sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Sm-hiihdot Keuruulla

Jälleen kerran ties monettako kertaa minunkin tieni vei sm-kilpailuihin, ja vieläpä Keuruullekin ties monettako kertaa. Tämänkin reissun voipi oikeestaan laittaa taas Espenin ihmeellisten kokeilujen piikkiin. Tulipa nyt kokeiltua sekin että mestaruuskisoissa ei pysty suorittamaan kilpailukykyistä vauhtia "valmistautumatta" . Siis onhan sitä hiihdetty ja lenkkeilty ihan ookoo rytmillä, toki paremminkin ois voinut, mutta lieviä motivaatio vaikeuksia on tainnut olla. Ja ennen kaikkea se kilpailemattomuus taisi vaivata, mut selitykset sikseen, mikset äijä reenannu ja kisaillut ennen sm-kisoja!
Niin uudenlainen kisamuoto taas vaihteeks eli se prologi 3,75. Olipa vaan piru vie kankean tuntuista menoa, kun ei vaan ehtinyt ja meni hiihto sellaiseksi rämpimiseksi, tekniikka oli ihan palasina, kyllähän sen jaksaa ympäri mutta vauhti siitä menosta puuttui. Syy oli varmasti huonossa kunnossa ja hukkuneessa perinteisen tekniikassa. Henkiröörikin kaipaili availemista ja kisan jälkeen se rohisi sitten ihan miehekkäästi.. Kaikki mitä tällä kunnolla sai ittestään revittyä oli pelissä ja sillä tuli sijaluku 133 prologissa eroa voittaja Jauhojärveen tuli 1 min 15 sek.
Toisena päivänä tyyli vaihtui ja mentiin vapaalla 15 km edellispäivän tulosten mukaisessa lähtöjärjestyksessä. Olo oli aavistuksen urheilullisempi jo verryttelyssä kuin mitä edellispäivänä. Aika tiivis oli lähtökarsina kun siinä puolentoista minuutin sisään n. 150 raavasta äijää päästettiin kirmaamaan sukset jalassa. Yritin itselleni tolkuttaa että ota iisisti äläkä riehu, ja niin yritinkin hiihtää ihan rauhassa vältellen osumasta kehenkään ja rikkomasta välineitä. Hiljaa tulin mutta silti se alkoi hapottamaan aika lailla, ei vaan osaa tuota ryhmässä tempoilua, ei näemmä sovi mulle, ei ole koskaan oikein sopinut. Viimeisellä kierroksella oli vähän edes yrittämisen makua mulle ittellä, ajattelin että pakko se on tuttua miestä vähäsen rankaista ja hakkasin sen mäen niin kovaa kuin vain ikinä kykenin, sain siinä pari matkakumppania pudotettua matkasta. Laiha lohtu sinällään mutta todistin itselleni että ehkä saatan kyetä vielä jonkinmoiseen vauhtiin. Minitavoitteeksi asetin prologin jälkeen nousemisen sadan joukkoon, no sijaluku oli sit lopulta tasan 100.
Parisprintti jäi osaltani suorittamatta kun Kataja sai jalkeille vain yhden joukkueen, ehkä sitten joku toinen kerta, mene ja tiedä.
Paras matka näissä kisoissa oli siis kotimatka, V6 moottori tarjosi kivan kyydin kotiin!
Tästä siis mennään taas kohti uusia haasteita, niitä on tulossa ja tässä nyt täten lupaan julkisesti tätä blogia lukevien kaikkien kahden ihmisen tietoon että aion reenata paremmin ja niin hyvin kuin voin ja pyrin että erilainen Espeni esiintyy vielä tänä talvena kisoissa!
Seuraava koitos on Nokialla 8.2.
Joo ja tässä sm Keuruun tulokset:http://ski-keuruu.fi/tulokset

maanantai 23. tammikuuta 2012

lähestyy....

Aletaanpas nostella kisafiilistä,
vaikka olikin jalat kuin tehty tiilistä.
Kun alkoi taas lenkin minuutit kertyä,
alkoi kroppakin vähäsen vertyä.
Ei se ehkä vieläkään ole liian hyvää,
mut eipä tuu silti vatutusta syvää.
Kun noita karkeloita yli vuosikymmenen kiertää,
ei varsinkaan tartte pipon kiristää, monon hiertää?!
Tuskin on koskaan sorruttu liikaan ressiin,
aina on vaan päästävä messiin.
tohon hiihtoyhteisöön mukavaan,
pääseekö sinne siltikään ihan kukavaan!?
Täytyy ny ainakin parit sukset omistaa,
ja reisiä tiukat trikoot somistaa.
Kun pöksyt oikeesta kohdasta kiristää,
se kummasti elämää piristää!
Sm-kisoja ootellaan hilpeästi näillä aatteilla,
sinne mennään ja koreillaan niillä tiukoilla vaatteilla

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Hyvää meininkiä

Viime päivinä on fiilis ollut oikein hyvä, on tullut väännettyä sekä tehoja että pidempää siivua suksilla. Nyt tänään oli vuorossa ihan perus punttijumppa. Olo on kaikinpuolin urheilullinen ja treenailu on nautinnollista, toivotaan että sama trendi jatkuu ja pitkälle, esim vaikka kevääseen saakka tai vaikka kymmenen vuoden päähän kevääseen saakka! heh, varmaan sitä jossain vaiheessa taas väsyttää ja laiskottaa mutta katsotaan sitä sitten edessäpäin uudelleen. Ja nähtäväksi jää että saako pelkällä fiiliksellä sm-kisoissa mitään aikaiseksi, se kun nääs on yleensä ollut sellainen liikunta tapahtuma että siellä vaaditaan myös kuntoa ja suorituskykyä! Mielenkiinnolla odottelen pullahtaako sellaisia meikäläisen kehosta esiin reilussa viikossa yhtään!

maanantai 16. tammikuuta 2012

Kisakauden avaus vaan pelottavasti lähenee,
armon aika tiimalasissa nopeesti vähenee.
Itsepä ilmoittauduin mukaan,
ei oo siihen pakottanut kukaan!
Ei siis auta ku ittelle valittaa,
jos satun kisoissa riman alittaa!
Täytyy taas treenailla tälleen viime hetkellä,
kävin vähän pidemmällä hiihtoretkellä.
Kun hiihtää neljän tunnin pätkän,
saa vähäsen väsyneemmäks jätkän.
Jos ei väsy, ni ainakin ruokahalu kasvaa,
saa sitten mättää protskuu hiilareita rasvaa!

maanantai 9. tammikuuta 2012

Pikaisia päivityksiä että saadaan blogille "sisältöä"

Juu niin morjesta vaan, kävin tuossa hiihtolenkillä kuinka ollakaan! Lyhyt ja rento oli lenkki tällä kertaa ja tuntui ihan hyvälle. Juuri tuossa ilmoittauduin muuten sm-kisoihin, nyt se lienee perkele taas tosi kyseessä! Täytynee koittaa huomennakin ladulle! Ny mää meen unille ja aamulla pirun aikaseen töihin!

lauantai 7. tammikuuta 2012

Alkaa pikku hiljaa talvelta tuntua,
Yön aikana oli lisää tullut lumihuntua,
Poltteli ladulle pääsy jo aamukahvin aikana,
selkää pitkin valui kostea hikivana.
Tuollainen keli on hyvä sen verran,
että liekkeihin pistää ainakin tän herran.
Pian kun aamiainen ennätti vajua,
lumille heti, oli mukavaa ja sopivan rajua!
Kolme tuntia tällä kertaa jaksoin viihtyä,
nyt tunnen oikein kun rasvanpoltto alkaa kiihtyä.
Eipä tota sentään pahasti oo läskiä ropassa,
mutta ny vasta onkin fiilistä pääkopassa!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Parasta pitkään aikaan

Jotenkin se taas sieltä jostain sisältä pulppuaa se urheiluinto pintaan ja orastavaa liekkiä on näkyvissä. Pari lepopäivää alla ja tänään räväytin sitten pari lenkkiä ja fiilis on korkealla vaikkei lunta liikaa olekaan. Aamulla kumminkin puolitoista tuntia vapaalla ja se tuntui helpolle ja hauskalle. Illalla vielä pertsalla tunti kymmenen ja jatkeeks 55 minuuttia juoksua. Oikein viimeisen päälle monipuolinen kestävyysurheilupäivä. Kun treenasi samalle päivälle kaksi lenkkiä, oli kyllä mukava syödäkin palanen lenkkiä. Hk:n sinisen kaveriks kävi mainiosti sitten vielä paistetut munat ja paahtoleipä, ai että nyt kelpaa. Hiihto on mukavaa ja ruoka maistuu ja olo muutenkin hyvä eli terve vaan suomen hiihtävä kansanosa! eiköhän sitä Keuruulla nähdä!