Syksyinen ulkoilunautinto

Vielä kerran teki sellaisen kelin tälleen ja vielä vapaapäivän kunniaks että pakko oli kaivaa maantiefillari esiin ja lähtee viilettämään pitkin hämäläistä maaseutua. Aamulla oli tiet vielä märkiä mutta puolen päivän aikaan jo varsin ok. Pieni kosteus ei niin haittaa. Ennätin siinä käydä useemmän kunnan puolella tuollaisen reilun kolmen tunnin aikana. Välillä tuntui että polki melkein paikoillaan ja välillä sitten mentiin niin maan pirusti eteenpäin, se on se tuuli nääs! Juu sen verran hiihtoasiaakin että täytynee sanoa että nyt viimeistään on mullakin sen verran tosi kyseessä kun tossa tovi sitten liitto julkisti kisakalenterin. Minäkin sitä sitten lueskelin suurella mielenkiinnolla ja vähän muistion nurkkaan raapustin päivämääriä ylös, eli kyllä se tosiaan on se talvi tulossa! Pitkästä aikaa pelleilin kännykkäkameralla ja tein tuommoisen urheiluvideon, ei siinä mitään järkevää ole mutta laitan sen silti tähän, sori vaan!

hyvä meininki taas löytymässä

Tossa olin pari viikkoa vähäsen alamaissa urheilemisen suhteen mutta tänään se alkoi taas rullaamaan paremmin, toivottavasti huomennakin... Vapaapäivä tänään ja olinkin jo innosta puhkuen aamulla 8.15 Kaupissa parkissa ja siitä sitten sellainen leppoisa sauvakävelylenkki joka sisälsi välissä sellaisen lievästi kovennetun osuuden 50 min jossa menin tasaiset vauhtikestävyyttä ja ylämäkeen pikkuisen kovempaa. Koitin kierrellä niin että tulisi mahdollisimman paljon nousua ja aika kova tosta reenistä tulikin tälleen keskikuntoiselle. Mutta nyt on fiilis oikein mukava, ruoka maistuu ja on aikaa vielä lepäilläkin. Viimeistään huomenna uudelleen pihalle, katsotaan sitten millaista settiä tulee harrastettua...

Masennuksen oireet

Kun viimeks uskalsi heittää pienet kehut,

oli samantien ukosta poissa kaikki mehut,

Viikon ollut jo kovin epävireistä,

ei tietoakaan treeneistä kireistä.

Nenäkin oli välillä vähän tukossa,

ja virta vähissä koko ukossa.

Parempaa taas nyt kaiketi luvassa?

ei tartte kaikkee aikaa viettää tuvassa.

Ulkoilulenkkejä takana taas pari kiekkaa,

kengässä savea ja märkää hiekkaa.

Tänään oli lenkki vähän kurja,

maastossa yritin juosta minä hurja.

Sittenpä juuren päälle reippaasti astuin,

samantien kaaduin ja sammaleessa kastuin.

Eikä lenkkikään kestäny ku tovin,

kun alkoi vatsassakin vääntää kovin.

Kun pitäs tehdä millä paranis kisatulos,

alkaakin ruuat liiaks pyrkiä ulos!

Ei sit muuta ku kotiin kiireen vilkkaa,

johan se kohtalo nauraa ja pilkkaa!

Nyt illan mittaan ei olo ole niin lyöty,

on fiilis parempi ja hyvin on syöty.

Huomenna taas ulos koitetaan ,

ja siten vatutus voitetaan!

Pitkästä aikaa runokin raikaa!

Alkaako espeniä/lukijoita kyllästyttää,

Kun jokin aina riimit pois päästä lyttää..

Bloggailukin on usein mielessä,

mut riimit ei ulos tuu jokin on pielessä.

Urheilu motivaatio ei ole kateissa,

äskenkin olin pihalla syksyn sateissa.

Loikkia ja juoksuvetoa lyhyttä ripeetä,

eikä tehny sekään edes kinttuihin kipeetä.

On harjoitus tuollainen tuiki tärkeä,

vuosia sitten oisin niitä jo tehny jos ois ollu päässä järkeä!

Yli kolmekymppinen siivuttaja alkaa olla hidas ja kankea,

vaikeempi on silloin ripeesti mennä pitkin hankea.

Jospa toi spurttailu edes hieman auttaa,

ja kehoon sen yhden nopeen solun palauttaa.

Talvella pitäs nopeita liikkeitä kauankin jaksaa liikkua,

jos meinaa lähelläkään kärjen tuntumaan kiikkua..