Kevät tulla porskuttaa ainakin näillä korkeuksilla hyvää vauhtia. Aiemmin oli ajatuksena että olisin sm-kisojen jälkeen vielä suksilla aikaani kulutellut mutta tilanteet muuttuu. No ensin pari kolme päivää niiden kisojen jälkeen ei vaan huvittanut, urheilu laiskotti ja tein kaikkea muuta. Jossain vaiheessa olis alkanu tekemään mieli lenkille mutta sit oon taas vähä kipee. Kurkku on karkea kuin santapaperi ja parina päivänä on vatsaakin väännellyt, että eipä tässä sitten pahemmin urheilla ja riehuta. Nyt näyttää jo siltä että vaatis muutenkin kovasti motivaatiota koska ei ole enää edes yöpakkasia ollut, lunta riittänee mutta mahtaa olla märkää ja pehmeää. Mun tapauksessa hiihtäminen siirtyy siis ensi talveen, ellen hulluile ja mene kesällä putkeen. Viime kesänä en käynyt yhtään lenkkiä hiihtoputkessa. Pidetään nyt sitten heti tähän tämä siirtymäkauden lorvailukausi ja lihotuskuuri. Alan sitten heti kun turhat vaivat poistuu liikkumaan sellaisella perusrytmillä vaikka keskiarvona tunti päivässä. Ja kenties sitten kesällä vähän enemmänkin....
Oiskohan runon paikka , kokeillaan..
Joka paikka täynnä märkää loskaa,
sulavan lumen alta paljastuu roskaa.
Mikä meillä ihmisillä päässä mättää,
kun roskatkin pitää hankeen jättää?
On se joskus henkisesti raskasta,
kun maisema täytyy roskasta ja paskasta.
Mut nyt loppuu riimi valistus aiheinen,
tuleeko tästä runo monivaiheinen?
Tän vissiin pitäs urheilupalsta olla,
mut siitä aiheesta melko tyhjä on polla.
Yleensä kun riimit esiin pulppuaa lenkillä,
ei nyt meinaa toimia kun istuu kotona penkillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!