perjantai 7. syyskuuta 2012

On ollut palautuminen hitaan sorttista,
itsepäs esitin sunnuntaina ihmistä niin sporttista!
Joutuu aikansa paikkoja avaamaan,
kun vähän pitemmästi innostuu ravaamaan.
kyllä noi jalat sentää liikkeelle päästää ,
ei niitä tartte loputtomiin säästää..
Joku vaan jalkapohjassa vaivaa,
se vähän mieltä kaivaa..
Nyt ois kumminkin se aika,
ku pitäs olla se hiihtoreenin taika...
Pitäs vaan motivaatio korkeella pitää,
niin johan taas alkaa riimitkin itää.
Kaipa se koko syksyn vettäkin valuttaa,
silloin kaikkia rullahiihto pirusti haluttaa!

maanantai 3. syyskuuta 2012

Vielä juoksemisesta

Niin palaan vielä vähän tunnelmoimaan eilistä maratonjuoksua. Tosiaan se oli mun elämäni ensimmäinen (ja viimeinen?) maratonkisa. Kesän mittaan mietiskellyt ja kokeillut että millaista vauhtia suunnilleen voisin juosta. Lopulta en paljoa pitempiä juoksulenkkejä tehnyt kesän aikana mutta kumminkin useemman kerran jalkaisin olin liikkeellä.  Aavistus siis oli mulla että mihin rahkeet riittää, tavoite oli siis se kolme tuntia. Siitä jäin kymmenen minuuttia mutta silti täytyy sanoa että olen tyytyväinen. Riittävän koville se otti silti, ja juu tänään en ole lähdössä juoksulenkille...
Heti alusta alkaen otin vain ja ainoastaan omaksi vauhdiksi sen mitä olin koko kesän miettinyt eli noin 15 kilsaa tunnissa. Pari ukkoo siinä lähti menemään reilumpaa vauhtia ja heidän kyytiin en uskaltanu edes yrittää , juoksin vain ja ainoastaan omaa aikatavoitetta.. No se vauhti mulla pysyikin varsin tasaisena ja sit aloin jo miettimään että tällä vauhdilla taitaa tulla  jo hyvä sijoituskin. Alkumatkasta maha hieman tuntui painavalle ja jopa hölskyi hieman, hetken oli jo pelko perseessä että sen kanssa tulee ongelmia mutta onneksi se vaiva katosi ennen puolta matkaa. Parin kympin kohdan jälkeen toinen niistä karkulaisista pakitti mua vastaa ja näin ollen sijoitukseni nousi toiseksi. Oma mielestäni tasainen vauhti jolla alle kolmen tunnin ois menny jatkui aina 30 kilsan paikkeille saakka jonka jälkeen alkoi kintuissa jonkun verran tuntumaan huonolle. Jälkeenpäin mietin että varmaan pitäis olla alkumatkasta tavoiteaikataulua edellä saavuttaakseen aikatavoitteensa, koska ainakin meikäläisen kintuilla aina tulee pientä hyytymistä.
Kumminkin vielä tuosta eteenpäinkin vaikka jaloissa jo kipeää teki pysyi askel aika lailla mukavassa kuosissa ja energia ja nestetasapainokin oli ookoo, kiitos siitä kuuluu rakkaalle vaimolleni joka oli juomapulloa ojentamassa kahdessa kohtaa reitin varrella.. Pitkään näytti että kärkimies ottaa ylivoimaisen voiton kisassa, kun vielä alle kymmenen kilsaa maaliin olin häntä useita minuutteja jäljessä.
Mutta sitten vielä kerran tähänkin kisaan sain sen hullun kiillon silmiin kun kuulin että muutama kilsa ennen maalia kisan kärkimies oli joutunut ottamaan kävelyaskeleita.. ainakaan siitä eteenpäin ei yrityksen puutteesta meikää voinut syyttää.
Jalat oli ihan riekaleina mutta silti vaan koitin lisätä vauhtiani vielä jotenkin.. kipitin siis aika lailla hämärän maita hipoen siinä viimeisillä kilsoilla ja kun maali on mäellä ja sinne täytyi useempi satametriä taittaa nousua niin kyllä voin sanoa että aika loppuun sain jalkani juostua.
No kärkimiestä en täysin saavuttanut, siihen jäi vielä vajaa puolitoista minuuttia eroa.
Nyt siis on tämä projektikin tehty ja olen kokemusta rikkaampi. Palauttelen tästä ja sitten pyrin urheilemistani viemään  jälleen enemmän hiihtoharjoittelun suuntaan..

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Varala maratonin tuloksia

Pikainen päivitys vaan, tässä vaiheessa on siis saatu meikäläisen maratonprojekti päätökseen. Hullun hommaa tuo juokseminen. Ukko on paskana en jaksa kirjoitella kauheesti.Täytyy yrittää kertoa tarinoita enemmän myöhemmin. Aikatavoitteesta jäin 10 minuuttia mutta silti lopulta täytyy olla tyytyväinen tähän kokeiluun. Ihan hyvinhän se kulki ja sijoituskin siis toinen. Koitan analysoida juoksua vähän ja kirjoitan muutaman rivin kenties siitä vielä mutta en nyt. Mutta tässä siis tulokset!

http://www.championchip.fi/tulospalvelu/2c3ed1cf-8c1b-4a77-b867-f1c14d2cadbf/Maraton+M