perjantai 29. lokakuuta 2010

Vapaa töistä, laatuaikaa mustavuorta kivuten,
Nautin monta nousua, ennätysaikaakin sivuten.
Ihmeellinen on joskus ihmiskeho,
Vähissä on ollut välillä treeni ja teho.
Ei oo yhtä hyviä aikoja viime kesältä,
Tuntuu olo urheilulliselta voimapesältä.
Mihin tämä sitten jatkossa johtaa,
uho laantuu ku kisoissa muut kohtaa?
Melko monelle varmaan joudun antamaan latua,
tykkään silti harrastaa ei tarvii katua!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

kehittyy paremmaks...

Toissa päivänä röörejä avasin,
aika lailla täysiä ravasin.
Oli askeleet sen verran rohkeet,
että vieläkin kipeenä on pohkeet.
Mieli kyllä tekis liukua pitkin hankia,
ehkei silloin jalat muistuttais kankia.
Pitänee tänään sitten jumpata,
lihasta vetreemmäks pumpata.
Ja vaikka kuntopyörällä veivata,
turhat ajatukset päästä täytyy heivata.
Melkoinen on polkiessa tylsyys aste,
ja pyörän peittää hikikaste..
Täytyy mieli kirkkaana silti pitää,
sillä lailla hyvä tulevaisuus itää.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Aamulla kuurassa oli maankuori,
meikä innoissaan niinkuin ihminen nuori.
Aamiaista miehekkääseen tapaan,
Puuroa, leipää, kahvia napaan.
Urheilukamat niskaan,
ehkä astiat myöhemmin tiskaan.
Ei talvee ajatellen ihan niin paskat housussa,
paransin parikyt sekkaa mustavuoren nousussa.
Mut siellä kova jätkä kellotti sellaisia aikoja,
että samaan mun täytyis jo tehdä taikoja.
Oli kova mies se, edusti Hakaa,
katsonko talvella hänen menoa kaukaa takaa??

maanantai 11. lokakuuta 2010

Mikähän prkl tässä taas maksaa,
ku ei vaan meinaa jaksaa.
Niin paljon on ennättäny lorvailla,
ettei sitä aikaa ihan heti korvailla.
Saa ylöspäin nostella peruskuntoa,
ei vielä ala syödä itsetuntoa.
Vielä on pirusti matkaa kisavireeseen,
Helposti kumminkin mahdun kisa-asuun kireeseen.
Lähtiskö tästä lenkille,
vai jäänkö päiväks tähän penkille.
Keli kylmenee talvi lähenee,
armon aika vähenee...
Kisa-kausi koittaa...
kuka mahtaa voittaa?
Onko hakkarissa lunta kasa suuri?
vai riittääkö se kilsaan juuri ja juuri?
Mielessäni pakkaset ja lumen nään,
sekä trikoopöksyt ja pipon peittämän pään.
Jalassa kiinni lankut,
ja liikkeellä kireet kankut.
Myöskin hiihtosauvan kirkkaanvärisen,
Täällä vaan kotona innosta tärisen!

perjantai 8. lokakuuta 2010

Syksy etenee ja fiilis on ollut ihan hyvällä tasolla. Kesän mittaan urheilun suhteen oli välillä aika lailla tappio mieliala. Nyt on ollut ihan mukavaa tehdä kunnon lenkkejä ja vähän voimailuakin. Nykyisellään näyttää olevan siten että jos jotkin urheilulajit eivät aina maistu niin hiihto, nimenomaan lumella maistuu aina. Sen suhteen on siis todella odottava tunnelma. Se on kumminkin se kaikkein mukavin ja rakkain urheilumuoto ja hyvinkin tyypillistä hiihtäjälle että tykkää hiihtämisestä. Kauden mittaan on ollut kipuja ja kolotuksia olkapäissä, niihin on löytymässä helpotus lääkärin käynnin lisäksi fysioterapiasta, kovin paljoa niihin ei enää jomottele ja jumpalla ja venyttelyllä tuntuis suunta olevan oikea. Alkuperäinen syy kolotuksiin lienee siis fyysisen työ ja urheiluharrastuksen yhdistämisellä. Ja iso syy niihin kolotuksiin lienee myös näkyvissä peiliin katsomalla! Aktiivisempi huolto ja olotila on heti helpompi, täydellinen palautuminen lienee sittenkin vielä pidempi prosessi.
Tässä Tamperelaistumassa olevana Savolaispoikana olen lueskellut tota Aamulehteä ja päässyt sitäkin kautta selville enemmän pirkanmaalaiseen elämäntyyliin. Tossa lehdessä on kerrankin osattu eritellä asiat oikealla tavalla. Siellä on kiekkopalsta erikseen ja sitten on Urheilupalsta erikseen , siis tuolla nettilehdessä nämä kaksi asiaa on eritelty nyt oikealla tavalla. Kiekkoilijat älkää vetäkö herneitä nenään tästä läpästä. (tuskimpa kukaan kiekkoilija tätä muutenkaan katsoo, jos katsoo niin kertoo kommenteissa, kiitos)
Nyt siellä oli siis oikeaa urheiluakin eli hiihtoa!
Juttu Herwoodin hiihtosankareista!
Noita jätkiä mäkin olen joskus vilahdukselta nähnyt itsekin herwoodissa käyneenä ja onpa noiden janttereiden lenkkeilyreviiri laajentunut joskus miltei tänne mun kotinurkille saakka. Paljonkohan tästä Tampesterin kylästä löytyis hiihdon nylkyttäjiä jos kaikki laskettais? paljon!? Mielenkiinnolla seuraan noiden ja erittäin monen muun suomalaisen hiihtourheilijan menemistä. Tsemppiä vaan kaikille hiihtoa tosissaan tai vähemmän tosissaan treenaaville miehille ja naisille.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Joitain tunteja!

Nyt se viimeistään täytyy todeta että talvi tulee kun hiihtoliitto julkaisi kisakalenterinkin. Sitä tossa vilkuilin ja monen monta mielenkiintoista kisaa sinne on listattuna. Jospa niihin joistain uskaltaisi myös talven mittaan ottaa osaa. Koitetaan nyt vielä ennen sitä nostella tätä kuntoa ylöspäin. No totuus tehdyistä ja tekemättömistä treeneistä paljastuu sitten talven mittaan kisabaanalla!
Kyllä nyt on ollut jonkinlaista hieman aktiivisempaa liikettä koko ajan syksyn edetessä, koitan vielä nostattaa motivaatiota kun se monesti on syksyn paskimpien kelien aikaan romahtanut masennuksen puolelle. Toivotaan että suunnilleen kuukauden päästä viimeistään tulisi kylmiä kelejä niin päästäisiin kenties kiertelemään sukset jalassa säilötyllä lumella myös näillä korkeuksilla. Sitä ennen vielä sauvarinteessä puntilla rullilla ja monenmoista muuta kivaa koitettava tehdä.