Kolmetoista vuotta sitten vaellusta,

pitkä pyörä se oli nyt hyvä musta!

Polkaisin sitten monta tuntia,

ympäri pirkanmaan kuntia.

Oli aurinkoa ja reipasta tuulta,

ei kumminkaan siniseks vetäny huulta.

Pikkuisen vettäkin ripsautti,

mut meikä silti täysiä nautti.

On ollut harrastus ihan vireää,

takareisissä on perus kireää.

On saanu keskittyä syömiseen juomiseen

Siten palautuu ja jaksaa huomiseen.

Huomenna aamuliikuntaa sit työhön,

joka kestää miltei yöhön.

Siellä logistiikka pauhaa,

ja koneistot rahaa jauhaa.

Jo alkaa kohta mieltä vaivata

ja rullalenkille kaivata.

Rullakautta en ole vielä(kään)avannut,

oon vain enemmän juosta ravannut.

Etsitään siis rullat seasta pölyn,

nyt lopetan tähän tän mölyn.

Viikko on taas edennyt enkä mitään ole kirjaillut blogille. Nettihiljaisuudesta huolimatta jotain olen saanut aikaiseksi jopa urheilurintamalla. Tiistaina muun muassa juoksentelin taas veekoota, tällä kertaa kevyesti 2x10 min. Jalat niin kömpelöt kuin ne ovatkin alkavat silti vähitellen tottua tähän juoksenteluun. Vihdoin sain monipuolistusta kuvioon mukaan. Fillari on kunnossa ja niinpä sitten ohjelmasta hieman poiketen polkaisin keskiviikkona 2h 40 min heti aloituslenkillä. Todella mukavaa se oli. Jokseenkin viileä tuuli ja vastainen sellainen pakotti ajelemaan ihan reippaasti ettei kylmä tullut. No sen päälle maistui kebab ranskalaisilla ja illalla oli taas energiaa pelata futista. Eilen ei sitten niinkään ollut virtaa, venyttelin sentään. Nyt aamulla kävin taas vetämässä lyhyen ja ytimekkään tunnin juoksun jossa 8x20 sekkaa täysillä. Pistetään ne jalat liikkumaan vaikka väkisin. Nyt tässä sitten valmistaudun pikkuhiljaa siihen että lähden matelemaan kohti työpaikkaa. Iltavuoro 13-21.30 saakka. Ei paha kun tykkään aamulenkeistä!

Niin ja viikon sitaatti tällä kertaa kertoo sellaisesta että onpa ollu kevät -97 vissiin koko lailla kylmää Sonkajärvellä jos viikolla 21 on kommentti tällainen juuri tän perjantain kohdalla. Alunperin siis olis pitäny olla soutua.
Sitaatti siis kuuluu näin:

"Järvi jäässä vielä, eikä ole varmuutta kestääkö käsikään soutaa"

Ihan tuntuu että voiko olla tottakaan että vielä jäät järvessä, mutta noin siinä kirjasessa lukee...

Viikon toinen sitaatti

Innostuin niin tosta sitaattihommasta että poimin tälle viikolle toisenkin. Seuraava sitaatti on koko viikon yhteenvetona kirjoitettu, toimi silloin ja juuri samat fiilikset siitä tuli myös tähän nykyisyyteen.

"harjoittelu hajanaista, kaikki muut bisnekset sotki rytmin"

Kannattaa seurailla sitaatteja, parhaat ovat vasta tulossa viikkojen edetessä!

Yhteenveto

Viikko on taas kujeiltu ja koitettu urheillakin. Tunteja tuli vähän mutta harjoitukset oli aika kovia eli alkuperäisen hengessä mennään edelleen.
Yksi huomionarvoinen seikka tosta vanhasta uusiokäyttöön otetusta ohjelmasta on jäänyt mainitsematta tai tajusin sen vasta hetki sitten itsekin. Eli kausi 97-98 olen aloittanut niin että käsi on ollut kipsissä. Tuona keväänä maaliskuussa korjailtiin sählypelissä vammautunutta rannetta leikkauksella. Ja kädessä oli lasikuituinen "kipsi" viikkokausia. Kumminkin leikkaushaavan umpeuduttua mieli halusi niin kovasti urheilla että sählyäkin pelasin käsi paketissa. Ote mailasta oli joku aika spesiaali ja muistelen että se aiheutti pahimmillaan rakon sormien väliin kun siis peukalo-otetta ei pystynyt ottamaan. Tästä käsivammasta toipuminen vei todella pitkän aikaa. Kipsin poiston jälkeenkin vielä oli muovista tehty tukilasta kolmen kuukauden ajan. Tässä nykyhetkessä voidaan todeta että käsi ei ole edelleenkään kunnossa eikä tule. Onneksi se on toistaiseksi pysynyt koossa luuhun istutetun ruuvin avulla. No joka tapauksessa huomaa että liikunta suoritteet ovat olleet jokseenkin jalkapainotteisia. Rullahiihtoakin tehtiin sitten myöhemmin kesällä se muovilasta ranteessa ja ihmeen hyvin se onnistui. Muistaakseni rakennettiin isän kanssa sitäkin varten joku spesiaalikahva ja remmi siihen sauvaan kun vain muistaisin millainen se oli. Käsijumppa oli sitten sellaista että leuanvetotankoon oli solmittu fillarin sisäkumi ja sen pystyi kietomaan sen rannelastan ympärille ilman että tarvitsi otetta, sitä sit venyttelin joka suuntaan ja näin ollen käsi ja olkalihakset eivät päässeet pahemmin surkastumaan.
Nyt takaisin nykypäivään!
Viikolla treenasin aavistuksen yli kuusi tuntia eli juuri sen verran kuin ohjelmassa oli. Kovin niistä oli eilen suoritettu juoksu joka kuvasi 13 vuotta sitten juostua 13km:n kisaa. Juoksin yhteensä vajaan pari tuntia jossa keskivaiheilla 50 minuutin yhtäjaksoinen hölkkäkisavauhtinen pätkä. Jalat tulivat siitä aavistuksen kipeiksi. Illalla palautukset oli vähän rajumpaa settiä kun työnantajani järjesti juhlatilaisuuden. Siinä tuli sitten oltua aavistus epäurheilullisessa meiningissä, mutta myöntää täytyy että hauskaa se oli. Kohta alan taas valmistautumaan huomiseen työpäivään ja ensi viikon urheilulliseen puoleen. Työt alkavat aamulla klo 04.00 joten melko ajoissa pyrin makuuasentoon heittäytymään tänään.

huh

Juuri mikään ei sitä voita,

kuin vuodattaa hikipisaroita.

Salille siirtyminen jalkaisin,

hielle siellä siis valmiiks haisin.

Siellä sitten kyykkyä ja muuta upeaa,

johan siinä runosuoli toimimaan rupeaa.

Edelleen sorrun tähän samaan roskaan,

liekö paremmaks kehityn koskaan?

Urheillessa tulee olotiloja kivoja,

ja samalla mieleen runoja niin ripeitä.

Ei nyt Espenin runo rimmaa,

Odottelen vain kotiin omaa kimmaa.

Millainen on kansan tuomio?

Katkesko riimin puutteeseen huomio?

Eteenpäin jollain lailla.

Tilasin tässä jälleen kerran liitosta yhden kauden harjoituskirjan sivut. Sen verran olen vanhanaikainen tossa asiassa että jos noi samanlaiset sivut on ollut mulla jo viitisentoista vuotta niin enää ei kannata vaihtaa. Mut nyt ainakin on kovasti tosissaan taas yksi kausi mentävä kun kerran on päiväkirja. Sen verran tällä iällä on jo varovainen ettei niitä sivuja tilaa kuin kaudeksi kerrallaan, jos ei vaikka enää sitten huvitakaan harrastaa samalla tavalla. Viimeistään ura loppuu sit siihen kun liitosta ei enää saa noita kirjan sivuja!
Niin olen edennyt jotakuinkin tuon 13 vuotta vanhan ohjelman mukaisesti. Pyöräily on tällä hetkellä vielä korvattu rullaluistelulla mutta saahan siinäkin ulkoilmaa ja happea. Sählyn sijasta olen juossut kamalan epätasaista vauhtia ja se on osoittautunut kamalan rankaksi kun lähes koko ajan joko kiihdyttää tai jarruttaa, välillä kävelyäkin mutta koko ajan etenee, ehkä se on rankempaa kuin pelkkä sähly. Siitä jalat hieman ihmeissään. Tunteja en yritäkään saada juuri samaan kuin ennen, välillä tulee vähemmän ja välillä hieman enemmän. Viime viikolla urheilin 11h30min.
Lisätään tähän sellainen juttu että joka viikko tulee yksi sitaatti vanhan päiväkirjan kommenttiosiosta. Tämän viikon sitaatti kuvastaa hyvin sitä että juokseminen on näköjään ollut jonkinlainen peikko mulle aina. Se on tiettyyn pisteeseen saakka kivaa mutta silti niin vaikeaa. Sitaatti on kirjoitettu sunnuntaina juostun 13km:n hölkkäkisan jälkeen ja se kuuluu näin:

"jaksoi juosta koko matkan, yllätys yllätys!!"

Tähän mainittakoon että en ehkä ole menossa juoksemaan nykyisyydessä tulevana sunnuntaina kisaa, mutta kyllä vain! Tehoja koitan juosta tota 13 kilsaa vastaavan matkan tässä lähipäivinä.
Alkuviikko on ollut leppoisaa treenin suhteen ihan mennään alkuperäisen hengessä, eilen sentään jumppasin 40 min. Tänään futis ja siitä taas nousujohteisesti viikkoa eteenpäin! Täältä tähän!

projekti etenee, jollain lailla samoin kun alkuperäinen

Viikolla tosi treenit sit avasin,

kovaakin vauhtia ravasin,

Myös epätasavauhti juoksua,

siinä hommassakin alkaa hiki tuoksua.

On lajimuoto mulle kovasti rankka,

vaapunko huomenna sit kuin ankka.

Keli mitä parhain,

aurinko nousee jo varhain.

Vaikka juoksis ulkona ilman paitaa,

silti johonki viel jää rusketusraitaa.

Sen huomasin suihkussa että mies laihtuu,

ja naamassa väri punaisemmaks vaihtuu.

Kesä on siis nyt täällä,

ei tartte liukastella jäällä.

Ensi viikolla vaan ohjelma rullaa,

ei oo ollut enää pakkopullaa.

Projektin toinen viikko menossa.

Joo todellakin nyt se on sanoista tekoihin sitten sen mun lanseeraamani paluu menneisyyteen projektin tiimoilta. Viime viikko siis oli jo uutta vanhaa ohjelmaa. No täytyy sanoa että jonkin asteisia motivaatio-ongelmia oli vielä mutta pikku hiljaa sieltä löytyi ainakin se säännöllinen rytmi tuohon urheilemiseen. Jalat jonkin verran ihmeissään juoksusta futiksesta ja voimailusta. Pyöräni on vieläkin paskana, koska kerran olin jo ostelemassa siihen osasia mutta kuinka ollakaan autokin vaati osia ja päädyin nyt siihen että auton laittamistarve oli siis suurempi. Nyt kuljen siis sillä autolla ansiotyöhön ja seuraavasta palkasta laitetaan fillari entistä ehommaksi ja ajetaan sillä tähtiin! Ensi kuussa siis viimeistään fillaroidaan nuoruuden innolla!
Nyt tosiaan siis toinen projektiviikko ja tällä viikolla sitten pitäis jo tulla hieman reippaammin tunteja. Tänään kevyempi päivä, juoksin reilun tunnin ja jalka rullas ihmeen hyvin. Huomiselle ei oikein ole merkitty mitään sen suurempaa, mutta sitten keskiviikkona legendaarinen futis ja loppuviikosta jopa vähän veekoota+ että 13 vuotta sitten viikolla 19 pelasin sählyä la-su yhteensä 5h jotenka vissiin aimo annos pitäs koittaa vääntää silloin "epätasavauhtijuoksua" ellei jollain ole sähly/futis vuoroja johon tarvittais yksi hupsu ravaamaan ja hikoilemaan!? Noihin edellämainittuihin vielä sitten voimailut ja loikat jatkeeks niin siitä se alkaa koostumaan...

Liikunnan riemua pikkuhiljaa

Tänään futiskauden avaus Hervannassa,

siinä alkaa vajua keväällä kertynyt massa.

kahdeksan karjua kaikki salskeita ja urheita,

ravasi pallon perässä vailla murheita!

taitopeliä se ei tainnut sitten olla,

tulos kumminkin jotain muuta kuin nolla.

tulee ihan erilaisia suorituksia,

kun kellään ei oo jalassa suksia.

Sekin hienosti maalinteon pysäyttää,

jos pallon päin kaverin persettä jysäyttää.

Ei mennyt poikki yhtään varvasta,

eikä ollu pelin maku yhtään karvasta.

Jospa se tulis taas laji tutummaksi,

kesälle harrastuskertoja enemmän kuin kaksi?

Jospa se ei jätkät into laannu,

ja peli-ilo herpaannu!

Laiskuuden huippu...

Viikon taas ehdin toimettomana lorvia,

tämmöselle lentopallomailalla ympäri korvia!?

No lepoa on tarpeeksi tullu,

ei oo väsymys eikä mieli pahasti hullu.

Ei oo tunti päivässä tahti pitäny,

on ajatus liikunnasta vain päässä itäny.

Ensi viikolla projekti alkaa,

koitetaan liikkeessä pitää kättä ja jalkaa..

Juostaan ja palloo potkitaan,

ruokapöydässä ahneesti hotkitaan.

Pyörä täytyy ajoon saada,

toivoa ettei se mua ojaan kaada.

viel ei oo esiin kaivettu rullia,

eiköhän niilläkin kuluteta syötyjä pullia.

Hyvää Vappua!