On upeaa huomata kuinka laduista on suunnaton ilo kansalle Suomen,
Liikutaan niin on kaikilla parempi huomen!
Läskit polkee ottaen patterin sähköstä tehoa,
Kaipa sekin rasittaa aavistuksen myös kehoa.
Hyvää se tekee, mutta talvi tuli, lisääntyy hiihtäjien määrä,
Saattaa olla siis paikka hieman väärä..
Ja ainahan voi innokkaasti ladulla marssia,
Koko reittien ylläpito muistuttaa farssia..
Taannoin viime talvena latujalkailija huusi minulta lisää tilaa,
Kuulemma mun hiihtäminen hänen hölkkä nautintonsa pilaa...
Hirveästi laturaivosta puhutaan,
Jatkuvasti somessa siitä huhutaan..
Jos lukaiset kommenttipalstaa ja uutista,
Samaa tulee joka tuutista..
Latuja tehdään yhteiskunnan varoilla,
Eipä siis ole valittamista hiihtäjä paroilla.
Jos pikkuisen ladulla lapikkaalla rampataan,
Monttuiseksi joka kohdasta tampataan.
Vahvasti siltä alkaa näyttää,
Että eniten ne raivoaa jotka eivät latua hiihtämiseen aio käyttää.
Ihan sama mitä tahansa yhteiskunta tekee tai rahoittaa,
Niin aina joku mielensä pahoittaa..
Sanan säilä on kuin lumitykki jota linnan herrat aina joskus jaksaa lykkii kohti liikuntakeskuksen toimettomia mykkii joiden tulee uutta lunta putkesta purun päälle puskee
VastaaPoistaLadun varrella kyylät kykkii ja kaipaavat uutta hiihto seppää, kunpa se vaan meille runon taas reeneistänsä laulais
Autollakin jopa ajetaan ladulla,
VastaaPoistaOliko liian liukasta kadulla?
Ja jos ei kiusaa keksi muuta
Voi ladulle ripotella hiekkaa tai puuta
Koiranulkoiluttajille luen välillä lakia
Ei ole mun vika jos sun koira kuolee sen takia
Että jää koira hiihtäjän alle
Se on alamäen jälkeen pommi
Vielä nenäliinailijat terroristeiksi lisään
Kun pitosuksella liinaan kompastuu menee keuhkot sisään
Ratkaisuna taitaa olla vaihto metsäsuksiin
Tai jättää koko laji unohduksiin…
Mahtavaa, kiitos! Blogi heräsi eloon yhtäkkiä oikein kommenttipalstaa myöten..
VastaaPoistaKieltämättä joskus saattaa tilanne olla karu,
Kun hiihtäjän nilkoissa on koiran talutusnaru..
Suksilla mennään viritetyn mopon vauhtia alamäkeen,
Siinä kun törmää koiraan ja kävely väkeen...
Toisinaan jopa pitkin kylän liukasta raittia saa hiihtäjä taittaa hyvää vauhtia
VastaaPoistaSilloinpas saattaa tielle linkomies puskea perästään lumen ojan puolelle heittää ja soralla pinnan niin hyvä peittää, kiveen tökkää hiihtomiehen mieli ja hampaiden väliin saattaa jäädä kieli
Raivoan täällä ilman latua. Aina tätä saa jälkeen päin katua. Joku perkeleen corolla tahi muu kuppa,enpä jaksa murehtia tekemällä testiä sillä hiihdosta ei tule minulle pestiä. Juoksu sentään kulkee,ja hiihdonkin aloitin. Nyt tuli tauko minun,johan siitä itseäni varoitin. Ei pitäisi piruja maalaaman. Nyt siis kärsin viikon? Kaksi? Tai tappiin maailman? No ei sentään kunhan tulin suutani piekseen. Kohta hiihdän paanaa kangasalan pois tiekseen. Suolikon maastot hurjat saa taakse jäädä mäet kurjat. Yhtä kaikki,minulle sama millä liikkuu kunhan vaan menee jotenkin ettei päädy kaulakiikkuun. Pertsaa oli aikomukseni oppia,ottaisko espeni tästä koppia? Vaikka huumorini onkin musta,ei silti päässäni ole kusta. Toivotaan siis hyviä hiihtokelejä. Merinovillaa päälle lämmittämään ”pelejä”. Nautinnollista talven aikaa, syökää,juokaa,ja nai… nauttikaa.
VastaaPoista