan hiihto ei tuntunut hyvälle mutta sittenkin täytyy jälleen todeta että joskus olen vastaavissa kisoissa mennyt vielä paljon huonomminkin, keskikastissa aina vaan mukana roikun! No tuon äärimmäisen ahtaalle joutumisen seurauksena kone ikään kuin pakkokäynnistyi ja jo illalla kisan jälkeen lihakset tuntui suhteellisen mukavalle, oli lämmin ja veri kiersi oikein mainiosti. Tänään taas pakersin töissä tuttuun tapaan ja se ei liiemmin herkistänyt lihaksia mutta kun huomenna on loppiainen ja meikäläisellä maakuntaviestitön päivä niin ajattelin sitten vetää rennon keskipitkän perusharjoituksen. Sen jälkeen vaan liikuskellaan pienesti ja kuulostellaan josko vaikka kunto osuisi edes kohtuullisesti tuonne jämin sm-kisoihin..
Keuruun tulokset:
http://keuruu.hiihto.sporttisaitti.com/keuruun_hiihdot/tulokset-results/

torstai 1. tammikuuta 2009

Vuosi vaihtui

Jep, vuosi vaihtui todella kovassa tuulessa ja tuiverruksessa parin sähkökatkon saattelemana. Lapinlahdella käväisin siinä syötiin ja pikku konjakki napattiin.
Nuhakin alkaa hellittämään...tänään kävin kokeilemassa hiihtelyä..liikuskelin hetken aikaa sukset jalassa pihalla..ehkä tästä tokenee joskaan vielä ei ihan supermies olo ole. No olihan tuo Lapinlahden hiihtobaanakin ihan paskassa kunnossa joten eipä tarvinnut pitkästi senkään takia hiihtää. Myrsky oli riepotellut roskaa ja keppejä koko ladun täyteen ja muutenkin kun eivät kehtaa siellä ajaa latukoneella niin nyt se baana oli sitten sellainen että jään päällä oli paksu kerros roskia..olihan siinä mukava hiihdellä!
No Keuruullehan tässä sitten matka käypi, uskoisin starttaavani siellä kisoissa, vielä on hetki aikaa parannella nuhaa...jos ei tervehdy tarpeeks kisatakseen niin käydään nyt ainakin sukulaisia moikkaamassa sielläkin suunnalla!
Keuruun Scandinavia cupin jälkeenhän onkin sitten jo suomen mestaruus kisojen vuoro. Siellä koitan taas nautiskella joka kisassa! Kisoihin hyväksyttyjen nimilistakin ilmestyi ja oma nimikin siellä siis löytyi, näillä mennään!
Loppiainenkin häämöttää ja maakuntaviestit...meikälle koittaa sille päivälle vapaapäivä kisahiihdosta, reilun vuosikymmenen jälkeen...mitäköhän tuona päivänä oikein tekisi...?
No nyt vetäisen itteni alastomaks ja käännyn tuohon sängyn puolelle ja unta kaaliin..Aamulla duuniin ja sitä rataa...
http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/?x3911=4878539