maanantai 25. huhtikuuta 2011

Melkein

Kolmen viikon jälkeen meinasin aloittaa,
mut kohtalo reenin estää koittaa.
Fillarin selässä onnetar turpaan mätti,
ja mut tienposkeen kumi tyhjänä jätti.
On se nyt taas ihme piru,
renkaassa on pullon siru!
Autokyydillä kotiin takaisin,
ketutuksen maton alle lakaisin.
Eikai sitä ressata kannata turhia,
ei ton takia vielä tehdä murhia.
Pyörään uutta kumia täytyy ostaa,
pikkuhiljaa aktiivisuutta muutenkin nostaa.
Ehdin jo liikunnan riemua palasen maistaa,
jatkossa vähemmän täytyy siitä laistaa.
Eiköhän se taas ala happi kiertämään,
paikallaan olo alkaa nupissa hiertämään.
Hetken aikaa kun on ollut taukoa,
voi alkaa taas jäseniään aukoa..
Koitan myös taas blogille päätä aukoa,
jospa ei kukaan siksi ala mua turpaan laukoa!

tiistai 12. huhtikuuta 2011

"Pakollinen" päivitys ilman asiaa..

Sm hiihtojen jälkeen olin kaksi viikkoa tekemättä tasan mitään. Nyt on taudit hukattu, kurkkua ei kutita eikä räkäkään valu. Eilen lähdin liikkeelle varovaisesti. On se ihmeellinen homma tuo kun lähtee juoksemaan niin äkkiseltään tietä pitkin mennessä sain jalkani kappaleiksi kolmessa vartissa. Lenkin jälkeen kotona jalat tuntuivat ihmeellisen väsyneille ja tänään on reiden ulkosyrjää kiristellyt. Olen vielä vaihteeks laiskotellut tänään tähän saakka, mut enköhän ulos lähde hieman happihyppelylle. Liian levottomaks tulee aina vaan sisälläkin kyhjöttää! Uskoisin että sen verran urheilu intoa vielä tän viikon aikana löytyy että punttisalille itseni hilaan 1-3 kertaa. Liikkeellä siis ollaan varovaisin harppauksin.. Treenistä ei vielä voida oikein puhua mutta katsotaan tuleeko sen aika vielä myös...

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Ei se aina mene niinkuin pitää

Kevät tulla porskuttaa ainakin näillä korkeuksilla hyvää vauhtia. Aiemmin oli ajatuksena että olisin sm-kisojen jälkeen vielä suksilla aikaani kulutellut mutta tilanteet muuttuu. No ensin pari kolme päivää niiden kisojen jälkeen ei vaan huvittanut, urheilu laiskotti ja tein kaikkea muuta. Jossain vaiheessa olis alkanu tekemään mieli lenkille mutta sit oon taas vähä kipee. Kurkku on karkea kuin santapaperi ja parina päivänä on vatsaakin väännellyt, että eipä tässä sitten pahemmin urheilla ja riehuta. Nyt näyttää jo siltä että vaatis muutenkin kovasti motivaatiota koska ei ole enää edes yöpakkasia ollut, lunta riittänee mutta mahtaa olla märkää ja pehmeää. Mun tapauksessa hiihtäminen siirtyy siis ensi talveen, ellen hulluile ja mene kesällä putkeen. Viime kesänä en käynyt yhtään lenkkiä hiihtoputkessa. Pidetään nyt sitten heti tähän tämä siirtymäkauden lorvailukausi ja lihotuskuuri. Alan sitten heti kun turhat vaivat poistuu liikkumaan sellaisella perusrytmillä vaikka keskiarvona tunti päivässä. Ja kenties sitten kesällä vähän enemmänkin....
Oiskohan runon paikka , kokeillaan..

Joka paikka täynnä märkää loskaa,
sulavan lumen alta paljastuu roskaa.
Mikä meillä ihmisillä päässä mättää,
kun roskatkin pitää hankeen jättää?
On se joskus henkisesti raskasta,
kun maisema täytyy roskasta ja paskasta.
Mut nyt loppuu riimi valistus aiheinen,
tuleeko tästä runo monivaiheinen?
Tän vissiin pitäs urheilupalsta olla,
mut siitä aiheesta melko tyhjä on polla.
Yleensä kun riimit esiin pulppuaa lenkillä,
ei nyt meinaa toimia kun istuu kotona penkillä.