Äsken treenasin keskikroppaa,
samalla tuuletin aivokoppaa.
Rasitti myös käsiä, oikeeta ja vasuria,
kun reippaasti tuuppasin kaks tuntia tasuria.
Nyt se täytyy taas julkisesti myöntää,
on oikein mukavaa rullilla työntää.
Oli kauden alkuun vähän pitempi tauko,
jospa siten en syksyllä ylikunnossa ilmaa hauko.
Kyllä täällä riittää rullailu tietä,
en siis kaikkee aikaa tässä koneella vietä.
Söin niin että maha meinaa paukkaa,
no jaksaapahan illalla juosta peruslaukkaa.
Vois vaikka itsensä päivätorkulle kääntää,
siinä transsissa onnesta ääntää...
Tervehdys taas täältä,
VastaaPoistakuulumiset kerron suoralta päältä.
On nyt pari viikkoa myllätty,
reenattu, ulkoiltu ja jyllätty,
tasatyöntöön on haettua jerkkua,
on moinen reeni herkkua.
Sauvoittakin on luistelu,
liu'uttelua vähän muisteltu.
On kunto ollut hyvässä nousussa,
alkaa lahje puristaa housussa.
Vaan tänään kävi kurjasti,
meinaan sapettaa vallan hurjasti:
Olin Jukolan viestissä rasteilla,
kirmasin poluilla ja soilla kosteilla.
Hyvältä tuntui meno,
oli tuima etukeno,
rastitkin löytyivät vähin vaivoin
samalla kun ukoista ohi painoin.
Vaan sitten tunnin kohdalla,
olinkin mättäikön pohjalla,
siinä nurin Rähmis vyörähti
ja samalla nilkka pahus pyörähti.
Nyt on nilkka vasempi kääreissä,
ja harmistus aivan uusissa sfääreissä.
Ei voi reeniä paukoa,
tuli joku hetki pakkotaukoa,
Jotain lohtua kumminkin,
on vielä puoli vuotta sm-kisoihin...
Jep jep, taitaa pari-kolme viikkoa mennä telakalla, ainakaan ihan täysipainoista reeniä ei tällä jalalla voi tehdä kun ei kunnolla pysty edes kävelemään. Ehkä ensi viikolla kumminkin pyörää + rullaa, lohduksi syödään pullaa...