Luntakin maistettu

Kävin tuossa pyörähtämässä pikaisella muutaman päivän reissulla Ylä-savossa, samalla reissulla tuli sitten tehtyä elämysmatkailua päiväseltään ihan kainuuseen asti ja kävin kokeilemassa miltä ne sukset tuntuu jalassa. Osin liikunnantäyteinen pidennetty viikonloppu huipentui Vuokatissa leppoisaan könyämiseen sukset jalassa. Edellisenä päivänä suoritettu maksimaalivauhtinen maasto/hiekkatie juoksutreeni + illan maastopyöräily oli saanut jalat väsyksiin ja hieman kipeäksikin. Siltikin hiihto tuntuikin varsin mukavalle. Ehkäpä juurikin siitä syystä sitten että malttoi mennä riittävän hiljaa. Tuollainen leppoisa askellus vapaan suksilla oli omiaan hellimään 9 kilsan maukkajuoksusta kipeytyneitä kinttuja. Tästä voi päätellä että olen siis kaiketi hieman enemmän hiihtäjä kuin juoksija. Pitänee siis koittaa päästä lisää lumen makuun suhteellisen pian. Ja joka tapauksessa paluu Vuokatin baanallekin on jo pelottavan lähellä! Silloin pitäis olla tosi kyseessä!?

Pari pientä kuvamateriaalipätkää todisteeksi! Vuokatin säilölumilatu on suuri ja kaunein! ei muuta ku hiihtämään!

 

Ei tarvii tehdä videoihin mitään hidastuksia kun ,

liike on valmiiks tuolleen melko verkkaista.

 

Suurella asiantuntemuksella ja isosta lumikasasta latua 

Vuokatissa tehdään, ja ei muuten ollu paskaa lumen seassa!

Syksyn ylistystä

Syyskuukin jo viimeisiään kiskoo,

lehtiä rullasuksijan päälle viskoo.

Välillä vettäkin runsaasti ropsauttaa,

ja tämä runo tajun pois kopsauttaa!

On meinaan niin hyvä riimi syyskuussa,

että on lukijalla ens kuussakin hymy suussa.

Vedetään nyt syksyn kunniaksi,

rivejä tähän enemmän kuin kaksi!

Syksylläkin vielä riittää intoa,

ja harrastus on yhtä nautintoa.

Tästä edelleen uutta nousua,

samalla kun sovitellaan jo hiihtohousua!

Lähestyy pelottavasti jo startti hetki,

alkaa taasen se talven loputon retki!?

Saattaa olla vähän enemmän kisoja luvassa,

en siis oo aina töissä tai kotona tuvassa..

Onko tästä kehkeytymässä keski-iän kriisi,

joka tapauksessa kisoja kertynee enemmän kuin viisi?

Vetää harrastus puoleensa hiihtäjää hassua,

on sitä jonkun verran laitettu toisen eteen tassua.

Olen siis jaksavaisessa peruskunnossa,

tuskin ihan elämänsä voimien tunnossa?

Mitä tästä vielä tuleekaan kun kilsoja alkaa kertyä,

mahtaako veteraani kuinka paljon tästä vertyä?

Matematiikkaa ja tilastotiedettä, ties kuin mones osa

Niin nää numeraaliset osiot ovat saaneet toisinaan huikean suosion tällä vilkkaalla blogilla, joskus jopa kaksi kommenttiakin tullut samaan juttuun. Koitetaan tähän taas näppäillä pari faktaa tuolta tilastoarkistoista. Niistä näkee sitten miten vähällä saa hassun amatöörin kovasti veteraanisarjoja kohden kangistuvan hiihtäjän väsymään. Voi vattu mikä lause oli tuokin.. sitten asiaan.

1087= Rullahiihtokilsat tässä vaiheessa kautta.
46= Rullalenkkien määrä
5= Kokonaiset tunnit mitkä useimmiten nukkuu ennen töihin heräämistä.
3= Eniten tehotreenejä yhden viikon aikana
0= Vähiten tehotreenejä yhden viikon aikana
35= Keskimääräiset kuntoilutunnit per kuukausi kauden aikana

Nyt en keksi mitään järkevää, jäikö jotain mainitsematta?
Lisää seuraavaan osioon..

Valitetaan vaihteeks

Ei oo tällä viikolla juuri tunteja tullu kasaan saatua,

välillä meinaa koko homma väsymykseen kaatua.

Sitä saapi voiman rippeitä kerätä,

ku koittaa töihin keskellä yötä herätä!

Tällaista on olla vanha kankee amatööri

vielä kun on heikot lihakset ja suppea happirööri!

Ei mahottomasti pelkällä pikku mopolla,

niinku ei saa kaupastakaan mitään yhdellä ropolla.

Siksi se on töihinkin vaan usein mentävä,

jospa joskus ois taas askel keveämpi suorastaan lentävä!

Haaveet silti on syksyn sateessakin nousussa 

että ois ennen talvee taas poweria hiihtohousussa.

Ja että lumet satais maahan hyvin pian,

se sais enemmän liikkeelle tänkin sian.

Ja ois lumen lisäks sopivasti pakkasta,

ei tarviis tahkota pururataa märkää ja kakkasta!

Vaiko elämysmatkalle hiihtoputkiin?

pitääkö alkaa sellaistakin asiaa tutkiin?

Huippu-urheilijoita, talkoita ja yks "luottohevonen"

Tästä Leki julkaisusta voi mulkoilla mitä meikäläisenkin edustamassa seurassa tapahtuu. Erittäin aktiivinen ja toiminnan täyteinen yhdistys ja monessa mukana. Tämän kaiken touhuilun seurailu ja vähän osallistuminenkin on motivoinut hassua hiihtelijääkin hikoilemaan lenkillä sen verran että töiden ohessa välillä jo väsyttää.. katsotaan nyt palautuuko sitä ihminen vielä talveksi?! Suomen cupissa tavataan vai kuinka se meneekään?!
Muistakaahan vieläkin toi edellinen postaus, ei oo liikaa vastauksia tullu riimihaasteeseen ;)

Riimittelyhaaste tai jokin mikälie

On taas blogielämä kovasti vaisua,

kaipaa yleisö siis runon murjaisua!

Täten meikä kaikki kaks lukijaa runon tekoon haastaa,

vastatkaa sellaisilla riimeillä että sydäntä raastaa!

Yks rimppakinttu bloggaaja mulle vastaa sen melkein tiedän,

hänen riimittelyä paremmin kuin hyvin siedän.

Hänen juoksuvauhdissaan en enää saata pysyä,

en täten häntä lenkillekään uskalla kysyä.

Oikeastaan tähän sais riimiä kuka vaan laittaa,

epäilen ettei kellekään sellainen leikki saata maittaa?

Olishan se varsin uljaan oloista,

kun riimittelevät urheilijat tulis esiin koloista.

Runoa mahtavasti blogeille työnnettäis ,

sen hauskuus samalla myönnettäis.

Olis se vaikka suunnistaja kovakuntoinen, 

tai shakkihenkilö näpeistään herkkätuntoinen.

Tai vaikka sumohenkilö runsasmuotoinen,

ehkä maratoonari sangen ohut ruotoinen?

Tää runo pian julkaistaan 

jospa sitä ees se kaksi kertaa mulkaistaan.

Samalla aletaan ankara some mainostus,

suoranainen vastauksiin painostus!

Hohhoijaa

On ollut bloggaaminen kankeaa,

ehkei silti elämä ole tyystin ankeaa.

Pääkoppa lyöpi totaalisen tyhjää,

ja runoratsu vaan kahta sanaa eestaas nyhjää.

Näemmä taas työteko ulkoilua haittaa,

töiden jälkeen vähemmän kovasti reeni maittaa.

Urheilustakin ajatus umpiluussa,

vaikkei aina jaksa verenmaku suussa.

On sitä toki kuntoiluakin tullut,

vaikka verottaa työajat hullut..

palaan asiaan kun keksin kunnolla aihetta,

eli ei vissiin koskaan tuu sellaista vaihetta.

Kun ei kerran oo aiheita kunnollisia ,

niin jatketaan höpöjuttuja tunnollisia!