Hiki virtaa

Laskettelurinteen kumpaakin laitaa,

Ylös alas kipusin ilman paitaa.

Hikeä pintaan rajusti pukkas,

siinä varmaan pari litraa nestettä hukkas.

Siitä lihaskin tykkäs ja paloi rasvaa,

metsämansikoitakin rinteessä kasvaa.

En niitä kyllä siellä joutanu poimimaan,

sen verta hyvin alkoi lihas toimimaan.

Tuskin tähän helteeseen noin vain kuolee,

Nestettä vaan ja välillä jätskiä nuolee.

Se kummasti virvoittaa,

ja runosuonta kirvoittaa.

                                     Tuossapa se hikoilumäki sitten on ylhäältä kuvattuna!

Kevyttä kuntoilua ja aurinkoa

Auringosta nautin mustavuoressa,

se näkynee punoituksena mun ulkokuoressa.

Sauvojen kanssa painelin jyrkkiä nousuja

kuuma oli ei kai ois tarvinnu ees housuja.

Jalassa kumminkin lyhyt trikoo,

nekin hetkessä märäks hikoo.

Tuntui ettei meinannut happi tarttua,

maitohapot sitä vastoin alkoi karttua.

Ylös nousin suhteellisen monta kertaa,

kyllä mäessä on taikaa ihan sama mihin vertaa.

Etäjäsenenä Katajan Joensuun,

kisoissa kaiken peliin laittamaan tuun.

Mutta joutuuko pian meikä kiristelemään vöitä,

Ensi kuusta alkaen taidan olla vailla töitä.

Oiskohan kellään tarjota hommia,

sais työmiehen eikä mitään pommia!

Viime viikko epävireisyyttä pientä,

juhannuksena ei pahemmin rähinälientä.

Nyt sitten on treeni alkanu toimimaan,

talvee ootetaan, sit päänahkoja poimimaan!

Tasatyöntöö rullailin aamulla,

ruoka oli, kohta sit kahvi ja pulla.

Lenkillä meikä vähän säikähti,

neste juomapullossa läikähti.

Kerron säikähdyksen syyn,

rullailla meinasin yli Kyyn.

En pahemmin käärmeistä tykkää,

en silti niitä sauvalla hengiltä lykkää.

Siellä se sai edelleen tiellä paistatella päivää,

ei sille minusta koitunut huolen häivää..

Vihdoin ulkona on kesän tuntua,

illalla vielä annetaan pyörälle runtua.

Viime viikko oli suhteellisen rankka,

jalat jäykät, kävelen kuin ankka.

Eilen lähdin pyörällä koittamaan,

jumeja huoltamaan ja ittensä voittamaan.

Matka piruvie lyhyeen loppu,

ei ollut enää minnekään hoppu.

Ilmat renkaasta pihalle lähti,

ja samalla ketutus esiin pläjähti.

Pullon rikkojia kiroan kovasti,

jospa ei kuulis sentään rovasti.

Illalla renkaan uuden meitsi laittoi,

tänään sit oikein hyvin ajaminen maittoi.

Ajelin kunnon ympäristö oppia,

reittiä arvoin kuin heittäis noppia.

Kävin muun muassa pispalan harjulla,

siellä ainaki oli hiki pinnassa tällä karjulla.

Edelleen treeni ollut hieman epärytmikästä,

mutta uskotaan että eiköhän se vielä tästä.

Ala talvella suksi luistaa,

sen takia pitäs vaan lenkkeillä muistaa..

Hyvää juhannusta jokaiselle,

toivottelee tän palstan vakiopelle!

Viikon katkos

Viime kirjoittelusta onkin mennyt aikaa ja kaikenlaista tapahtunut, paitsi urheilua. Olin nimittäin tuolla Jukolan viestissä kaupan hommissa ja se kaikkine tavaran pakkaamisine purkamisine ja myymälän rakentamisine vei melkein kokonaisen viikon. Vaihtelevalla rytmillä ennätettiin nukkumaan ja syömään ja näin ollen väsymystila oli kyllä aikamoinen kun eilen kotiin saavuin. Nyt täytynee sitten pikkuhljaa alkaa taas palaamaan ihan oikeaan treenaamiseen ja toivoa että treenirytmi säilyisi viikkokausia yhtäjaksoisesti hyvänä. Alkukesä on ollutkin vähän repaleinen erilaisten motivaatio ja muiden juttujen kanssa. Nyt tuon viikon jälkeen tuntuis että motivaatiota olisi taas aika tavalla mukavasti. Pitää siis lähteä tuonne lenkkipolulle kuulostelemaan että kuinka se kone lähtee tauon joskin rasittavan sellaisen jälkeen liikkeelle.

Rullahiihdon ihanuutta

Äsken treenasin keskikroppaa,

samalla tuuletin aivokoppaa.

Rasitti myös käsiä, oikeeta ja vasuria,

kun reippaasti tuuppasin kaks tuntia tasuria.

Nyt se täytyy taas julkisesti myöntää,

on oikein mukavaa rullilla työntää.

Oli kauden alkuun vähän pitempi tauko,

jospa siten en syksyllä ylikunnossa ilmaa hauko.

Kyllä täällä riittää rullailu tietä,

en siis kaikkee aikaa tässä koneella vietä.

Söin niin että maha meinaa paukkaa,

no jaksaapahan illalla juosta peruslaukkaa.

Vois vaikka itsensä päivätorkulle kääntää,

siinä transsissa onnesta ääntää...

Kirkkovene soudun sm kisa 30 km

Tosiaan eilen oli se päivä jolloin piti minunkin lupauksiani lunastella kun tuli tuossa jo keväällä vielä lumien maassa ollessa luvattua että osallistun tuohon kilpailuun. Kisa siis oli Leppävirralla ja juuri tuohon paikalliseen virranviemät joukkueeseen kuuluin yhtenä soutajana. Viidet treenit taisin ehtiä kevään mittaan käydä soutamassa ja siinä ajassa ehdin saada pienen tuntuman siitä kuinka täytyisi soutaa. Kovia treenejä vedettiin joka kerran kun veneeseen noustiin eli sitä kautta uskomus ja tieto siihen mitä tekee oli kumminkin treenikertoihin nähden kohtalaisen hyvä. Ja ainakin meikäläinen kun olen koko ikäni ollut siihen malliin kilpailuhenkinen että ei tarvinnut paljon asennetta keräillä sen jälkeen kun lähtökäskyn sai. Siinä vedettiin sitten käytännössä urku auki koko ajan. Turhaan ei löysiä itselleen antanut kisan aikana, kuten ei pidäkään. Vene kulki ihan kivasti koko matkan ajan ja tuloksena siis hopea tila. Voiton vei todella perinteikäs soutupitäjä suomen maassa eli sulkava. Kisa oli todella tiukka ja tietenkin hiukan harmittaa 18 sekunnin tappio sillä meidänkin joukkueella ainoa tavoite oli se mestaruuden soutaminen. No hopeakaan ei liene karmee häpeä. Itselleni tämä ainakin oli oikein mukava kokeilu taas ja "välipala" Tässä kumminkin sen verran vankka kestävyysurheilutausta ja tuo jo mainittu kilpailuhenkisyys että sitä mielellään ottaa osaa ja kokeilee erilaisia lajeja. Kiitos virranviemille tästä mainiosta mahdollisuudesta ja motivoimisesta tähänkin harrastukseen. Mitalimiehenä ei tietenkään harmita kovin pahasti ;)
Tän päivän ajan on kyllä takareittä kiristäny hieman ja selässä sekä käsivarsissakin pientä tunnetta, eli poweria oon saanu siihen airon varteen juntattua.
Ajattelin tässä tänään kumminkin nyt lähteä jonkinlaisella hapettavalle iltalenkille, josko sitä palautuis paremmin. Aamupäivä onkin mennyt lepäillessä+ edelleen ympäristöön tutustumisessa, tällä kertaa autolla.
Nyt ei ole soutuprojekteja eikä oikein muutakaan, hiihtoharjoittelu jatkuu ja kovenee. Katsotaan mikä voisi olla seuraava urheilu "projekti"

           Tuossapa se ansaittu mitali siis! Huomaa Oikein soutajamaisesti kovettunut kämmen!

Tulokset:http://www.leppavirta.fi/index.php?id=1113

Pirkanmaalainen pitkätukka!

Niin nyt meikäläinen on sitten kokonaan virallisesti pirkanmaalainen ja kotikaupunki on Nokia. Näin se nainen saa suomalaisen miehen muuttamaan kamoineen satoja kilometrejä! Tässä kun olen kesälomalla koko ajan niin on mukavasti aikaa tutustua uusiin maisemiin. Eilen ajelin pyörällä treeniä ja siinä samalla sain reippaasti ympäristöoppia. Tänään olen tässä käynyt hoitelemassa erinäisiä muita pikku asioita joten en ole vielä urheillut. Mutta tässähän on koko päivä aikaa niin tehdä. Treeni on mulla ollut ihan ok, tosin viime viikolla vielä tuli pari lorvailupäivää mutta kaipa niitä välillä täytyy ollakin. Pari rullalenkkiä on takana, sitten punttia pyöräilyä ja soutua. Juosten olen pari kertaa vetäny veekoota. Treeni tunnit ei ole huimia olleet mutta loppujen lopuksi muutama melko kova herjoitus on joukkoon mahtunut, jospa sitä kolmekymppisenä pitäs jo kovia harjoituksia pystyäkin tekemään hahhaa! Toi mun soutuprojekti siis huipentuu nyt tulevana lauantaina kun on Leppävirralla kirkkovenesoudun sm 30 km ja olen kotijoukkueen veneessä hikoilemassa. Muutama kova soutuharjoitus on vedetty ja niillä pitäs nyt kulkee niin että tulos on hyvä. Tuon launtain jälkeen on täysin avointa että soudanko jatkossa jotain vai olenko soutamatta.

Tuossa pari kuvaa uudelta kotiseudulta. Järvimaisemaa ja moottoritietä, sitä näillä seutuvilla riittää!