maanantai 24. elokuuta 2009

on pitänyt mittailla ylivieskan tasaisia katuja,
että jaksais edes vähän kiertää kisalatuja.
Eipä ole näkynyt suurmies similän teroa,
vieläkö hän maksaa tähän kuntaan veroa?
Joku luistimilla hillittömästi paahtaen ohi veti,
kilpailijana mietin:peesiin ja heti!
Kumminkin maltoin mieleni,
samoin kurissa pidin kieleni.
Oli hällä laakereissa luisto varsin notkea,
se saattais hiihtäjän tekniikan sotkea?
Kämpässä suksitien ylivieskan,
olen ehtinyt kesän mittaan syömään useamman rieskan..

Terveisiä vaan similän terolle ja kaikille muillekin treenimiehille! Hyvää alkusyksyä!

torstai 20. elokuuta 2009

Tällä viikolla olen ehtinyt lenkilläkin ravata,
täytynee tännekin sanaista arkkua avata.
Töitäkin reippaasti paiskitaan,
pöydässä pihvejä maiskitaan.
Toistamiseen liikutin vauhti-rullasuksia,
enemmän vuokatin vaaralle tuli hapotuksia.
Juoksua ja sopivasti mahajumppaa,
hieman vielä kun hauiksia pumppaa.
Siitä se kroppaa alkaa tykätä,
kehdannee sitä sitten talvellakin lykätä.
Sitten jos joskus palkinto voitetaan,
niin johan stereoista rokkia soitetaan.
Taidetaan soittaa muutenkin,
ainakin jälkeen hyvän lenkin.

lauantai 15. elokuuta 2009

vuokatissa

Kai se täytyy reissumiehen opetella bloggaamaan kännykällä... Pitkästä aikaa oikein kunnon urheilua! Vuokatissa on aina yhtä mukavaa ja legendaarista käydä. Vuodestaa toiseen tänne aina eksyy! Hiihtotunneli taas kerran korkattu ja pian sitten lähdetään taas haastamaan vaaran nousu rullasuksilla... Treeniseurakin on tarpeeksi nimekästä. Huonekavereina pörstin markus ja ojasalon joonas. Lisää päivitystä tulee jatkossa...

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Koitetaanpas taas.

Kovin on ollut vähäistä treenaaminen tuon muun heilumisen ohella, koitan sitten rankaista kunnolla kun pääsen käymään siellä lenkillä. Syksyä kohden lisää meininkiä, mut hoidetaan tää yks työmaa alta pois. Tänään kumminkin ihan miehekästä nousua sauvarinteessä, itse asiassa kone toimi "tauosta" huolimatta varsin hyvin tuolla mäessä. Viikon treenisaldo taitaa siten olla vissiin yli neljä tuntia. Kuvat kertoo enemmän kuin nää tylsät sanaset.


Siitä vaan reippaasti ylöspäin pehmeässä hiekassa.


Sitten vähän tukevampaa maata jalkojen alla lopummassa mäkeä, rytmi kovenee.


Lopussa jo vähän loiveneekin ja sitten mennään jo tiukalla rytmillä.


Pikkuisenhan se meinas hapottamaankin alkaa.


Ja ihan aavistuksen hiki kasteli paitaa...