Perinteistä koulukuntaa

Meikäläinen on sen koulukunnan häiskiä,

Että tykkään noilla rullilla mäiskiä.

Äsken juuri painelin asfalttia pitkin,

Perään vähän proteiini lientä litkin..

Ehkä täytyy tässä julkisesti myöntää,

Että olen joskus paremminkin jaksanut tasatyöntää.

Toki siinä kun avuksi pari kertaa jaksaa jalalla potkaista,

Niin matka taittuu kun ei vaan yritä liian isoa annosta hotkaista.

Kerrallaan sopivan pieni määrä,

Niin hyvin jaksaa myös keski-ikäinen jäärä.

Vanhaa koulukuntaa, on blogikin muinaisjäänne,

On tässä tietysti tallennettuna useampikin riimittely äänne.

Pidetään nyt tätä huvikseen jotenkin yllä.

Ulkoilun jälkeen happi kiertää päässäkin kyllä.

Onhan blogilla lukijoitakin tuhatmäärin..

Tavallisen ukkelin faneja siis, ei se oo väärin.

Lupauksia lunastamaan...?

Vuosikin on näköjään vaihtunut,

onko kaikki lupaukset mielestä haihtunut ?

Jokin projekti vissiin piti valjastaa,

Ja uusi tausta organisaatio paljastaa!?

Ilmoittautuneiden määrä on odotetun runsas lukuinen,

Joukossa muutama jalosukuinen..

Onko harrastajalla motivaatio hukassa,

Vai kasvussa niinkuin versot kukassa?

Kenties liikkuu vain läskistymisen pelossa,

Onhan se hyväkuntoisena mukavampi olla elossa..

Ei lähtenyt teholla käytiin tämä vuosi,

Eli entiseen malliin on ukolla laiska kuosi.

Sentään kevyt jalkaisin ulkoilu,

Mutta pian alkaa harjoitus ohjelman mulkoilu..

Hiihto hommat jääny vähälle eli hommia riittää,

Jos meinaa mainetta ladulla niittää.

Vaikka mainehan se on hitaankin maine,

Onpahan poissa turha stressi ja paine.

Tausta organisaatiossa on porukkaa sangen vähän,

Nimilista kirjoitellaan tähän ________

Valmentaja on ohjelman laativa, 

Ohjelma tässä on rankka ja vaativa ______

Harrastamisen vaikeus

Koitin siinä sitten suksella skeittiä,

Pitkin hakkarin hyväkuntoista reittiä..

Siinä treenin suunnan ratkaisin,

Kun alkuminuuteilla jo sauvan katkaisin 

No koitin siinä sitten tasatuuppia lyhyemmillä laina sauvoilla,

Raskastahan se oli kun voimatasot on kuin vauvoilla..

On hiihto hyvillä välineillä harrastus makia,

Siispä huudellaan täällä Tuovisen Akia.

Kun on päästy hyvien välineiden makuun,

Niin kai vuosia sitten myönsit näille ikuisen takuun?

peruskunto nollissa ,sävel mollissa

On taas selkeästi havaittavissa laskevaa vireyttä.

Pidemmän päälle se aiheuttaa henkistä kireyttä.

Säilölumia hiljalleen otetaan käyttöön.

Ja ihmisten hiihto päivityksiä tulee näyttöön..

Itse saamattomana kotosalla,

On mulla jopa yks tehty hiihtolenkki alla.

No okei ainahan ne hiihtäjät selittää,

Mutta tuntuu että ei tällä hetkellä taida kroppa pelittää.

Ei pahasti kipeänä mutta liekö jotain virusta,

Joka tapauksessa tälläinen kituminen on pirusta..

Lunta taivaaltakin hiukan satelee,

Vätyksen aika vaan sohvalla matelee.

Pian se varmaan vesisateeksi sen kääntää,

Hiihtäjä ropinan kuulee ja tuskissaan ääntää..

Sieltä se vesi sitten asfaltin esiin paljastaa,

Okei sitten voi taas lenkkitossut esiin valjastaa..

Juosta menemään kuin ajokoira haukkuen,

Akillesjänteet ja perse paukkuen..

Jos on liikunnan harrastajan sävel molli,

Niin auttaisiko asiaan vaikka Ohtosen Olli.

Tekohengitetään blogia

 Pidetään tätä blogia yllä vaikka väkisin, tuossa muutaman päivän vanha somesta tuttu pätkä

Piti ryhdistäytyä, ottaa itseä kiinni niskasta,

Ja vähäsen pidempi sarja leukoja kiskasta.

Heikon pojan pitää tuolleen rimpuilla,

Ei se suju niinkuin oikeilla lihaskimpuilla.

Eikä tullut sentään ennätys uus,

Mut siedettävä tulos kakskytkuus.

Toisinaan tutuksi tullut on roikunta orsi,

Tykkää siitä aikuisen ihmisen Latissimus Dorsi.

Kiinteänä pysyy selkälihas leveä ,

Ryhti on hyvä ja mieli on keveä 

Harvoin päivitetään mutta aina pelkkää laatua.

Kai tätä blogiakin voi ylläpitää vaikka kerran vuodessa,

Esimerkiksi vaikka päiväkahvia juodessa.

On hieman hiipunut tuotanto runosuolesta,

Ei silti tartte fanien olla jäykkänä huolesta.

Entiseen malliin leppoisasti lenkillä käppäilen,

Ja tänne sattuman varaisesti jotain näppäilen.

Ei oo kehossa eikä kai päässäkään isompaa vaivaa,

Mutta syvältä saa rajumpaan kuntoiluun intoa kaivaa.

Itse urheilu ei toki koskaan ole syvältä,

Vaan aina kun harrastaa se tuntuu hyvältä.

Ei oo lajin suhteen aina niin tarkkaa,

Kunhan liikkuu jotta keho saa harkkaa.

Kyllä talvella käydään suksilla jos kelit sen sallii,

Jos ei lunta niin voi istua sohvalla ja raapia pallii..

On tosiaan viime kerrasta tällä palstalla aikaa,

Nyt heitetään koostetta niin että raikaa.

Tulee yhteenveto suuren yleisön silmille,

Tai se mitä on sattuman varaisesti tarttunut filmille.

https://youtube.com/shorts/cEJQS6L6k34?si=ZJXzh0_UsAbBy37I

Viimeinen oljenkorsi kelluu paskassa

Talviloma lähti liikkeelle niin ettei voi oikein edes kuvata.

Ei ollut ihan suunnitellun kaltainen sen voin luvata.

Ei siinä voi kuin ihmetellä ja nystyröitään hieraista,

Kun on olotila ettei uskalla edes pieraista..

Tai oishan sitä voinut tosta vaan töräyttää, 

Mutta märkänä se aina vaan löräyttää.

Kunnon kehittämishaaveet ovat melko tyhjää,

Jos joutuu sängyssä sairastaa ja nyhjää.

Toki pääsihän eroon siitäkin vaivasta..

Putosinko kelkasta jäinkö laivasta..

Lenkillä siis jo muutaman kerran käyty,

Ehkei ihan tehokkuus ajatukset täyty..

On "syvissä" vesissä hetkellisesti uitu

Ja homman mielekkyyttä puitu..

Vuokatti hiihtoon erehdyin nimen laittamaan,

Sen tiimoilta on tarkoitus lomalla alkaa kilsoja taittamaan..

Onhan nuita muutama tälle viikolle kertynyt

Ja ukko päivä päivältä hieman vertynyt.

Tosi asia on se että ei tuo vaiva kuntoa alas paiskaa..

Todellinen syy on että kuntoilu vaan on ollut puoli laiskaa..

Mutta ei enempää valitus virttä,

Eikä etsitä mitään hirttä..

Paska jutusta käännytään kohti iloja..

Eipähän tullut tuosta hommasta liika kiloja..

Latujen laaja käyttäjäkirjo

On upeaa huomata kuinka laduista on suunnaton ilo kansalle Suomen,

Liikutaan niin on kaikilla parempi huomen!

Läskit polkee ottaen patterin sähköstä tehoa,

Kaipa sekin rasittaa aavistuksen myös kehoa.

Hyvää se tekee, mutta talvi tuli, lisääntyy hiihtäjien määrä,

Saattaa olla siis paikka hieman väärä..

Ja ainahan voi innokkaasti ladulla marssia,

Koko reittien ylläpito muistuttaa farssia..

Taannoin viime talvena latujalkailija huusi minulta lisää tilaa,

Kuulemma mun hiihtäminen hänen hölkkä nautintonsa pilaa...

Hirveästi laturaivosta puhutaan,

Jatkuvasti somessa siitä huhutaan..

Jos lukaiset kommenttipalstaa ja uutista,

Samaa tulee joka tuutista..

Latuja tehdään yhteiskunnan varoilla,

Eipä siis ole valittamista hiihtäjä paroilla.

Jos pikkuisen ladulla lapikkaalla rampataan,

Monttuiseksi joka kohdasta tampataan.

Vahvasti siltä alkaa näyttää,

Että eniten ne raivoaa jotka eivät latua hiihtämiseen aio käyttää. 

Ihan sama mitä tahansa yhteiskunta tekee tai rahoittaa,

Niin aina joku mielensä pahoittaa..

Harrastamisen suunta

On taas kerran tapetilla sama aihe,

Onko tullut loppuun blogi elämänvaihe..

Tässä tulee toisinaan pohdittua,

Että mitähän vittua..

Annetaanko runoilun tyystin olla,

Mitä tekee blogilla kun päivitysten määrä on nolla..

Eipä tosin olekaan kertomista mistään aiheista.

Tai ei tänne kerrotakaan kaikista vaiheista..

Hiljaista elämää sportti rintamalla..

Ei tuu pitkää riimiä niistä kertomalla..

Urheilu toki edelleen se harrastus rakas,

Mutta ahkera kilpaurheilu elämä tuskin tulee takas..

Monenlaista pientä edelleen koitettu,

Mitään ei oo hävitty, pelkästään voitettu..

Liikunta kannattaa monessa muodossa..

Pysyy pää kunnossa eikä oo liikaa läskiä ruodossa..

Oon minä suksiakin pikkuisen koittanut,

Se homma ei tosin ilosävelmää vielä soittanut..

Sanotaan näin että ehkä sitten talvella,

Säilölumet mahtaa vaan auttavasti palvella..

Ei sen ladun parissa vielä kliimaksiin laukea,

Eikä suu liialliseen riemu riimittelyyn aukea..

Jos ois lunta metri tai ees puoli,

Aukeisko silloin kunnolla runosuoli..?

Eikä se meinaa harrastamista liiaksi piristää,

Kun yhä viikkojen jälkeenkin välillä kantapää kiristää..

Siispä ei pistetä kintulla liiaksi kipittäen,

Istutaan vaikka sohvalla pillimehua lipittäen..

Jumpalla oon käyny joka viikko kerran tai kaksi.

Siitä on kalenterissa joka viikon kohdalla raksi.

Jos sais vaikka kolme viikkoa kuntoilua nousujohteista,

Niin vois alkaa löytymään suunta harrastamisen kohteista..

Kesäkuun kuntoilukooste

Niin se on taas kuukausi vaihtunut, Huomaamatta pian on kesä tekemättä mitään haihtunut.

No pari kertaa käyny ulkona lenkillä,

Ihan ei oo vaan istuttu penkillä..

Kertomista ei oo paljoa silti ei tiedä mistä alkaisin,

No enimmäkseen käyny kuntoilemassa jalkaisin..

Silloin tällöin pari pientä rullasuksilenkkiä,

Ja jopa sitäkin vähemmän puntti penkkiä..

Ei oo asetettu tavoitetta missä itseään haastaa,

Sekään ei silti taida sisimmässä isommin raastaa.

Jos nimen johonkin listaan laittaa, 

Niin mahtaisi kuntoilu keskittyneemmin maittaa..

Aikahan sen edelleen jatkossakin näyttää,

Että mihin sitä aikansa käyttää.

Ulkoliikunta on tasolla ihan hyvällä, 

Eikä lihas oo läskin alla kauheen syvällä..

Toukokuun tossuttelut

 223 kilometriä juosten kertyi viime kuussa,

Kaikki nämä sain kasaan hymy suussa.

Mahtaa se olla ennätysmäärä,

Ainakin sinä aikana kun oon ollu ikämiesjäärä.

Eihän se määränä oikeille urheilijoille vedä vertoja,

Mutta kyllä tuohonkin ja vaadittiin jo useampia lenkki kertoja.

Tuntuu tämä harrastus tällä hetkellä ihan hyvälle,

Oon päässyt siitä kohtuullisesti jyvälle.

Suorituskyky lienee mennyt jo vuosia sitten hukkaan,

Vai vieläkö kangistuva ukko voi puhjeta kukkaan..

Painonhallinta kuntoiluna toimii hyvästi, 

Tätä voipi suositella muillekin syvästi..

Tarpeeksi monta kilometriä kun tossuilla lappaa,

On melko sama mitä evästä nälkäänsä nappaa..

Löysin rullasuksetkin varaston hyllystä,

Kokeilin, ei ollut sekään harrastus pyllystä..

Sitäkin hölkkien sekaan pari pientä pätkää,

Monipuolistaa tekemistä ja vetristää jätkää..

Tuon lisäksi pikkuisen voimailua kera painojen toisille niin keveiden..

Hidastaa toki juoksua kipittää kera selkälihojen leveiden... 

Kainuu kutsuu

Tässä päivänä eräänä olin ihan tohkeissa

Viiskyt kuvittelin jaksavani mielikuvissa rohkeissa..

Tälläsin siis nimen listaan pitkään..

Toteutuukohan haaveet mitkään..

Kuitenkin lähdetään tervehtimään Vuokatin mäkeä,

Ja ahkeraa kovakuntoista hiihtoväkeä.

Koko talvi jokseenkin tasaiseen tampattu,

Lyhyesti ja ytimettömästi ladulla rampattu.

Joskus viikkoon mahtuu kolme lenkkiä joskus viis,

Keskiarvo oisko neljä per viikko siis..

Määrissä hieman viime talvea edellä,

Lunta vieläkin on ei oo ladut vedellä..

Kilsat lienee tonni täynnä näille valkeille,

Pari kertaa annettu myös avausta palkeille..

Ei ne palkeet silti hurjan kovasti puhalla,

Mutta Vuokattihiihtoon siis väsymisenkin uhalla..

Siitä voi olla kaukana lumen lennätys,

Kuitenkin tulis talven lenkkien kilsaennätys..

Hiihtää vai ei hiihtää..

Jollain ihmeellisellä tavalla,

Oli mukava olla kisa estradilla "lavalla"

Ei ollut kulku mitenkään mahtia,

Sykekään ei noussut, silti keuhkot meni kahtia ..

Suksikin mahtoi ihan hyvin pelittää,

Sillä ei voi kauheesti selittää..

Edellisenä iltana nappi nesteet vain hieraisin..

Hartioita kohautin ja päälle pieraisin..

Näillä yksillä mennään tuumin mielessä,

Tuskin se nyt on ihan pielessä ..

Kukahan mun puolesta sukset hinkkais ja testais,

Kenetköhän siihen sitten orjaksi pestais..

Tämä on tätä kipuilua omassa pääkopassa,

On hetkiä kun on tunnetta kropassa..

Välillä on tunnetta että nyt johonkin kisaan,

Mutta mielenkiinto lopahtaa motivaatioon risaan..

Tai niinku nyt on ollut hiihtointo kateissa,

Eipä oo juuri kiinnostanu vesisateissa..

Vaikka pääseekin suksille märälle tykkireitille,

Tuntuu ettei se oikein maistu meitille..

Ehkä jos talvi takaisin palaa..

Mennään lumelle ja reenataan salaa..

Ja sitten keväällä näytetään..

Näitä puheita tuskin taaskaan täytetään...

Tämä tuli niin äkkiä, onko tämä comebackiä..

Tänään kävin salilla tuntein pelon sekaisin, 

Näinköhän taas tyhmän virheen tekaisin.

Suuta tosiaan siihen malliin piestiin,

Että nyt ei auta kuin lähteä Hämeen viestiin..

Joutunee siis ainakin kerran sukset voidella,

Fysiikkaa ei enää kuntoon ehdi hoidella..

Olemassa olevilla rippeillä siis vedetään,

Kaikki mitä lähtee tyylillä edetään ..

Oman maksimin täytyy riittää,

Vaikka tuskin sillä isosti mainetta niittää..

Työmatkakuntoilun lyhyt ja kova

Olipas se kuntourheilua hikistä, 

Saa loppupäivän jalat kipeenä vikistä..

Muutaman kilsan koitin kovaa,

En tuntemuksen perusteella hurjia povaa

Reitillä myös pari vastamäkeä äkäistä,

Hikoilutti ne hengästynyttä naamaa räkäistä

Toisinaan se luonto ihmistä ohjaa 

Rääkkäämään itseään pitkin latupohjaa...

Hyvin siellä voi riehua vaikkei oo lunta,

Näillä korkeuksilla siitä nähdään vain unta..

päivitellään päivityksen ilosta ilman asiaa

Ihan hyvä oli äsken rullilla mäiskiä,

Ei lunta löydy pieniäkään läiskiä...

Lämpöäkin kymmenellä toisella,

Ei talviurheilusta tietoa kelillä moisella..

Mahtava oli myös tehdä taas pätkä juoksua,

Noin kovalla tuulella ei tartte haistella edes omaa tuoksua

Hyvää tekemistä väliin reippaassa vastatuulessa,

Siitäkin huolimatta pimeässäkin syksyssä hymy huulessa..

Tutulla tavalla

Ei näillä lämpöasteilla tarvii edes talvea miettiä,

Tutulla tavalla siis ruokitaan liikuntaviettiä.. 

Joutuu oikein raottamaan takin kaulusta,

Täyttyykö tienoo pian kevät lintujen laulusta?

Nautitaan kelien sallimasta ulkoilu muodosta,

Sen ansiosta jokseenkin hyvin pysyy läski poissa ruodosta..

Kuitenkin oon optimisti ainakin sen verran,

Että uskon käyväni suksilla ainakin kerran..

Ja valkoinen on maa..eiku eipäs olekaan..

Näillä korkeuksilla saapi sukset edelleen olla hyllyssä..

On kosteaa lämmintä,pimeääkin kuin pyllyssä..

Koitan edelleen liikuntaan pitää rentoa lähestymistapaa,

Näin ollen mieli on treenien suhteen varsin stressivapaa. 

Pitäähän se kuntoilijallakin olla rautainen kunto

Ja poskettoman korkea itsetunto.

Sellaiseen tietenkin aina pyritään,

Joskus joissain jutuissa tyritään..

Mutta pahin virhe on se jos ihminen liikkumasta lakkaa..

Sellainen homma on kyllä harmillista ja täyttä kakkaa..

Siispä edelleen pidetään aktiivista liikettä yllä..

Se palkitsee joka kerta kyllä!

Pelätty kunnon mittaus lähestyy..

Varmaan alkaa porukka vimmatusti noitua,

Jos alan liikaa blogilla aktivoitua..

Eipä kai tässä meikäläisen osalta taaskaan ole uutista,

Mutta suolletaan tätä samaa tutusta tuutista.

Kuntoa tässä jostain syvältä haetaan,

Ja tuntemuksia siitä touhusta jaetaan..

Mahtaako juoksu olla hyvä kunnon nostaja,

Mitä tähän vastaa Tino Kostaja?

Hänen kauttaan ainakin hetkellisesti intoa,

Jakaa kaikille tätä riimi "nautintoa"

Merkintä oli some välineessä,

Nyt on taas riimiä lukijalla eessä..

Pitääkö tässä tosiaan pian kuntonsa mitata,

Suorituksen jälkeen sokerilientä kitata.

Juoksemalla näköjään ukkeli kevenee,

Mutta hartiat siitä tuskin levenee..

Jaksaako sitä enää pitkään edes sauvalla tyrkkää,

Ei ainakaan jos tulee vastaan mäkeä vähänkään jyrkkää..

Eipä kai tässä ollakaan enää hiihtoniilona,

Vaikka taitaapa se vaiva olla kehossa vähintään piilona..

Enintään siis edelleen hiihtäjähassu,

Ei vielä muutamalla lenkillä tule juoksijankaan tassu..

Säännöllisen epäsäännöllinen vakio valitus

Koitin heti keväästä alkaen kuntoa ylläpitää ja jopa nostaa..

Tämänpä siitä saa, nyt se sitten kohtalo jo kostaa.. 

Sinällään taas ihan perusjuttua, 

Jokaiselle joskus tuttua.. 

Sen verran rööriä kutkuttaa, 

Että ei voi kuin mynthonia lutkuttaa. 

Ei perusmallin kuntoilua saati sitten kovaa,

En tästä nyt kauheen pitkää piinaa povaa. 

Mutta kyllähän se kupolia rassaa, 

Kun ei päivittäistä liikunta annosta ottaa passaa.. 

Kaipa se kunto olikin liikaa nousussa, 

Selkeästi vipinää juoksuhousussa.. 

Suorituskeskeinen kuntoilu elämäntapa veronsa vaatii,

Väsymyksen sanelemana mieli masennus tarinoita laatii..

Sitten kun taas pystyy parit lenkit kiskasta,

Voipikin taas turhat marinat roskiin viskasta..

Näinhän se toimii liikunta immeisen mieli, 

Mutta ainakaan tänään ei liiku enää muu kuin kieli