keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Nyt kun sitä lunta tarpeeks tuli,
niin hiihtäjän sydän suli.
Ladulle innosta puhkuen,
kovaa kuntoakin uhkuen.
Tiedä sitten siitä kunnosta,
ei se ainakaan kiinni ole itsetunnosta.
Kisataan lenkkeillään positiivisella mielellä,
ja ruokapöytään juostaan vesi kielellä.
Alkaako pakkanen taas paukkua ja rutista,
jospa ei tarviis taas liian kylmässä tutista.
Parissa kympissä voi vielä vetää,
sitä kylmemmässä alkaa olla jäistä setää..

tiistai 28. joulukuuta 2010

Iisalmi hiihdot

Kerran pakkasen takia siirretyt iisalmen hiihdot saatiin sitten toisella yrittämällä pidettyä ja keli oli sopivan lämmin. Ensimmäiseen yritykseen en ollutkaan mukaan ilmoittautunut mutta toisella kertaa olin koska muutenkin ylä-savossa olin joulua viettämässä. Melko moni muukin urheilija oli tullut mukaan siirrettyyn kisaan, kenties jopa enemmän kuin olisi ollut kisan alkuperäisenä päivämääränä.
Kilpailu hiihdettiin kahden ja puolen kilometrin lenkillä ja kilpailijoiden ihmetykseksi iisalmelaiset olivat onnistuneet taikomaan ladulle valtavan määrän hiekkaa ja kiviä. Siis luntahan ei savossa kauhean paljon ollut ellei nyt ole tullut parin päivän aikana. Kumminkin iisalmessa on lumetusjärjestelmät ja kaikki. Olisiko kisan voinut järjestää vielä vähän lyhyemmällä mutta kokonaan lumetetulla reitillä?
No jokatapauksessa kyllä tuollakin reitillä miehet ja naiset järjestykseen saatiin. Muutaman kerran suksi jyrähti kiinni maihin tai jonnekin siten että liuku keskeytyi kokonaan. Uusi suksi samantien hiontaan... käyttökapistuksia kai ne lie??
Itse kisa ei omalta kohdalta kauhean paljon hurjia fiiliksiä nostanut kerrottavaksi. Peruspuurtamista ja toi perinteinen on tänä(kin?) talvena ollut aika hankalaa. Hartioissa oli sellainen perus duunarin jumi ja käden liikkui liian heikosti tuollaiselle radalle missä tasaista osuutta oli reilusti. Alusta asti painelin mielestäni kovaa ja tasaista vauhtia, mutta kello ei vaan tykännyt siitä menosta. Peeseihin ei ollut asiaa, puristus puuttui. Maaliin jaksoi helposti , siinä se suunnilleen oli. Voittaja oli kovan luokan menijä eli Tero Similä, hänelle jäin 3.39 ja sillä ajalla oli tyytyminen sijaan 13. No nyt on kausi avattu pertsallakin ja tietty tarkoituksena että sitäkin tyyliä hieman kovempaa hiihdän jossain vaiheessa taas, katsotaan jatkossa onnistuuko.
Kisan jälkeen hyppäsin autoon ja ajelin hämeeseen, kotipuolessa tuli reippaanlainen lumituisku vastaan ja nyt täällä ainakin näyttäis että lunta alkaa olla riittävästi. Eilen ei tullut urheiltua mutta kohta vois lähteä sukset jalassa vähän happea haukkaamaan tonne raittiiseen ilmaan.
Kilpailun tulokset:
http://iisalmenvisa.com/images/stories/KansIisalmenHiih2010.htm

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Tampereen pyrinnön hiihdot

Niin se näyttää tänä talvena olevan että joka hiihtoon johon osallistuu näyttää olevan kaksi aluskerrastoa kisa-asun alle minimivaatimus.
Tänään siis tuolla kaupin urheilupuistossa kisajärjestäjänä Pyrintö. Pakkasmittari näytti jotain -15 ja suhteellisen raaka tuuli teki olosuhteista varsin kylmän. Mutta talviurheiluahan hiihto onkin, vaikken varsinaisesti niin kovista pakkasista tykkääkään.
Tulin kisapaikalle niin viime hetkellä kuin vain mahdollista ja suoraan autosta hyppäsin verryttelyladulle. Tunti hiihtoa alle ja sit vaan kisaan rohkeasti. Suhteellisen mukavaan vauhtiin pääsin heti alusta saakka joskin hieman edelleen arkailen nousuissa ja vähän muutenkin arvelutti että jaksanko hiihtää 15 kilsaa omaa kovaa. Väliajoista mulla ei ole mitään käsitystä mutta ainakin tuntuu että vauhti pysyi tasaisena alusta loppuun saakka. Kylmyyskään ei haitannut, pariin kertaan vaan alamäessä kokeilin että onko nenä tallella mulla kun toi naamavärkki tuntuu olevan jokseenkin kylmän arka. Mitään varsinaista kiriä tai muuta venymistä en kyennyt saamaan aikaiseksi mutta ainakin itseä tyydyttävä hiihto tuli. Pääsin jopa palkinnoille. Sijoituin siis viidenneksi jääden voittaja Iiro Niskaselle reilun puolitoista minuuttia.
Tässä on nyt ollut joulukuun aikana vähän ennusmerkkejä siitä että hiihtohulluus vaan isonee mutta otetaanhan nyt kaikessa rauhassa ja nautitaan harrastamisesta, sillä sitähän tää nimenomaan on.
http://www.tampereenpyrinto.fi/hiihto/TULOS%20kans%2019122010.HTM

lauantai 18. joulukuuta 2010

Pitäis varmaan taas käsitellä kisasuksen pohjaa,
sekö mut sitten menestyksen tielle ohjaa?
Vai se että ahkerasti hikoilee treeneissä,
vai onko menestys pelkästään synnyingeeneissä.
Kunhan ei pakkanen kaikkia hiihtoja pilaa,
yli 20 astetta ni on ladulla tilaa.
Illan tässä koitan voimia keräillä,
aamulla ei tartte aikaseen heräillä.
Yhdet sukset kisaan laittaa,
verryttelee ja jospa meno maittaa.
Kylmä keli mahtanee olla,
jospa ei jäädy pallit ja polla!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Fis Kallen kisat Lapinlahdella

Niin se vaan taas kerran mullekin koitti se päivä kun tempaistaan kireääkin kireämpi trikoo päälle ja puetaan numeroliivi ja niin edelleen. Vielä lauantaina pakkanen armahti meikäläisen ja sprinttikisa jouduttiin perumaan. Toisaalta harmi koska olin Lapinlahdelle asti matkustanut ja toisekseen jo perjantaina verryttelylenkillä oli vaikeaa pidätellä itseään... No en tiedä sitten olisko siitä sprinttaamisesta kauheemmin kuitenkaan ollut kertomista mutta tällä erää sain ottaa lauantain iisisti ja nautiskella anoppilassa herkkuruuista.
No sittan sunnuntaina päästiin tositoimiin, mittari näytti ehkä jotain -14 astetta eli oikein mainio keli talviurheilulle. Fiilis kovasti juhlava, jalassa uudet monot päällä uusi asu ja vieläpä uudet suksetkin menettivät neitsyytensä ja päätyivät välittömästi kisabaanalle.
Kisaan starttasin ilman turhia stressaamisia ja uhoamisia hyvillä mielin. Pyrin kumminkin alusta asti taas painamaan omaa kovaa ja muistuttamaan tutulle miehelle että mitä se kilpahiihto oikein on. Jonkun verranhan hiihdossa oli tuollaisia hyviä merkkejäkin ilmassa. Kausi on nyt avattu ja uusiin kisoihin pian lähden ja yritän tietty parantaa menoa. Ylämäkiin menin ehkä aavistuksen liian varovaisesti, tasaisilla osuuksilla sitten olin itseni mielestä omassa elementissä, suksi liukui ja ainakin tuntui että matka taittui ihan kivasti. yhdeksän kilsan kohdalla oli eväät vähän niinkuin syöty mutta maaliin vaan tulin ja kiriäkin koitin vääntää siinä omaks harmiks ja muiden iloksi.
Ja minimitavoite täyttyi eli fis pisteitä pamahti sen verran plakkariin että nyt jo läpäisin karsinnan siihen että pääsen hiihtämään keväällä viittäkymppiä kilpaa. Toisaalta Normimatkoille ei tuolla tuloksella ole sm kisoissa asiaa. Kumminkin tulos on suhteellisen hyvin linjassa oman fis tuloshistorian kanssa, kauden avaukseksi jopa jokseenkin valoisa. Näin ollen kasvaako nälkä syödessä iskeekö armoton hiihtotranssi, no kevääseen on aikaa paljon ehtii tapahtumaan. Enpähän sentään ihan paskasti hiihtänyt. Katsotaan mitä tuleman pitää...
Kallen kisojen tulokset:
http://www.savogames.fi/kallenkisat/?page=tulokset

tiistai 7. joulukuuta 2010

kisakauden avaus lähestyy...

Niin pitkään aikaan ei tuntunut huonolle etten muistanut,
Mut tänään ei meno niin maistunut eikä edes luistanut.
Happikaan ei liian hyvin kulkenut,
mikähän nekin räppänät on sulkenut?
Vajaa pari tuntia suksilla käppäilyä,
nyt sit koneella tuntemusten näppäilyä.
Joka tapauksessa viikonlopuks Lapinlahdelle,
Seisomaan starttiviivalle kahdelle.
Pyritään ettei sorruta turhaan stressiin,
lähdetään vaan harrastelemaan kovien messiin!
Jos fis pojoja matkaan tarpeeks vähän tarttuu,
silloin sm kisakokemus vieläkin karttuu.
Jollei sitten niin kovaa kulje,
ei se silti hiihtoharrastusta pois sulje.
Tää on sitten harrastuksen kulminaatiokohtia,
jos ei sm paikka aukee täytyy muuta pohtia...

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Eilen illalla kolme tuntia pertsaa jauhoin,
sen jälkeen hurjasti ravintoa sisääni kauhoin.
Nyt aamulla vaan kevyempi lyhyt lenkki,
silti taas kutsuu ruokapöydän penkki!
Näkyy kaupissa paljon hiihtäviä ukkoja akkoja,
ei näy hiekkaa kiviä ei ees koiran kakkoja.
Pikkuhiljaa lumikasa siellä kevenee
ja sitä mukaa hiihtäjän hymy levenee.
Kelien ollessa kovasti myötä
on kaupunki tehnyt lumetustyötä.
Varmaan pian tulee pituutta lisää taas,
Hyvin voidaan hiihtää kun on lunta maas.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Tampere, urheilukaupunki

Voitaneen sanoa että tampereelle kaupin tykkilumilatu ei koskaan ole ensimmäisenä valmis, mutta kun valmista tulee se on kerralla kunnollinen, paras?
baanalla leveyttä ja pituuttakin niin että hyvin pääsee treenaamaan ja lumipatjakin näyttäis sen verran paksulle että riittänee pitkälle kevääseen saakka.
Kävinpä siellä tänään toisen kerran ja todella pian olen menossa uudelleen.
enempää en jaarittele, muutama kuva kertoo enemmän.






keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Elämä maistuu ja ulkoilukin on mukavaa(paitsi tänään olen lorvaillut)

Katsotaanpas oisko mulla mitään asiaa tällä kertaa. Yleensä kun en pähkäile etukäteen näitä juttuja kun vaan avaan blogin ja alan näppäilemään epämääräistä tekstiä.
No urheilua ekaks mitäs muutakaan... Perus liikunnan taso on ollut viime aikoina ihan ookoo ja tuntuu että kunto ja tuntemukset kaiken kaikkiaan ois selkeesti nousussa. Se että mitä se kertoo tai mihin se riittää on todella vaikee alkaa arvioimaan enkä alakaan. Hiihtänyt olen muutaman tunnin viikossa tossa Hakkarin tykkilumibaanalla. Määrää en ole maksimoinut enkä sitä yritäkään.. Pari kertaa olen jopa innostunut hengästyttämään itseni hiihtämällä, sitä se perhana on että vähemmälläkin hengästyy kun on huonommassa kunnossa vai kuin se menee..? Kerran pari viikossa olen rautaa kolistellut ja kerran jopa vähän ottanut juoksuaskeleita, eli peruspaketti on yllättävänkin monipuolinen.
Tänään on ollut lepopäivä sekä töistä että urheilusta. Ruuan ahmiminen ei ainakaan ole vähentynyt tänäänkään. No jaksaapahan huomennakin sit aamusta startata lenkille jonnekin. Vähän alkaa levottomaksi olo tulla jo yhden lepopäivän aikana. No täytynee koittaa päivän urheiluvieroitusoireita lievittää vaikka venyttelemällä. Niinkuin tästä ilmi on tulleet kauden mittaan vaivanneet ihme jumit niin se muistuttaa ja motivoi siihen lihashuolto puoleenkin ihan kohtuudella. Solmuun en edelleenkään itteeni saa ja joissan asennoissa rajoitustappi tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin mutta kaiken kaikkiaan lihas tuntuu suht vetreältä ja elastiselta. pääkoppa on kans tarkoitus pitää "vetreänä" tän urheilun suhteen ja näin ollen "harrastelijakin" pystyis lajista nauttimaan kunnolla.
Tosta fis pisteiden metsästyksestäkään en ota turhaa stressiä, jos en ole kunnossa niin sit en ole , mutta ainakin kerran aion fis startata tässä lähitulevaisuudessa.
Kuulin tässä asiantuntija taholta että esim norjassa kaikki hiihtokisat on fis kisoja ja näin ollen fis pisteillä karsinta maan mestaruuskisoihin on erittäin reilua. Entäs jos suomessa olisi samoin, heitettäis menemään koko nykyinen (vanhanaikainen?) ranking järjestelmä ja iskettäis vaan kaikki kisatulokset fis-rankingiin, sit sieltä vaan karsittais sm kisoihin parhaat listalta, olis näyttöpaikkoja tarpeeks eikä tarviis valitella. Varmaan ei ihan noin yksinkertaista ole toteuttaa mutta ajatuksena hyvä??

Tässä hämäläistyvänä savolaisena mietiskelin mitä eroa on treenata täällä kuin vaikka puijolla vuosin varrella:

Puijolla ennen kävin sauvarinteessä,
oli siellä myös joskus Pörsti pinteessä
Hänet ku nähny oon on siitä aikaa,
silti hänen ainainen höpinä mielessä raikaa...
Nyt on ollut rinteenä mustavuori,
jossa on mahdollisuus bongata vaikka Riihivuori.
Nyt on hiihdetty Hakkarissa,
on muutama kilsa plakkarissa.
Jopas on mukavaa voi hemmetti,
siellä kiertää myös Lasse Lemmetti.
Ei oo täällä näkyny Puijon jannuja,
Ottaako Randeliini taas palkintokannuja?
On kuulemma jälleen aktiivi niin kunnoltaan raju,
että vastustajilta osalta pelosta lähtee taju?
On ajettu mersu puijolla parkkiin?
Varmaan sillon voit törmätä rissasen jarkkiin?
Täällä voit nähdä legendan hämeen,
on Riipinen ehtinyt hiihtää yli monen rämeen..
Joskus saattaa vilahtaa vaikka rintteri kalle,
Hän kun kiihdyttää ei passaa jäädä alle.
On niitä tuttuja legendoja läpi suomen,
kaikki luettelis niin koittais pian huomen.
Kaikille tutuille ja tuntemattomille terkkuja,
Nautitaan hiihdosta ja syödään herkkuja.
Ehkä jossain kisoissa tavataan,
ja sanainen arkku avataan.
Tässä oli häme ja puijo vasta,
kaksi melkein lempilasta.
Mut entäs sitten pärnävaaralla,
meikä ei jaksa niitä mäkiä kuin haaralla!

maanantai 15. marraskuuta 2010

Onko järkee vai ei...

Juuri tässä mieleeni pamahti sellainen tosiasia että meikäläistä ei sitten nykytrendien mukaisen karsintasysteemin ansiosta taideta nähdä Sm-kisaladuilla talvella. Pikaisen vilkaisun mukaan tällä hetkellä olis yksi suoritus mikä täyttäis kriteerit viittäkymppiä varten, mutta sekin vanhenee jo joulukuussa ja näin ollen ellen taio jostain kriteerit täyttävää tulosta.. vaihtoehtoja ei ole paljoa. Ja minä kun just olen päässyt perkeleelliseen rytmiin ja harjoitellut hyvin ja iloisella mielellä jo jonkun aikaa. Voisihan se olla että kunto ei silti olisi tarpeeksi kova siihen yhteen kenties mahdolliseen fis kisaan johon ehkä vois osallistua. Kannattaako enää treenata ollenkaan maastohiihtoa jos on vain kansallisen tason mies?
http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/kilpailutoiminta/sm-kilpailut_2011/sm-kiintiot-2011/

http://www.fis-ski.com/uk/604/613.html?sector=CC&competitorid=72815&type=result

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Laiskuus iski aamusta, korjataan tilanne illalla...

Tarkoitus oli heti aamulla startata taas kiertämään tota kilsan lumirinkiä mutta eipä huvittanut. Mikäs pirun kiire tässä mihinkään on pyhäpäivänä! Niin että hyvää isänpäivää vaan kaikille isille! Oma isukka varmaan viilettelee jossain tuolla lapin lumilla nauttien! terveisiä eritoten sinne!
Tässä olen sitten vaan kulutellut aikaa ja ottanut rennosti, kohta on sapuska valmista ja sen jälkeen sitten mahan sopivasti vajuttua on aika siis painella illaks lenkille.
Tässä oon nautiskellut youtube tarjoamasta rock historiasta. Tällä kertaa mennään suomipunk osastolla ja 2000 luvun vaihteessa. Hiihtoliitto on saanut oman osansa tälläkin taiteen saralla.
Tässä tää vaasan ylpeysbändi ja mun ikisuosikki josta en näköjään pääse eroon enkä tahdokaan!
Toinen voisi kuvastella sitten jollain tapaa tätä mun yleensä vallitsevaa olotilaa!?

Tässä olen tehnyt välitilinpäätöstä menneestä sulan maan kaudesta. Projekti meni suurelta osin päin V****a ja tällä kokeilulla voidaan todeta että 18 vuotiaan huimapään ohjelmaa ei pysty suoraan siirtämään 31 vuotiaalle "kangistuneelle" No ehkä aika moni ongelma tuli suhteellisen rajusta työtahdista kesällä ja omasta keskinkertaisesta lihashuollosta. Nyt viisaampana muistan taas paremmin venyttelyn yms merkityksen. Näin olenkin miettinyt että koitan palata tohon ohjelmaan muutaman yksittäisen täsmäiskun kera, lähinnä erilaisia nopeuteen liittyviä harjoitteita suksilla kunhan talvi tulee.
13 vuotta sitten olen näköjään ollut hiihtämässä leirillä Iso-syötteellä viiden päivän ajan ja hiihtoa on näköjään tullut 2-5 tuntia päivässä. Leirin viimeisen harjoituksen jälkeen on kommentti:
"leirin rasitus hieman tuntuu mutta mieli on positiivinen vahva tunne!" Näin palattiin taas ison tauon jälkeen tähän viikon sitaattihommmaankin.. Kuvastaa että asenne ja asennoituminen on tuolloin ollut positiivista ja hyvää päivästä toiseen.
Nyt en jaarittele enempää vaan menen lihapatojen ääreen, tänne palaan taas pian!

perjantai 12. marraskuuta 2010

Ikävä.

Tänään on kyllä ollut hieman outo fiilis... Miksi mä en ole lapissa miksi... Siitä on varmaan karkeasti 15 vuotta kun ekaa kertaa näihin aikoihin pohjoiseen suomeen menin hiihdon merkeissä ja nyt ensimmäistä kertaa aikoihin en lähtenyt. Tänään varsinkin on olo ollut ihmeellinen kun olen vähän niinku lepäilly tän päivän. Töissä kävin mut muuten olen koittanut itseäni viihdyttää kaikilla muilla tavoilla paitsi urheilulla.. tulikin kahdeksan päivää treenattua ilman lepoa. Niistä jopa hiihtoa neljästi tällä vikkolla. Tuolla kun lempäälässä nauttii kilometrin karusellistä niin ei silloin treenatessa ole outo olo, vaikka sielläkin kenties syvällä sisimmässään on mielessä ne lapin valkoiset hanget. No aamulla taas kiertelemään rinkiä . Pitänee alkaa miettimään jo vuoden päähän että josko silloin lähtis lappiin.. oli urheilurintamalla tilanne mikä vaan... kerran hiihtäjä aina hiihtäjä?? Niin Siellähän pohjoisessa vedetään jo kisaakin täyttä päätä. Oma fiilis ja kunto tuntuu ainakin perushiihdossa olevan ihan ookoo, helposti lähti kone käyntiin. Kisahommista en uskalla sanella mitään vielä tähän mutta katsotaan... Kovia on kisat tuolla Muoniossa, ei ois espenillä asiaa sadan joukkoon vaikka tässä syksyn mittaan kipittelin muun muassa sauvarinteessä paljon parempia aikoja kuin edelliskaudella...
Annetaan talven tulla ja hiihtohimon yltyä....

tiistai 9. marraskuuta 2010

hiihtoa lisää

Nyt jo toista päivää,
vedetään ilman järjen häivää.
Taas pari tuntinen pätkä,
koko rahalla nautti tää jätkä.
Alkaa meikänkin kunto kasvaa,
kilsoja tulee , palaa rasvaa.
Väliin tasuria kunnon pätkiä tuuppaa,
Monipuolistaa reeniä ja virkistää kuuppaa.
On kehon rasvakerros ohut kuin oljen korsi,
mutta vankahko silti musculus latissimus dorsi.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Kauden eka hiihtolenkki

Tänään oli sitten se päivä kun Lempäälän hakkarissa kesän maannut lumi näkee päivän valon. Sinne siis minäkin heti töiden jälkeen suuntasin. Kyllähän sieltä latu löytyi ja pikku pakkasen siivittämänä aavistuksen jauhomainen tykkilumi tuntui mukavan liukkaalle. Itse hiihtämisessäkin oli jotain tutun tuntuisia liikkeitä taas kuinka ollakaan.. Pari tuntia siinä nautiskelin ja koitin mennä hiljalleen. Aurinkokin paistoi! kyllä voi sanoa että hiihto on hieno laji. Vielä kun olis latua kilometri kaupalla niinkuin toisilla on kun lapin kuulumisia lueskelee. No saa tähänkin energiansa tuhlattua. Vielä ei ole pää pyörällä totaalisesti. Eiköhän tossa jaksa muutaman viikonkin tarvittaessa :D
Tosiaan kun se työvuoro alkoi aamulla jo neljän aikaan ja siten ehdin päivän valon aikaan lenkkini tekemään töiden jälkeen niin nyt alkaa olla meikäläisen päivä ehtoopuolella. Silmät alkavat olla puoliksi kiinni ja tästä tekstistä ei tule mitään järkyttävää spektaakkelia, mutta asia tuli ilmi: Kävin hiihtämässä! Tästä jatketaan, hyviä öitä!

torstai 4. marraskuuta 2010

Ei metriäkään ole vielä hiihtoa tullu,
kaipuu lumille alkaa olla koko lailla hullu.
On pää ja kehokin vähän hämillä,
en oo hiihtäny ees putkessa jämillä.
Liekö sataman jättäneet jo menestyjien laivat,
Yhtä kaikki mullakin on hävinny turhat vaivat.
On hyvä kun ei mihinkään satu,
eteenpäin vie harrastajan latu.
Lunta odotellessa kohtuudella juoksu maittaa,
en usko että ulkoilusta on ollenkaan haittaa.
Salilla on hyvin myös viihtyny meikä,
se on ollut sellainen henkireikä.
On siellä rajustikin jumpattu
lihasta kuntoon pumpattu,
Reippaasti painoilla kyykätty ,
välillä kotona hikipaitaa pyykätty.
Kuntofillarissa pyöriny rullat,
siten kuluu syödyt pullat
Onpa vähän ergoakin kiskottu,
näiden avulla synkkyys mielestä viskottu.
Havisuttaa historiakin siipiä,
tänä vuonna en lappiin menevään kyytiin kiipiä.
Varmaan viidentoista vuoden putki katkee,
Mutta millainen polte ladulle siksi sitten ratkee.
Milloinkahan pirkanmaalle lumi tulla mahtaa,
Sitä tässä meikä nyt vesikielellä vahtaa!

perjantai 29. lokakuuta 2010

Vapaa töistä, laatuaikaa mustavuorta kivuten,
Nautin monta nousua, ennätysaikaakin sivuten.
Ihmeellinen on joskus ihmiskeho,
Vähissä on ollut välillä treeni ja teho.
Ei oo yhtä hyviä aikoja viime kesältä,
Tuntuu olo urheilulliselta voimapesältä.
Mihin tämä sitten jatkossa johtaa,
uho laantuu ku kisoissa muut kohtaa?
Melko monelle varmaan joudun antamaan latua,
tykkään silti harrastaa ei tarvii katua!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

kehittyy paremmaks...

Toissa päivänä röörejä avasin,
aika lailla täysiä ravasin.
Oli askeleet sen verran rohkeet,
että vieläkin kipeenä on pohkeet.
Mieli kyllä tekis liukua pitkin hankia,
ehkei silloin jalat muistuttais kankia.
Pitänee tänään sitten jumpata,
lihasta vetreemmäks pumpata.
Ja vaikka kuntopyörällä veivata,
turhat ajatukset päästä täytyy heivata.
Melkoinen on polkiessa tylsyys aste,
ja pyörän peittää hikikaste..
Täytyy mieli kirkkaana silti pitää,
sillä lailla hyvä tulevaisuus itää.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Aamulla kuurassa oli maankuori,
meikä innoissaan niinkuin ihminen nuori.
Aamiaista miehekkääseen tapaan,
Puuroa, leipää, kahvia napaan.
Urheilukamat niskaan,
ehkä astiat myöhemmin tiskaan.
Ei talvee ajatellen ihan niin paskat housussa,
paransin parikyt sekkaa mustavuoren nousussa.
Mut siellä kova jätkä kellotti sellaisia aikoja,
että samaan mun täytyis jo tehdä taikoja.
Oli kova mies se, edusti Hakaa,
katsonko talvella hänen menoa kaukaa takaa??

maanantai 11. lokakuuta 2010

Mikähän prkl tässä taas maksaa,
ku ei vaan meinaa jaksaa.
Niin paljon on ennättäny lorvailla,
ettei sitä aikaa ihan heti korvailla.
Saa ylöspäin nostella peruskuntoa,
ei vielä ala syödä itsetuntoa.
Vielä on pirusti matkaa kisavireeseen,
Helposti kumminkin mahdun kisa-asuun kireeseen.
Lähtiskö tästä lenkille,
vai jäänkö päiväks tähän penkille.
Keli kylmenee talvi lähenee,
armon aika vähenee...
Kisa-kausi koittaa...
kuka mahtaa voittaa?
Onko hakkarissa lunta kasa suuri?
vai riittääkö se kilsaan juuri ja juuri?
Mielessäni pakkaset ja lumen nään,
sekä trikoopöksyt ja pipon peittämän pään.
Jalassa kiinni lankut,
ja liikkeellä kireet kankut.
Myöskin hiihtosauvan kirkkaanvärisen,
Täällä vaan kotona innosta tärisen!

perjantai 8. lokakuuta 2010

Syksy etenee ja fiilis on ollut ihan hyvällä tasolla. Kesän mittaan urheilun suhteen oli välillä aika lailla tappio mieliala. Nyt on ollut ihan mukavaa tehdä kunnon lenkkejä ja vähän voimailuakin. Nykyisellään näyttää olevan siten että jos jotkin urheilulajit eivät aina maistu niin hiihto, nimenomaan lumella maistuu aina. Sen suhteen on siis todella odottava tunnelma. Se on kumminkin se kaikkein mukavin ja rakkain urheilumuoto ja hyvinkin tyypillistä hiihtäjälle että tykkää hiihtämisestä. Kauden mittaan on ollut kipuja ja kolotuksia olkapäissä, niihin on löytymässä helpotus lääkärin käynnin lisäksi fysioterapiasta, kovin paljoa niihin ei enää jomottele ja jumpalla ja venyttelyllä tuntuis suunta olevan oikea. Alkuperäinen syy kolotuksiin lienee siis fyysisen työ ja urheiluharrastuksen yhdistämisellä. Ja iso syy niihin kolotuksiin lienee myös näkyvissä peiliin katsomalla! Aktiivisempi huolto ja olotila on heti helpompi, täydellinen palautuminen lienee sittenkin vielä pidempi prosessi.
Tässä Tamperelaistumassa olevana Savolaispoikana olen lueskellut tota Aamulehteä ja päässyt sitäkin kautta selville enemmän pirkanmaalaiseen elämäntyyliin. Tossa lehdessä on kerrankin osattu eritellä asiat oikealla tavalla. Siellä on kiekkopalsta erikseen ja sitten on Urheilupalsta erikseen , siis tuolla nettilehdessä nämä kaksi asiaa on eritelty nyt oikealla tavalla. Kiekkoilijat älkää vetäkö herneitä nenään tästä läpästä. (tuskimpa kukaan kiekkoilija tätä muutenkaan katsoo, jos katsoo niin kertoo kommenteissa, kiitos)
Nyt siellä oli siis oikeaa urheiluakin eli hiihtoa!
Juttu Herwoodin hiihtosankareista!
Noita jätkiä mäkin olen joskus vilahdukselta nähnyt itsekin herwoodissa käyneenä ja onpa noiden janttereiden lenkkeilyreviiri laajentunut joskus miltei tänne mun kotinurkille saakka. Paljonkohan tästä Tampesterin kylästä löytyis hiihdon nylkyttäjiä jos kaikki laskettais? paljon!? Mielenkiinnolla seuraan noiden ja erittäin monen muun suomalaisen hiihtourheilijan menemistä. Tsemppiä vaan kaikille hiihtoa tosissaan tai vähemmän tosissaan treenaaville miehille ja naisille.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Joitain tunteja!

Nyt se viimeistään täytyy todeta että talvi tulee kun hiihtoliitto julkaisi kisakalenterinkin. Sitä tossa vilkuilin ja monen monta mielenkiintoista kisaa sinne on listattuna. Jospa niihin joistain uskaltaisi myös talven mittaan ottaa osaa. Koitetaan nyt vielä ennen sitä nostella tätä kuntoa ylöspäin. No totuus tehdyistä ja tekemättömistä treeneistä paljastuu sitten talven mittaan kisabaanalla!
Kyllä nyt on ollut jonkinlaista hieman aktiivisempaa liikettä koko ajan syksyn edetessä, koitan vielä nostattaa motivaatiota kun se monesti on syksyn paskimpien kelien aikaan romahtanut masennuksen puolelle. Toivotaan että suunnilleen kuukauden päästä viimeistään tulisi kylmiä kelejä niin päästäisiin kenties kiertelemään sukset jalassa säilötyllä lumella myös näillä korkeuksilla. Sitä ennen vielä sauvarinteessä puntilla rullilla ja monenmoista muuta kivaa koitettava tehdä.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Treeniä tehdään, ja lisää kaivataan

Lienee taas jättää liialliset itsekehut,
Kylläpä vei mustavuori miehestä mehut.
Useamman kerran jaksoin rinteen haastaa,
Alkoi hapottamaan ja rööriä raastaa.
Mainiosti löytyi omat äärirajat,
kaukana on kyllä kovien jätkien ajat!
Oisko se helpompaa edes piirun verran,
kun rinteeseen palaan seuraavan kerran.
Koitan uudelleen sinne suht pian päästä,
on toi rakas harjoitus riippumaton säästä.
Kai suhtautuminen rinteeseen tyyliä viha/rakkaus,
tuskallisempaa kuin pään seinään hakkaus??
Kyllä se syksy on tullut,
ei muuta ku rinteeseen kaikki hullut!

lauantai 25. syyskuuta 2010

On taas ollut blogilla taukoa,
korkea aika siis päätään aukoa!
Olkapäitä vaivaa jokin ihme jumi,
josko ne aukeis ennen ku tulee lumi.
Lenkkeily on ollut nyt ok ihan,
siitä kertoo mukava kiinteys lihan!
Kummasti se kunto nousemaan alkaa,
sen kun vaan liikuttelee kättä ja jalkaa.
Nää mun jutut pitkälti samaa toistaa,
mutta mikäs tän riivajaisen päästä poistaa!
Edelleen lisää koitetaan aktivoitua,
eiköhän ala tiheemmin blogijuttuakin hoitua!

tiistai 14. syyskuuta 2010

Kylläpä nyt olotilat vaihtuu,
mut urheilu tuskin mielestä haihtuu.
Tänään tohtorilta lääkemääräys matkaan,
jospa niillä lähtis tulehdus hatkaan.
Sanoi urheilla saa, ei haittaa,
lenkkiä sen verran mikä hyvälle maittaa.
Jospa ois sellaisia tapuja ,
et niistä ois kunnolla apuja.
ulkona rullilla äsken vierin,
pian peiton allakin varmaan kierin.
Lenkillä olo ookoo ihan,
kävin kauempana jätin kotipihan.
Tuleeko talvella tulosta,
voi olla etten kultaa ulosta.
Tunnin lenkeillä ei mestaruuksia voiteta,
ei sitä kyl vissiin ihan edes koiteta..

lauantai 11. syyskuuta 2010

enpä taas tiedä...

Voiko tää enää olla totta,
ihan kun fiilistä nakertais jokin rotta!
Muutaman tunnin vaan töissä marssii,
niin treeni muistuttaa farssii.
Ei siitä mitään oikein tuu,
ja sitä myöten myttyyn kääntyy suu.
Hetken oli jo parempaa,
nyt täytynee taas treeniä arempaa.
Vaikka aina on töissä käyty,
ei siitä yleensä koko liikunta täyty.
Mut nyt on vaikeaa jaksaa,
väsymykselle täytyy velkoja maksaa.
Uuden hiihtopuvunkin kävin ostaa
sillä innostusta koitin nostaa.
Eiköhän intoa taas riitä
ja kroppakin joskus kiitä.
Pian sais jo kelin talveks kääntää.
Vois innokkaana ladulla sit vääntää!

lauantai 4. syyskuuta 2010

Syksyn aktivoituminen

Töiden jälkeen aikani kotona vehtasin,
sit jopa lenkille lähteä kehtasin.
On urheilu alkanut kiinnostaa enenevissä määrin,
ja koen vielä niin ettei se ole väärin!
Äsken rullilla lyhyt mutta napakka teho,
nyt on fiilis hyvä ja ihan ookoo keho.
Runokin lyhyt, on asiaa taas kovin vähän,
siispä päätän riimittelyn tälle erää tähän.

torstai 2. syyskuuta 2010

Syyskuukin saapui jostain sieltä,
kesä on taas mennyt sen tieltä.
Aletaanko jo nähdä valveunta,
että joka paikassa on valkeaa lunta.
Vai hiihdetäänkö vaan taas jonossa,
joka tyypillä vettä monossa.
Lyhyellä märällä tykkiladulla,
jossa ruuhkaa kuin Moskovan kadulla.
Vielä ehtii lumettomassa metsässäkin ravata,
ei tartte aamuisin verhoja avata.
Katsoakseen lumista maisemaa ulos,
koska lumeton on vielä katsomisen tulos!
Kohta talvivehkeistä inventaari tehdä tarvii,
että onko välineitä millä kiertää varvii.
Tarvinnee kaksi paria uusia monoja,
niiden avulla on mukava tehdä taakseen jonoja.
Aina haaveilaan täydellisestä suksiparista,
mahtaako sen suhteen unelmat karista?!

torstai 26. elokuuta 2010

Kyllä, olen minä vähäsen

Viime viikko taas totutusti 1-1,30 h treenejä pyörä, juoksu, rullahiihto jumppa. Perusliikettä yllä. Tällä viikolla pitkästä aikaa kiinni omassa "projektissa" ja siinä koitan nyt sitten pysyä jollain tapaa ellei kropassa ala olemaan mysteereitä. Tällä erää lihasjumit hieman taas helpottaneet ja nuha oireetkaan eivät iskeneet kunnolla kimppuun.
Maanantaina rullilla lihaskestävyys, sauvoittaluistelu/tasatyöntö. Tiistaina juoksua jossa 30 min "kovaa" Keskiviikkona nopeusharjoitusta. Juosten epätasavauhtia kuvastaen 13 vuotta sitten pelattua sählyä. Pohkeet tuli kipeeks näin huonokuntoisella. Kohta teen jumppaa tässä kotona ja sit lähden illaks riehumaan töihin, siinä tälle päivälle.

Jep, vastailkaa uuteen galluppiin!

Niin ja kun kerran ohjelmaan palataan niin otetaan samalla pitkästä aikaa sitaatti kun sekin homma on meinannut olla ohjelman myötä tauolla.
Viikon 34 perjantaina 13 vuotta sitten on alkanut leiri ja sen kohdalla on seuraavanlainen sitaatti:
"Monen vittumaisen "miehen" leiri"

seuraavaan kertaan sitten! paita pois ja jumppaamaan! ;)

perjantai 20. elokuuta 2010

miettimistä tai jotain sellaista...

On oma urheilu ja elämä ollut tässä tällaista väsymystä vastaan taistelua. Pientä liikettä koko ajan harrastan ja pidän huoli ettei läskiä pääse kertymään kehoon. Kuitenkin tuollaisia oikein toden teolla teräviä ja tuottavia harjoituksia tulee varsin vähän. Nyt vielä on ollut lieviä nuhan oireita kehossa ja päässä. Kävin kumminkin rennosti hölkkäilemässä tunnin verran rakkaan Sonjan kanssa ja sen jälkeen vielä käsipainoilla hauiksen kiinteytys ja vatsalihakset.
Kaiken kaikkiaan merkilliseksi on tää maailma mennyt ja tässä nyt on selväksi tullut että en tästä eteenpäin ole enää suuren finlandia hiihtomestarin ja monipuolisen huippuhiihtäjän Karin Variksen seurakaveri. Tilanteet muuttuu ja Karille toivotetaan erittäin kovasti onnea ja menestystä jatkossa. Seuraan hänen urheiluaan fanaattisesti. Onneks voi olla kaveri vaikkei oliskaan seurakaveri!
Sanomalehti Karjalaisessa oli siitä iso juttu paperilla, netissä vain tällainen lyhykäinen.
Rahoistahan noissa jutuissa on aina kyse. Hiihtoseurojen nykyinen taloustilanne on kyllä huolestuttavalla tolalla. Mikähän siihen auttais. Teoreettisena kuviona pähkäilin tässä että jos meikäläinen olis vaihtamassa seuraa niin olisko mikään seura halukas maksamaan 12 kuukauden siirtokorvausta yli 30 vuotiaasta olemattomilla näytöillä varustetusta "kehäraakista". Vaikkakin puhutaan vain sadoista euroista, mutta jos talous tilanne on seuroissa ympäri suomea suhteellisen sama eli huono niin tiukkaa saattaisi tehdä... tällaista tällä erää. Hiihdetään , oli rahaa tai ei! :)

lauantai 14. elokuuta 2010

Tässähän tää kai menee..

Eipä taas oo blogille tekstiä tullu,
mut nyt taas täällä on sama hullu!
Tehtynä on kevyttä lenkkiä,
ei ees punnerruspenkkiä.
Projekti on mennyt päin vittua,
vähemmän urheilusta tullu nautittua.
On ollu lahdesjärven kioskissa meno roimaa,
sekin lienee syönyt lenkkeilyltä voimaa.
Silti kai tässä talvea venttailee,
hiihdetään, kulki tai ei yks hailee.
Ei sentään aivan sama ihan,
Tuskin huonokaan kulku nostaa kauheen vihan.
Talveen vielä on aikaa,
ja siihenkin saakka runot raikaa.
Meni ihan miten vaan,
ulkoilusta mielihyvää saan.
Vieläkin varmaan pian koitetaan,
josko sillä mitään voitetaan.
Jos "projektiin" palataan takaisin,
siitä intoa uudelleen saisin.
Ensin vähän vielä laiskotellaan,
sit taas pistetään liekkiä hellaan!?
Parhaat teemat Löytyy syksylle,
lenkille vaan ja takki ylle.
Vielä ei tarvitse päälle takkia,
rasva tirisee kuin paistais nakkia.
läskiä ei kauheen paljoa löydy nahasta,
koitetaan liikkua ettei roikkuva tule mahasta.

torstai 5. elokuuta 2010

Ylös alas fiilis.

Tänään ei kyl rullilla tuntunut hyvältä,
joskus treenaaminen on sieltä ja syvältä.
Lopetan ja jään makaamaan aloilleni?
Vuoden päästä sitten nousen jaloilleni!
Ei ole enää edes kelit liian kuumia,
silti ei jaksa, asiaa täytyy tuumia.
Ei se kyllä tuo hymyä huuleen,
kun raskaalle tuntuu jopa myötätuuleen.
Mikä mahtais tätä hommaa piristää?
alkaa hermoja taas kiristää...
Ukko oli taas ihan "jäässä"
ja pikku kolotusta olkapäässä.
Pakarassa edelleen jumia,
odotellaan silti satavia lumia.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Kova jätkä bongattu (osa 2)

Onpahan Tampereella nimekäs hiihtoväki,
tänään taas yhden mestarin meitsi näki.
Ensin Kalle ja tänään Matu,
heillä on mestaruuksiin auki latu!
Itsekin innostuin taas käymään lenkillä,
parempi se kuin aina vaan istua penkillä.
Rullilla painelin hiki pinnassa,
ja oli hyvä fiilis rinnassa!
Ei mihinkään paikkaan tällä hetkellä satu,
ehken sittenkään ole vielä ihan vanha patu.
Kun kroppa kunnolla toimii ja pyörii,
On hyvä päivittäin solmia urheilukengän nyörii.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Kävin lenkillä!

Vapaa päivän kunniaks kiskaisin trikoopöksyt ja lenkkarit jalkaan ja painelin tuonne pihalle pikku vaellukselle, näin ollen palattiin melko lailla siihen menneisyysprojektiin takaisin, samalle viikonlopulle oli suorituksena kauan sitten ollut juoksukävelyvaellus, kesto oli näemmä 2.40. Tänään se kävely osio melkeinpä täysin unohtui, juosta vinttasin siis 3h 10 min. Pitkästä aikaa tuntui olo suhteellisen tyypilliselle hassulle hiihtäjälle. Maisema vaihtui ja alusta jalkojen alla, mutta ukko senku vaan jyskytti menemään. Nyt on todella hyvä fiilis kun on kotona ja vähäsen syönytkin jo. Kohta täytyy syödä lisää. Mittari antoi kalorin kulutuslukemaksi 3166.
Seuraavan epämääräisen videokavalkaadin myötä näkyy ne alustat mitä jalan alla ennätti olemaan...










lauantai 24. heinäkuuta 2010

Kova jätkä Bongattu!

Hyvä oli tekniikka eilen Lassilan Kallella,
ja tietenkin treeni-into kovasti tallella.
Samalle reitille eksyin hetkeks,
ei voi sanoa yhteiseks retkeks.
Kalle rullalenkkiä siinä heitti,
leveät hartiat puoli tien leveyttä peitti.
Mä siihen satuin fillarilla paikalle,
kuntoni pehmee kuin halinalle.
Kyseessä siis polku työmatkan verran
sen teen lähes päivittäin kerran.
Erkanin ja nousin pyörän penkistä,
Kalle jäi nauttimaan lenkistä.
Kun sovittelin päälleni työpaitaa,
toinen vaan jatkoi treeniä pitkin tienlaitaa.
Tsemppiä kaikille treenaajille tässä vaiheessa,
Tää blogi pysyy aina vaan tutussa aiheessa!

perjantai 23. heinäkuuta 2010

paluu menneisyyteen projektiin paluu projekti

Viime päivinä on ollut kehossa olemassa orastavaa elpymistä ja aavistuksenomaista fiiliksen nousua. Nyt ei vaan passaa alkaa uhoamaan liikoja. Joka päivä olen tällä viikolla tehnyt pikkuisen tuollaista hapettavaa liikuntaa 30min -2h kerrallaan. Vähän sikspäkkin kiinteytystä ja hauiskääntöä. Tärkein liike hiihtäjälle onkin hauis liike!
No ei olla tosiaan menty ihan ton menneisyysprojektin ohjelman mukaan täysin. Siinä on hurjan isolla skaalalla noi viikot, välillä kun levätään niin levätään huolella. Noi lepoviikot pystyn kyllä kaikki noudattamaan jos liikuntaa on 5-6 tuntia, pikku hölkkä, pallon potkinta ja kevyt fillarointi. Toinen ääripää sit on kun on innostunu vetämään 20 tuntia viikossa ja tehojakin vielä, se ei aina työläiselle ole helppoa. Jos nyt alkaa kone käynnistymään uudelleen ja kroppa toimii niin viikolla 31 olis luvassa tehosompa alueleiri ohjelmaa vuodelta -97 jos vain tietäis mitä silloin on treenattu, kirjassa lukee että tuolloin on ollu leiri, mut jostain mystisestä syystä se varsinainen ohjelma/yhteenvetosivu on kadonnut. Eli jos olet Hietasen Eero tai Hynysen Esa tai kuka vaan joka ko. ohjelman saattais tietää niin kaivakaa arkistojanne ja laittakaa se mulle. Koittaisin siitä ohjelmasta kokeeksi jotain tehdä. kaikkia ei siis työläinen pysty tekemään mutta jos sais sieltä pääkohdat edes poimittua tai jotain. Tarjolla olis luultavasti vaaralle rullahiihtoa, sauvarinnettä, voimatestiä, loikkatestiä. No Vuokattiin saakka en lähde siltikään sitä ohjelmaa testaamaan vaikka mieli sinne halajaiskin taas kun en ole koko vuonna ollut, tuleekohan ensimmäinen vuosi koko hiihtelijä uran aikana etten vuokattiin mene, no vielä kerkee sen näkee sitten.
Tässä ehtisi vielä hieman ulkoilemaan ennen kuin sit taas menen tonne sinisen kuution ihmisvilinään heilumaan.. palataan taas!

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Ei oikeastaan mitään varsinaista.

Jotenkin on viime viikkoina ollut heikohkoa tän urheilun suhteen kuten nyt on jo ilmi käynyt. Hellekin tuntuu ainakin mulla vähän. Mutta enimmäkseen liikunnan raskaus on johtunut lihasjumeista. Hieronta eilen teki hyvää, tänään vapaapäivä ja aamulla kävin rullailemassa perinteistä nyt vasta ensimmäinen lenkki kesälle. Treenin pituus oli tunti enkä voi kehua että olis tuntunut hyvälle. Nyt on illan mittaan ollut melko lailla taas surkea olotila, en tiedä miksi. No kuulosteellan kroppaa ja lusmutaan tarpeen mukaan, tuleehan tuo hiki näillä keleillä jo tätä konetta näpytellessä.
No yhtä kaikki, on jäänyt treenit vähille. Siten myös paluu menneisyyteen projekti on ollut jäissä. Siihen palaan kyllä takaisin välittömästi kun kroppa tuntuu edes vähän omalle.
On jäänyt viikon sitaatitkin julkaisematta, mut voisin tosta pari edellistä selata ja julkistaa.
Viikolla 25 vuonna -97 torstaina oon hiihtänyt rullilla lastoitetulla kädellä ja erikoiskahvalla ja remmillä. Sitaatti on tällainen:

"Lasta kädessä, ei kipua eikä muutakaan haittaa"

Kuvastanee sitä että into ja motivaatio on ollut melko lailla kova, koska aivan varmasti lastan kanssa hiihtäminen poikkeaa normaalista, mutta niin sitä vaan paineltiin menemään.
Viikolla 27 sit on ollut Sauvarinne jossa on tehty nousuja joka vauhdilla pk:lta mk:lle saakka.
Sitaatti on seuraavanlainen:

"max syke 197 huh, huh kylläpä irtos!"

Tuohon aikaan on ollut mulla urani korkeimmat sykkeet treeneissä, sittemmin lähtenyt kaikki sykkeet reilusti alaspäin menemään. Vastaavan rinteen kävin samalla viikolla tekemässä nykyisyydessä ja sykkeet ei nousseet sitten mihinkään. Täysiä koitin mennä ja silti taisi aavistuksen yli 180 olla maksimi sillä kertaa. Huolestuttavaa? tähän voi joku urheiluguru halutessaan kommentoida ja analysoida mistä vois johtua?! kommentteja siis kiitos :)

Sit paljastetaan ton viimeisimmän kysymyksen oikea vastaus. Salibandynpelaajan kanssa polkaisin kunnon kiertueen fillarilla. Aika monta oikeaa arvaustakin siellä oli ja joku varmaan tiesikin sen ihan oikeasti! Uutta kysymystä mietin juuri...
Tällaista tällä erää, tsemppiä kaikille tosiurheilijoille ja muillekin mukaville ihmisille, eli kaikille hah!

maanantai 12. heinäkuuta 2010


Laskuri melkein täynnä numeroita koulusta tuttuja,
On siis jotkut käyny kattomassa huonoja juttuja.
Edelleen täällä kerron urheilusta,
siltä osin vieläkin homma on kusta.
Ei oikein kroppa tykkää eikä mieli nauti,
onko kyseessä pelkkä lorvailutauti?
Katsotaan mitä huomenna tapahtuu,
kääntyykö edes vähän hymyyn suu.
Huomenna kutsuu hierojan pukki,
edelleenkö sen jälkeen liikun kuin ukki.
No ei nyt oikein meinaa riimi toimia,
sänkyyn siis keräilemaan voimia.
Sama tääkin teksti on silti julkaista,
jos blogia joku haluis vieläkin mulkaista.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Mitäs nyt?!

Ei kulje treeni ei irtoo runoa,
Ei jaksa hikoilla, riimiä punoa.
Kun kättä ylöspäin nostaa,
kohtalo olkapääkipuna sen kostaa.
Jos kumartuu alas,
oon kömpelö kuin valas.
Jokin on jäykistänyt selkää,
nyt huolestuttaa ja ukko pelkää.
Tuskin sekään mieltä piristää,
kun takareittäkin se kiristää.
On ollut jo kauan ongelmaa,
enkä kroppaa palautumaan saa!
Välillä parempi pienen hetken,
mut jos tekee kovemman treeniretken.
heti jotain ongelmaa tulla alkaa,
eipä siinä sitten jaksa liikuttaa kättä,jalkaa
Taidan pistää peiton korviin,
ja alkaa ainoastaan lorviin!
Ehkä syksymmällä palataan taas,
tai sit kun on kenties lunta maas?
Nyt jos ois hyviä ideoita?
istunko kotona ja katson vaan videoita?
Vaikka koittais täysiä lykkiä,
ei silti sydän isoja kierroksia ala sykkiä.
Lienee jumit työn ja treenin yhteisvaikutusta,
Alkaa mieli olla tappiollinen ja musta.
On jumikertymää varmaan pitkältä ajalta,
löytyisköhän apua tohtorista? hierontapajalta?
Auttaisko vitutukseen pullo kossua?
Tuskin se ainakaa vauhdittais lenkkitossua?
Eikä mulle kossu maistu kumminkaan,
siitä tuskin mitään iloa saan!

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Hikinen heinäkuu

Äsken käskytin itteni tosi pinteeseen,
ei muuta kuin sauvojen kanssa rinteeseen.
On näemmä hervannassa hyvä mäki,
käyttääköhän sitä paljon hiihtoväki?
Siellä hikisenä ilman paitaa,
painelin täysiä laskettelurinteen laitaa.
Ei vaan pahemmin kone ottanut kiekkaa,
ihan kuin järjestelmässä ois hiekkaa.
Ei siellä kauheen pitkään ravattu,
onpahan rinnekausi silti avattu.
Ei näkyny city karhua siellä,
hyvä niin se oiski ollu vaan tiellä!
Tästä vetämään naamariin safkaa,
ja illaks edustamaan taas ruottalaista lafkaa!

perjantai 2. heinäkuuta 2010

ei ollut hetkeen treenihaluu, nyt päiväjärjestykseen paluu!?

On ollut pari viikkoa jumissa koko ukko,
hatuttanut on kun selässäkin lukko!
Viime kerrasta kotipaikkakin ehtiny muuttua,
siks järjestelty kamaa, heilutettu luuttua.
Tänään pääsin fillarin selkään,
hyvin sitä jaksoi turhaan pelkään.
Ei oo silti täysin kunnossa kroppa,
jospa ei hajois koko pääkoppa!
Yritetään alkaa taas treeniä jauhaa,
alkaisko sit runokonekin paremmin pauhaa!
Projekti on ollut pari viikkoo jäissä,
Eiköhän sitä taas ravata ylämäissä!

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Nokian kaupungin punttisali

Yrittäjäkadun salilta löytyy oikeaa rautaa,
ei hilavitkuttimilla veivata pyykkilautaa.
Ei kannata mitään turhuuksia ostella,
tuolla saanu ihan ilmaiseks nostella.
Siellä raavaat äijät "jumppaa"
toisin sanoen isoa rautaa pumppaa.
Niiden parissa kun jaksaa ähistä,
ei sit tartte niin muualla rähistä.
Isot miehet siellä puhisee,
ties vaikka joltain pieru suhisee.
Itsekin sinne sekaan sopia koitan,
vaikka harvan siellä voimailussa voitan.
Parhaimmillaan rautaa vain tuplasti paino oma,
Silti on kovasti olo tuolla heiveröinen ja soma.
Pian täytyy ehkä silti vaihtaa salia,
täytynee hyvästiks vielä niitä rautoja halia.
Kaipa Tampereeltakin löytyy joku voimaluola,
Voimailu on moneen lajiin se tarvittava suola!

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Nyt ei pysty samaan.

No niin uusi viikko taas aluillaan. Tälle viikolle on vanhassa ohjelmassa tullut toteutettua sellaista hurjimista että olen retkeillyt yhden kaverin kanssa pyörällä kuuden päivän aikana 59 tuntia. Mukana on siis ollut laukut ja teltat jne. Ei tuokaan ole ollut suunniteltuna siihen ohjelmaan alunperin mutta kun on ollut aikaa ja hyvät fiilikset niin ihan on vaan sit otettu ja lähdetty. Maanantaina olen silloin vielä vetänyt jonkilaista voimatreeniä ylävartalolle ja sit tiistaista sunnuntaihin onkin paineltu fillarilla menemään. Päivämatkat ovat olleet 200-350 km. Huimia lukemia äkkiseltään tuntuis olevan! Matkavauhti on ollut rauhallinen ja taukoja riittävästi, mutta vaikka ollaan urakalla syöty niin luultavammin silti aavistuksen on kulutuksen puolella saattanut mennä.
Eipä tosiaankaan ole mahdollista tässä hetkessä tuollaista riehumista toteuttaa, toki aion parina päivänä kun vapaata on vähän pitempää siivua polkaista, varsinkin kelien ollessa kohdallaan. Muuten sit täytyy soveltaa ja tehdä ns. fiilispohjalta hyviä treenejä tällekin viikolle. Viime viikko oli varsin mainio, tosin viikonloppuna repsahti treenien puolesta , ne on ne työkiireet nääs! No hittolainen kumminkin tuli pitkää lenkkiä, vähän tehojakin ja voimailua, kaikkee mitä hiihdossa tarvitaankin, suunta on oikea ja tulevaisuus häikäisee nuorukaisella!

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Kunnollinen treeniviikon avaus

Eilen nelisen tuntia pyöräilyä vauhdikasta,
sen jälkeen hyvin maistui liha sekä pasta.
Eikä tartte ulkoilun puutteesta kärsiä,
ja saa tosiaan leipääkin urakalla järsiä.
Juoksu-pk-vk-mk tänään kirjassa luki,
siispä meitsi lenkkarit jalkaan puki.
Toki oli päällä hieman muutakin,
lähtiessä vedellä kostutin suutakin.
Tällä lailla mieltäni piristin,
kun koko ajan juoksuvauhtia kiristin.
Rööri oli kohtuullisesti auki,
en haukkonut kuin rannalla hauki.
Veekoota ensin pikku pätkä,
alkoi olla hereillä jätkä.
Sit maukkaa 3x viis
mulle ihan riittävästi siis.
Ei juuri mikään sitä voita,
kun kunnolla valuttaa hikipisaroita.
Illalla sitten vielä jumppaamaan,
lihakset kiinteeks pumppaamaan!


Viikon sitaatti tähän samalla, on tosiaan kirjoitettu viikonloppuna MVM-teamin leirin yhteydessä päiväkirjan huomiosarakkeeseen. On melko lailla hienoja sanoja löydetty, epäilisin että saattais olla A .Tuovisellakin näpit pelissä tän lauseen rakentamisessa, kommentoi Aki jos muistat tän?
Lause kuuluu näin:

"MVM-leiri Spirituaalisesti ja emotionaalisesti tyhjentävä kokemus"

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Aavistuksen hajanaista.

Miten se onkaan mahdollista että motivaatiossa ja fiiliksissä tämä alkukesä menee sitten kovasti lähelle tuota vanhaa ohjelmaa halusi tai ei. Viikon sitaatti siis on siis kirjoitettu viikon 22 päätteeksi yhteenvetoon ja se kuuluu näin:

"Jäi taas löysäksi tämä viikko(laiska urheilija!!)"

No tässä nykyhetkessä taisi tunnit täsmätä siihen vanhaan, eli samaa kaavaahan tässä pitikin noudattaa. Harjoituksia tuli vain neljä, tunteja kuusi.
Ehkä muuten olisin "ahnehtinut" pari kolme tuntia enemmän mutta jostain ihmeen syystä jalat ovat olleet kolme päivää pirullisen raskaan tuntuiset, treenaaminen ja työssäkäyminen on aina vaan totutun raskas yhdistelmä, vaikkakin onnettomat treenitunnit.
Joka tapauksessa rullahiihtokausi on tällä viikolla avattu ja fiilinki kaiken kaikkiaan on ok. Huomiseen ja ylihuomiseen koitan hiukan satsata koska on kaksi arkivapaata. Vanhassa ohjelmassa on tulevalle viikonlopulle MVM-team leiri , mutta kun on viikonloppu hommia niin koitan painella sitä ohjelma sisältöä nyt alkuviikosta.
Tulossa sen leirin tiimoilta ainakin tähän saakka ylivoimaisesti paras sitaatti, odottakaa innolla hah!
Niin mikä siis oli MVM-team... Humoristinen ja urheilun jokseenkin vakavasti ottava savolainen nuorisojoukko, joka kokoontui kesän ja syksyn mittaan toistensa koteihin puhumaan paljon ja treenaamaan paljon ... Kuusi jäsentä joista jollain tapaa urheilun parissa ollaan pysytty tavalla tai toisella. Pari Jannua maaningalta, pojat ainakin on pesistä pelanneet viimeisimpien tietojen mukaan, hiihto on jäänyt, Sit tuttuakin tutumpi Jakke "Temporainer" Rissanen kuului teamiin. Tietysti toinen urheiluväelle tuttu on tää Savolainen urheilukauppias/monitoimimies A. Tuovinen silloinen Varpaisjärveläinen ja sit oli vielä Lapinlahdelta yksi sankari mukana. Meikäläinen siis edusti Sonkajärveä silloin.
Jaa että mitäkö nimi tarkoittaa? MVM- Mikä vain miellyttää? Melko V***umaiset miehet? Melko varmat mestarit? Nimiä on ihan järjetön määrä keksitty noiden leirien aikana. Mistä alunperin tuli toi kirjainyhdistelmä en tiedä...?? tuskin kukaan ihan tarkkaan tietää?!
No tässä pikainen viikon yhteenveto ja hiukan valotusta tulevasta, koitetaan saada ensi viikolle mielenkiintoisempaa päivityksen aihetta, päivitystä ja runoa tulee paremmin silloin kun treeni oikein kulkee, jotenkin kun nämä vähätkin aivot saa tuuletusta tuolla ulkona lenkkipoluilla niin paremmin tarinaakin irtoaa, sitä odotellessa!

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Kolmetoista vuotta sitten vaellusta,
pitkä pyörä se oli nyt hyvä musta!
Polkaisin sitten monta tuntia,
ympäri pirkanmaan kuntia.
Oli aurinkoa ja reipasta tuulta,
ei kumminkaan siniseks vetäny huulta.
Pikkuisen vettäkin ripsautti,
mut meikä silti täysiä nautti.
On ollut harrastus ihan vireää,
takareisissä on perus kireää.
On saanu keskittyä syömiseen juomiseen
Siten palautuu ja jaksaa huomiseen.
Huomenna aamuliikuntaa sit työhön,
joka kestää miltei yöhön.
Siellä logistiikka pauhaa,
ja koneistot rahaa jauhaa.
Jo alkaa kohta mieltä vaivata
ja rullalenkille kaivata.
Rullakautta en ole vielä(kään)avannut,
oon vain enemmän juosta ravannut.
Etsitään siis rullat seasta pölyn,
nyt lopetan tähän tän mölyn.

perjantai 28. toukokuuta 2010

Viikko on taas edennyt enkä mitään ole kirjaillut blogille. Nettihiljaisuudesta huolimatta jotain olen saanut aikaiseksi jopa urheilurintamalla. Tiistaina muun muassa juoksentelin taas veekoota, tällä kertaa kevyesti 2x10 min. Jalat niin kömpelöt kuin ne ovatkin alkavat silti vähitellen tottua tähän juoksenteluun. Vihdoin sain monipuolistusta kuvioon mukaan. Fillari on kunnossa ja niinpä sitten ohjelmasta hieman poiketen polkaisin keskiviikkona 2h 40 min heti aloituslenkillä. Todella mukavaa se oli. Jokseenkin viileä tuuli ja vastainen sellainen pakotti ajelemaan ihan reippaasti ettei kylmä tullut. No sen päälle maistui kebab ranskalaisilla ja illalla oli taas energiaa pelata futista. Eilen ei sitten niinkään ollut virtaa, venyttelin sentään. Nyt aamulla kävin taas vetämässä lyhyen ja ytimekkään tunnin juoksun jossa 8x20 sekkaa täysillä. Pistetään ne jalat liikkumaan vaikka väkisin. Nyt tässä sitten valmistaudun pikkuhiljaa siihen että lähden matelemaan kohti työpaikkaa. Iltavuoro 13-21.30 saakka. Ei paha kun tykkään aamulenkeistä!

Niin ja viikon sitaatti tällä kertaa kertoo sellaisesta että onpa ollu kevät -97 vissiin koko lailla kylmää Sonkajärvellä jos viikolla 21 on kommentti tällainen juuri tän perjantain kohdalla. Alunperin siis olis pitäny olla soutua.
Sitaatti siis kuuluu näin:

"Järvi jäässä vielä, eikä ole varmuutta kestääkö käsikään soutaa"

Ihan tuntuu että voiko olla tottakaan että vielä jäät järvessä, mutta noin siinä kirjasessa lukee...

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Viikon toinen sitaatti

Innostuin niin tosta sitaattihommasta että poimin tälle viikolle toisenkin. Seuraava sitaatti on koko viikon yhteenvetona kirjoitettu, toimi silloin ja juuri samat fiilikset siitä tuli myös tähän nykyisyyteen.

"harjoittelu hajanaista, kaikki muut bisnekset sotki rytmin"

Kannattaa seurailla sitaatteja, parhaat ovat vasta tulossa viikkojen edetessä!

Yhteenveto

Viikko on taas kujeiltu ja koitettu urheillakin. Tunteja tuli vähän mutta harjoitukset oli aika kovia eli alkuperäisen hengessä mennään edelleen.
Yksi huomionarvoinen seikka tosta vanhasta uusiokäyttöön otetusta ohjelmasta on jäänyt mainitsematta tai tajusin sen vasta hetki sitten itsekin. Eli kausi 97-98 olen aloittanut niin että käsi on ollut kipsissä. Tuona keväänä maaliskuussa korjailtiin sählypelissä vammautunutta rannetta leikkauksella. Ja kädessä oli lasikuituinen "kipsi" viikkokausia. Kumminkin leikkaushaavan umpeuduttua mieli halusi niin kovasti urheilla että sählyäkin pelasin käsi paketissa. Ote mailasta oli joku aika spesiaali ja muistelen että se aiheutti pahimmillaan rakon sormien väliin kun siis peukalo-otetta ei pystynyt ottamaan. Tästä käsivammasta toipuminen vei todella pitkän aikaa. Kipsin poiston jälkeenkin vielä oli muovista tehty tukilasta kolmen kuukauden ajan. Tässä nykyhetkessä voidaan todeta että käsi ei ole edelleenkään kunnossa eikä tule. Onneksi se on toistaiseksi pysynyt koossa luuhun istutetun ruuvin avulla. No joka tapauksessa huomaa että liikunta suoritteet ovat olleet jokseenkin jalkapainotteisia. Rullahiihtoakin tehtiin sitten myöhemmin kesällä se muovilasta ranteessa ja ihmeen hyvin se onnistui. Muistaakseni rakennettiin isän kanssa sitäkin varten joku spesiaalikahva ja remmi siihen sauvaan kun vain muistaisin millainen se oli. Käsijumppa oli sitten sellaista että leuanvetotankoon oli solmittu fillarin sisäkumi ja sen pystyi kietomaan sen rannelastan ympärille ilman että tarvitsi otetta, sitä sit venyttelin joka suuntaan ja näin ollen käsi ja olkalihakset eivät päässeet pahemmin surkastumaan.
Nyt takaisin nykypäivään!
Viikolla treenasin aavistuksen yli kuusi tuntia eli juuri sen verran kuin ohjelmassa oli. Kovin niistä oli eilen suoritettu juoksu joka kuvasi 13 vuotta sitten juostua 13km:n kisaa. Juoksin yhteensä vajaan pari tuntia jossa keskivaiheilla 50 minuutin yhtäjaksoinen hölkkäkisavauhtinen pätkä. Jalat tulivat siitä aavistuksen kipeiksi. Illalla palautukset oli vähän rajumpaa settiä kun työnantajani järjesti juhlatilaisuuden. Siinä tuli sitten oltua aavistus epäurheilullisessa meiningissä, mutta myöntää täytyy että hauskaa se oli. Kohta alan taas valmistautumaan huomiseen työpäivään ja ensi viikon urheilulliseen puoleen. Työt alkavat aamulla klo 04.00 joten melko ajoissa pyrin makuuasentoon heittäytymään tänään.

perjantai 21. toukokuuta 2010

huh

Juuri mikään ei sitä voita,
kuin vuodattaa hikipisaroita.
Salille siirtyminen jalkaisin,
hielle siellä siis valmiiks haisin.
Siellä sitten kyykkyä ja muuta upeaa,
johan siinä runosuoli toimimaan rupeaa.
Edelleen sorrun tähän samaan roskaan,
liekö paremmaks kehityn koskaan?
Urheillessa tulee olotiloja kivoja,
ja samalla mieleen runoja niin ripeitä.
Ei nyt Espenin runo rimmaa,
Odottelen vain kotiin omaa kimmaa.
Millainen on kansan tuomio?
Katkesko riimin puutteeseen huomio?

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Eteenpäin jollain lailla.

Tilasin tässä jälleen kerran liitosta yhden kauden harjoituskirjan sivut. Sen verran olen vanhanaikainen tossa asiassa että jos noi samanlaiset sivut on ollut mulla jo viitisentoista vuotta niin enää ei kannata vaihtaa. Mut nyt ainakin on kovasti tosissaan taas yksi kausi mentävä kun kerran on päiväkirja. Sen verran tällä iällä on jo varovainen ettei niitä sivuja tilaa kuin kaudeksi kerrallaan, jos ei vaikka enää sitten huvitakaan harrastaa samalla tavalla. Viimeistään ura loppuu sit siihen kun liitosta ei enää saa noita kirjan sivuja!
Niin olen edennyt jotakuinkin tuon 13 vuotta vanhan ohjelman mukaisesti. Pyöräily on tällä hetkellä vielä korvattu rullaluistelulla mutta saahan siinäkin ulkoilmaa ja happea. Sählyn sijasta olen juossut kamalan epätasaista vauhtia ja se on osoittautunut kamalan rankaksi kun lähes koko ajan joko kiihdyttää tai jarruttaa, välillä kävelyäkin mutta koko ajan etenee, ehkä se on rankempaa kuin pelkkä sähly. Siitä jalat hieman ihmeissään. Tunteja en yritäkään saada juuri samaan kuin ennen, välillä tulee vähemmän ja välillä hieman enemmän. Viime viikolla urheilin 11h30min.
Lisätään tähän sellainen juttu että joka viikko tulee yksi sitaatti vanhan päiväkirjan kommenttiosiosta. Tämän viikon sitaatti kuvastaa hyvin sitä että juokseminen on näköjään ollut jonkinlainen peikko mulle aina. Se on tiettyyn pisteeseen saakka kivaa mutta silti niin vaikeaa. Sitaatti on kirjoitettu sunnuntaina juostun 13km:n hölkkäkisan jälkeen ja se kuuluu näin:

"jaksoi juosta koko matkan, yllätys yllätys!!"

Tähän mainittakoon että en ehkä ole menossa juoksemaan nykyisyydessä tulevana sunnuntaina kisaa, mutta kyllä vain! Tehoja koitan juosta tota 13 kilsaa vastaavan matkan tässä lähipäivinä.
Alkuviikko on ollut leppoisaa treenin suhteen ihan mennään alkuperäisen hengessä, eilen sentään jumppasin 40 min. Tänään futis ja siitä taas nousujohteisesti viikkoa eteenpäin! Täältä tähän!

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

projekti etenee, jollain lailla samoin kun alkuperäinen

Viikolla tosi treenit sit avasin,
kovaakin vauhtia ravasin,
Myös epätasavauhti juoksua,
siinä hommassakin alkaa hiki tuoksua.
On lajimuoto mulle kovasti rankka,
vaapunko huomenna sit kuin ankka.
Keli mitä parhain,
aurinko nousee jo varhain.
Vaikka juoksis ulkona ilman paitaa,
silti johonki viel jää rusketusraitaa.
Sen huomasin suihkussa että mies laihtuu,
ja naamassa väri punaisemmaks vaihtuu.
Kesä on siis nyt täällä,
ei tartte liukastella jäällä.
Ensi viikolla vaan ohjelma rullaa,
ei oo ollut enää pakkopullaa.

maanantai 10. toukokuuta 2010

Projektin toinen viikko menossa.

Joo todellakin nyt se on sanoista tekoihin sitten sen mun lanseeraamani paluu menneisyyteen projektin tiimoilta. Viime viikko siis oli jo uutta vanhaa ohjelmaa. No täytyy sanoa että jonkin asteisia motivaatio-ongelmia oli vielä mutta pikku hiljaa sieltä löytyi ainakin se säännöllinen rytmi tuohon urheilemiseen. Jalat jonkin verran ihmeissään juoksusta futiksesta ja voimailusta. Pyöräni on vieläkin paskana, koska kerran olin jo ostelemassa siihen osasia mutta kuinka ollakaan autokin vaati osia ja päädyin nyt siihen että auton laittamistarve oli siis suurempi. Nyt kuljen siis sillä autolla ansiotyöhön ja seuraavasta palkasta laitetaan fillari entistä ehommaksi ja ajetaan sillä tähtiin! Ensi kuussa siis viimeistään fillaroidaan nuoruuden innolla!
Nyt tosiaan siis toinen projektiviikko ja tällä viikolla sitten pitäis jo tulla hieman reippaammin tunteja. Tänään kevyempi päivä, juoksin reilun tunnin ja jalka rullas ihmeen hyvin. Huomiselle ei oikein ole merkitty mitään sen suurempaa, mutta sitten keskiviikkona legendaarinen futis ja loppuviikosta jopa vähän veekoota+ että 13 vuotta sitten viikolla 19 pelasin sählyä la-su yhteensä 5h jotenka vissiin aimo annos pitäs koittaa vääntää silloin "epätasavauhtijuoksua" ellei jollain ole sähly/futis vuoroja johon tarvittais yksi hupsu ravaamaan ja hikoilemaan!? Noihin edellämainittuihin vielä sitten voimailut ja loikat jatkeeks niin siitä se alkaa koostumaan...

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Liikunnan riemua pikkuhiljaa

Tänään futiskauden avaus Hervannassa,
siinä alkaa vajua keväällä kertynyt massa.
kahdeksan karjua kaikki salskeita ja urheita,
ravasi pallon perässä vailla murheita!
taitopeliä se ei tainnut sitten olla,
tulos kumminkin jotain muuta kuin nolla.
tulee ihan erilaisia suorituksia,
kun kellään ei oo jalassa suksia.
Sekin hienosti maalinteon pysäyttää,
jos pallon päin kaverin persettä jysäyttää.
Ei mennyt poikki yhtään varvasta,
eikä ollu pelin maku yhtään karvasta.
Jospa se tulis taas laji tutummaksi,
kesälle harrastuskertoja enemmän kuin kaksi?
Jospa se ei jätkät into laannu,
ja peli-ilo herpaannu!

lauantai 1. toukokuuta 2010

Laiskuuden huippu...

Viikon taas ehdin toimettomana lorvia,
tämmöselle lentopallomailalla ympäri korvia!?
No lepoa on tarpeeksi tullu,
ei oo väsymys eikä mieli pahasti hullu.
Ei oo tunti päivässä tahti pitäny,
on ajatus liikunnasta vain päässä itäny.
Ensi viikolla projekti alkaa,
koitetaan liikkeessä pitää kättä ja jalkaa..
Juostaan ja palloo potkitaan,
ruokapöydässä ahneesti hotkitaan.
Pyörä täytyy ajoon saada,
toivoa ettei se mua ojaan kaada.
viel ei oo esiin kaivettu rullia,
eiköhän niilläkin kuluteta syötyjä pullia.
Hyvää Vappua!

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Monipuolisuuden lisäystä

Äsken reippaasti uimahallilla polskin,
en sentään mene luokse painimolskin.
Ei näköjään paljon olkapäät pyöri,
ja oli liian löysällä simmarin nyöri.
Saattais kanssauimarit ilkkua,
jos alkais liiaksi vilkkua!
Mukavampi on sukeltaa altaaseen,
kuin turvautua maltaaseen!
Jospa se lihas siitä vähän tykkää,
ja pääsee treeneihin lujaa lykkää.
Tääkin viikko mennään tunnin keskiarvolla,
parempi se kuin tunteja päivässä nolla.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Totuttelua...

Tällä viikolla olen harrastanut jonkin asteista liikuntaa kuutena päivänä, keskiarvoksi tulee tunti päivässä. Äsken tuossa kävin kokeilemassa tätä "epätasavauhtijuoksua" jota olis tarkoitus kesän mittaan tehdä jos ei pallopelejä ole tarjolla yhtä tiheään kuin vuoden -97 kesällä. Täytyy todeta että oli tosi rankkaa, juoksin 50 minuuttia jossa keskellä puoli tuntia siten ettei vauhti ollut minuuttiakaan täysin sama, hetkittäin menin joitain sekunteja aivan täyttäkin. Jaloissa alkoi tuntumaan ihan toden teolla, eli totuttelua vaatii. Toisaalta tulee ainakin eri tavoin kroppaa järkytettyä niin eikös sen silloin pitäis olla kehittävää. Kyllä meinaan tuntuis rankalta jos pitäis pelata koko ottelu futista. Mut äkkiä siihen tottuu.
Joo aavistuksen olen lisää syynännyt tuota vuoden 97 treenikirjaa. Tein sen pohjalta tulevaa suunnitelmaa ja neljän viikon jaksoihin paloiteltuna tunnit ovat 40-50 per jakso. Viikolta 18 pitäs alkaa tekemällä 9 tuntia treeniä, sisältää pyöräilyä ja juoksua ja pallopelejä kuinka ollakaan. Ei kuulostaisi kamalan vaikealle aloitukselle, katsotaan kuinka "vanha" vertyy...

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Urheilua.... vähäsen...varovasti

Pari viikkoa maltoin ihmeen hyvin olla kaikessa rauhassa. Ainoa liikehdintä töiden lisäksi oli se että pariin otteeseen kävin jalkaisin ulkoilemassa ja happea haukkaamassa. Nyt kumminkin takana kahden päivän eli kahden tunnin treeniputki, eilen ajoin fillarilla punttisalille ja tein siellä neljä liikettä ja sit takaisin. Eli liikuntaa kokonainen tunti. Tänään sitten juoksin ihan täyden tunnin. Jalat ovat vähän ihmeissään pitkästä aikaa juoksemisesta, tietty kyllä myös puntista, mutta kaikenkaikkiaan näyttäisi siltä että parin viikon lepo on tehnyt ihan hyvää. Jalat nimenomaan tuntuvat jopa jossain määrin elastiselle. Olkapäissä ja hartoissa on kyllä jotain vialla kun ne ei tunnu kauheen hyville edelleenkään. Tässä nyt on kolmisen viikkoa aikaa "valmistautua" julkistamaani projektiin. Tämän ajan käytän siten että koitan totuttaa jalkoja juoksemiseen ja muutenkin liikuskelen vapaasti rauhassa mutta en aio paahtaa hullun lailla mitään treeniä. Eiköhän tämä tästä.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Pääsiäisen viettoa ja tilastotiedettä

Kontiolahden kisojen jälkeen en ole kertaakaan urheillut vielä. Olen lorvaillut oikein huolella, ei vaan ole huvittanut lähteä treenaamaan. Nyt tosin alkaa olla hiukan levoton olo eli eiköhän varmaan viikon mittaan tule aavistus liikuskeltua. Pääpaino on siinä että koitan saada kroppaa palautumaan kun kaikenlaisia mystisiä kolotuksia on tuntunut. Tietty samalla ladataan akkuja myös henkiseltä puolelta. Ei tämä urheilu mun osalta ole maailman vakavin asia, mutta kyllä se silti vaatii hieman henkisiä ponnisteluita.
Pääsiäinen alkaa olla onnellisesti ohitse, tuli pyhien aikana käytyä kotipuolessa sekä anoppilassa, mukavaa oli.
Kotopuolessa tuli palattua niin sanotusti hassuhiihtäjän alkulähteille vcanhojen treenimerkintöjen muodossa. Ensimmäisiä paperille laitettuja merkintöjä urheilusuoritteista löytyi kaudelta -93-94 jolloin olen näemme urheillut vuodessa 258h.
Tuolloin treeni on näemmä ollut kesäisin sitä että kahdesti viikkoon ollut futistreeni ja joka toinen viikko kahden treenin lisäks futispeli ja yksi satunnainen muu lenkki, useimmiten maastojuoksua 3-5 kilsaa kerrallaan...
Talvisin sitten onkin tullut hiihdettyä melkein joka päivä vähäsen. Kilometri ja tuntimäärä vaihtelee hurjasti lenkkien välillä. Kuitenkin talven hiihtokilsat ovat 1519.
Seuraavalle vuodelle onkin sitten tullut reipas sata tunteroista lisää ja mukana on ollut jo hiukan suunnitelman tynkääkin, hiihtokilsat suunnilleen samat mutta kesälle on tullut monipuolisesti lisää liikuntaa.
Jokaista vuotta en tässä käy erittelemään. Parhaana junnuvuotena on tullut 550 tuntia treeniä ja juuri koskaan ei sen enempää ole tainnut tulla aikuisempanakaan, eli se siis kuvastaa melko lailla kivasti sitä että miksi itseäni amatööriksi olen tituleerannut kaikki nämä vuodet.
Kaudella 96-97 on tullut harjoitusta 440 tuntia, tuolla määrällä saavutin nuorten sm-hopeaa talvella 97 sarjassa 18 vuotta ja sitten samana vuonna pohjois-maiden mestaruuskisoissa sija 8.
Noista innostuneena sitten seuraavalle kaudelle oikein keskittyneesti satsattiin isä valmentajan kanssa ja jokaisessa treenissä oli ajatus mukana, sen huomaan kirjassa olevista merkinnöistä ja omista kommenteista. Määrää tuli 557 tuntia.
Nyt olenkin siis tullut siihen pisteeseen näiden aasinsiltojen kautta että on tullut aika julkistaa "paluu menneisyyteen projekti"
Eli nyt hyvät blogin lukijat voitte antaa palautetta ja kannustavaa kommenttia tai mitä tahansa kommenttia! Projektin nimi on siis se että kokeillaan että kuinka toimii jo aikuiseen ikään ehtineellä kansallisen keskitason perusnylkyllä nuoren ja hurjan innostuneen ja motivoituneen urheilijan vanha ohjelma.
Ohjelma alkaa viikolla 18. Tavoitteeni on siis vetää treeniä tuonne 500-600 tunnin välille, käyden samalla päivätöissä IKEA:ssa.
Luonnollisestikaan ohjelmaa ei voi plagioida pilkun tarkasti, koska on eri asia käydä töissä kuin koulussa ja tietty esim pallopelejä ei saata olla mahdollista pelata niin paljon. Tuolloin tuli pelailtua jalkapalloa ja sählyä aika paljon, niitä vastaaviksi harjoitteiksi voisi koittaa saada erilaisia juoksutreenejä joissa sitten pyritään menemään mahdollisimman epätasaista vauhtia.
Harjoitusohjelman kulkuun vaikuttaa sitten tietty hyvinkin moni muu asia jatkossa, kuten lumitilanteet yms.
Palaan tähän aiheeseen jatkossa usein ja koitetaan saada "projekti" käyntiin. Viikoittain tulee ohjelman startattua tähän päivitystä ja tätä ohjelmaa voi sitten seurata tältä blogilta tunnisteella "paluu menneisyyteen projekti"

Taustoja vielä lyhyesti:
Espen vuonna 1997
-18 vuotta
-innokas
-monipuolinen-
-187cm
-74kg
-rasvapros 10

Espen vuonna 2010
-31 vuotta
-innokas
-tehnyt liikaa samankaltaista lenkkiä
-sitkeäkestoinen
-188cm
-84kg
-rasvapros 7

Jatkossa siis näemme vaikuttaako "vanhaan" nylkkyyn nuoren ja innokkaan urheilijan monipuolinen ja nopeuteen satsaava ohjelma.
Parempaa tällä hetkellä tuohon menneisyyteen verrattuna on:
-Voimaa tuplasti enemmän
-vuosien mukanaan tuoma sitkeys

Huonompaa on:
-Notkeus on kärsinyt
-Hapensaanti harjoituksissa ja kisoissa

Tästä tuli järjettömän pitkä stoori mahtaakohan kukan jaksaa lukea kyllästymättä. Nyt taas peräänkuulutan niitä kommentteja! antaa siis tulla täysiä!

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Kovat nimet lopettelee, meikä edelleen hiihtämään opettelee!


Sm kisat kontiolahden sateissa,
ei sieltä silti ollut tunnelma kateissa.
Muutamat sinne uransa lopettaa,
heillä kokemusta vaikka muitakin opettaa!
Virpi antoi faneille iloisia hetkiä,
teki maailmalle voitokkaita retkiä.
Saatteli Aino-Kaisa hänet maaliin,
ottaen samalla voittosaaliin!
Ohtosen ollikin teki mainiota uraa,
turha on päälle viskellä kuraa.
Nyt sitten perheen isänä,
muisto hiihtourasta mielessä lisänä!
Jos joskus jossain tavataan,
niin taas sanainen arkku avataan!
Itse aion kumminkin jatkaa
tätä iloista kilpailumatkaa.
Jaksan amatöörina urheilla,
eikä täytetä mieltä liioilla murheilla.
Hurahtanut oon tähän lajiin armaaseen,
runoilla koitan tuoda iloa arkeen harmaaseen!
Ei hiihtokärpäsen puremasta helpolla toivu,
sen todistaa vaikka Pekka Virtakoivu!
Omista tuloksista ei tartte liiaksi puhua,
niistä kaikki tietää jo tarpeeks huhua.
Ei ollut meikä liian hyvässä kunnossa,
ei silti oo vikaa omassa tunnossa.
Maaliin ihan hyvin jaksoi,
se hikipisaroita monia maksoi.
Koitetaan seuraavaks sit lihasjumit pois,
sen jälkeen liikkuminen helpompaa ois..

http://www.biathlon-kontiolahti.fi/smhiihdot2010/tulokset.html

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Loppukauden kuviot selvillä...

Oli pärnävaara mulle liian kova reitti,
mäkinen maasto jonka satava lumi peitti.
Ei ollut minkäänlaista kulkua,
henkitorveen tuppas pahaa sulkua.
Muutaman kilsan jälkeen ei ollu hoppu,
siihenpä se kilpahiihto sitten loppu.
Onko urheilijan käytävä ihan alamaissa,
onko se määritelty jossain laissa??
On olo vähän niinkuin häpäisty,
kun ei ees normimatkaa läpäisty.
Nyt on viikko enää aikaa,
mahtaako sitten riemu raikaa.
Vielä kerran kaudella koitetaan,
maaliin tullaan ja itsensä voitetaan!
Viikon ajan tarkkaillaan terveyden tilaa,
ettei liialla riehumisella enempää pilaa..

http://www.joensuunkataja.fi/hiihto/katajan_kansalliset10_tulokset.html

torstai 18. maaliskuuta 2010

Limaista juttua..

Äsken lenkillä, fiilis vähän hontelo,
Liekö taas pilalla jokin ontelo.
Happea sisään imaisin,
suusta lensi yskös mitä limaisin.
Nenästä tirskautin vihreen räkäraidan,
siihen sotkin takin ja paidan.
Tais limakalvolta tulla myös tippa verta,
ei sekään ollut ensimmäinen kerta.
Aavistuksen tukossa on joka rööri ja kolo,
Yritän silti masennusta välttää poika polo.
Pian lähden tästä töitä painaan,
että saan rahaa safkoihin ja lainaan..

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Ei ihan niin paska reissu Jämille


Toisen kerran Jämille tänään ja vuorossa kymppi vapaalla. Aamulla sateli lunta ihan reippaasti vähän aikaa ja pakkasta oli joitain asteita. Kisan alkuun aurinko kumminkin kaikkien iloksi tuli esiin. Lumisade ja pakkanen olivat tehneet kelistä ja reitistä vähemmän liukkaan. Toisin paikoin kisabaana tuntui jopa pehmeältä ja se oli omiaan hapottamaan eilisestä huonosti palautuneita lihaksia. Tasaista taaperrusta painelin mutta jos yhtään yritti ikään kuin iskeä tahtia niin heti alkoi hapot jylläämään liiaksi. Tulos menee arvosanalle tyydyttävä, fiilis on että rahkeita on parempaankin, valitettavasti ei vaan ainakaan tänään. Sijaluku siis oli yhdeksäs ja jäin voittaja Joachim Gustafssonille 1.45. Viikon päästä on sitten tän kauden kulminaatiopisteitä siinä mielessä että on edustamani seuran omat kisat ja niiden jälkeen selviää että millaisen ohjelman pääsen vetämään Kontiolahden sm-kisoissa, no viidenkympin kisan joka tapauksessa ainakin.

Jämin tulokset:http://www.jaminjanne.fi/jarjestettavatkilpailut/kansallisetxxxxjaminkisat13-14310/getfile.php?file=581