maanantai 22. helmikuuta 2016

Yksikertainen kaksinkertainen piirinmestari


Tämän talven hiihtobuumissa ollaan tultu siihen vaiheeseen että välitavoite on saavutettu. Tulee nimittäin vuosien paussin jälkeen täydet viisi mainintaa rankinglistalle. Ei niillä maininnoilla kovin korkealle vielä ponnisteta mutta onpahan kirjattuna kumminkin. Tästä siis nyt aletaan pikku hiljaa parantaa ja tiputtelemaan huonoimpia tuloksia listalta pois näkyvistä.
Tosiaan nyt menneenä viikonloppuna kisat oli jälleen kerran Tampereella ja Kaupissa ja talven myötä erittäin tutuksi tulleella samaisella reitillä jossa on jo monet hikipisarat valutettu ja välillä miltei kyyneleitä, onpa tullut tippa vertakin nokasta.
Tällä kertaa siis ratkottiin piirinmestaruuksia armottomalla taistelulla. Itselläni varsinkin taistelu kultamitaleista oli aivan armotonta molempina päivinä! Mestaruuden pahin este ja vastus olisi ollut keskeyttämisen peikko, mutta onneksi sain sen karkoitettua molempina päivinä!
Matkana siis oli 11.6 kilsaa eli neljä kierrosta kaupin tykkilumirataa. Lauantaina pertsa ja Sunnuntaina vapaa. Ei mainittavampaa kulkua mutta mestaruuden sain kuin sainkin voitettua 35 sarjassa keskeyttämispeikkoa vastaan taistelussa!
Keli oli nollassa ja luntakin sateli koko viikonlopun ja rata oli sen mukainen. Möykkyinen ja raskas, ainakin mulle.
Lauantaina rutiinisuoritus, ei yhtään venymistä. Ylivoimainen mestaruus 35 sarjassa. Yleisen voittajaan Vesa Kallioon eroa 2.07.
tulokset:
http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/tulokset-20-2-2016/
Sunnuntaina väsytti vielä enemmän ja suksi ei tuntunu olevan ihan superkilpailukykyinen, mutta jälleen mestaruus 35 sarjassa ja ero yleisen kärkeen repesi jo omasta mielestäkin liian suureksi eli jäin voittaja Kalliolle 3.12.
tulokset:
http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/tulokset-21-2-2016-pm-vapaa/

Nyt on meikäläisen koitettava saada happea tarttumaan lihaksiin, eli tarviis vissiin rentoa ulkoilua suorittaa. Ja samalla mielessä haaveillaan vielä keväällä edessä olevista spektaakkeleista. Nautintoa on vielä paljon edessä ja ulkona täälläkin näyttää talviselle!

maanantai 15. helmikuuta 2016

Alamäen jälkeen ylämäki, loogista

Nyt taudista puhumatta olla koitetaan,
pian sitä taas jotain kisoja voitetaan!?
Ei oo siis mitään nuhaa enää,
eikä mikään muukaan paikka tee tenää.
Tänään pääs jo suksin käymään pirunvuorella,
ei silti ollu olotila kuin notkeella nuorella.
Hiihtämällä se taas kuntokin kohenee,
ja läskimahakin vähäsen ohenee.


keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Joka toinen kuukausi

On tää nykyään elämä varsin  huonoa,
kun joka toinen kuu pitää niistää kuonoa!
Eikä sitä pysty lenkillä tai kisoissa nykiä,
ei auta ku taas himassa limoja rykiä.
Eikä riitä että flunssa tappaa hiihto haluu,
sen lisäks ladutkin pitkin mettiä vetenä valuu.
Taivaalta vettä koko ajan satelee 
ja kipeen hiihtäjän aika matelee!
Ei auta kuin taudin kanssa taistella,
ehkäpä päivien päästä voi taas happea maistella!
Nyt se tän talven kisaputki katkeaa,
ja hermot urheilijalla ratkeaa.
Jospa silti vain pieneksi hetkeksi,
ja lopputalvi muodostuis pitkäksi hiihto retkeksi!

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Jos ei treenejä niin ainakin kisoja!

Tämä talvi mennään sitten näemmä sillä meiningillä että vaikka treenejä jääpi väliin tämän tästäkin, niin kisoista ei laisteta.
Eilen jälleen kotoisasti Tampereella Kaupin urheilupuistossa, tällä kertaa kisajärjestäjänä Tampereen Hiihtoseura.
Viikon mittaan olin kolmena päivänä kuntoillut tunnin lenkin sukset jalassa tämä kisa siis neljäs liikunnallinen suorite viikolle. Neljäs jäikin sitten viimeiseksi , koska nyt piruvie on nuhainen olotila ja jätän käymättä lenkillä vaikka tänään oli vapaapäivän kunniaksi alunperin haaveissa tehdä tuiki tärkeää rauhallista perusjauhamista.
Kisasta pari sanaa. Lähdin taas hakemaan loppukautta kohti uutta nousua omasta sarjasta kun viime aikaisten nöyryytysten myötä vihdoin uskoin että ei se mun vauhti riitä siellä yleisessä.
Keli oli pikku pakkanen ja lunta oli sadellut pitkin aamua hiljalleen. Aavistuksen muljahteleva latu siis.
Matkana jälleen totutusti Kaupin tykkilumesta valmistettu kisarata neljä kierrosta eli 11.6 kilsaa. Yritin lähteä rohkeasti omaa kovaa, vaikka sinänsä tuntui alusta saakka ettei se vauhti nyt ihan päätä huimaa. Sain kuitenkin edellä lähteneen kaverin kiinni siinä kolmen kilometrin jälkeen. Sittenpä hiihdeltiinkin Kuisman Samin kanssa peräkkäin aika monta kilsaa. Ja minut ajoi takaa kiinni kova menijä Marko Takomo, jonkin aikaa hän keräili voimia mun takana ja ennen viimeistä kolmosen kierrosta ohitti ja alkoi jättää mua pikkuhiljaa. Ei auttanu pelkkä tahto siihen peesaamiseen. Tässä samalla sitten koko kisan lopputulokset. Olin siis Takomon jälkeen toinen häviten 47 sekuntia.
Yleisen Voittaja Sinijärvelle jäin 1.56.
Koitetaan nyt näiden kisojen kautta nostaa suoritustasoa ja nousujohteisesti vetää koko kausi joka huipentuu vasta 10.4.
Tarpeeseen tosin tulisi ne rauhalliset peruslenkit mitkä meinaa jäädä kiireen laiskuuden väsymyksen yms. selitysten jalkoihin.
Ensi viikonloppunakin ois kaksi kisaa jos ei tää orastava nuhatauti pilaa taas kaikkee vähäks aikaa! Toivotaan että pääsee harrastamaan sekä lenkkeilyä että kisailua.

Tulokset:
http://www.tampereenhiihtoseura.fi/?x118281=409624

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Huuma

Ei taida orastava hiihtohuuma laantua,
vaikka alkais vauhti entisestään taantua!
Imatran nöyryytyksestä vasta kolme päivää,
ja uutta tehään ilman järjen häivää
Suunnittelin kisalistaa eteenpäin,
ennenku talvi loppuu yllättäin!
Ja jo kevään sm-kisaan on majoitusta,
siellä koitetaan vetää ilman rajoitusta!
Nyt on silti hiihtäjällä ihan nollat taulussa,
ei taas meinaa olla järkee tässä runolaulussa.
Emmää kyl osaiskaan kunnolla mitään laulua,
jos yrittäisin, joku varmaan vetäis päin naamataulua!
Ei oo yhtään mitään asiaa taaskaan,
siispä turhaan tähän enempää aikaa haaskaan!

maanantai 1. helmikuuta 2016

Sm-kisojen kootut selitykset

Lyhyesti ehkä kuitenkin näin! Olin moneen muuhun verrattuna liian hidas kiertämään sitä kisareittiä! Peiliin katsomisen paikka! Ei selityksiä!
No selitellään silti vähäsen.. Koko viikon oli väsyttäny runsaasti. Perjantain latuun tutustumisessa ja verryttelyssäkin jalka tuntui painavalle, no sellaista se on työläisen elämä toisinaan. Aamulla olin herännyt klo 3 mennäkseni neljään töihin. Töiden jälkeen ajo Imatralle ja lenkille.
Sama painava tunne jaloissa oli edelleen lauantaina kun heräsin..
Ja kisassa lauantaina edelleen ukko aika puuduksissa meno oli tahmean tuntuista. En siis tiedä olisiko se tulos nyt mikään huima ollut vaikka olisi ollutkin aamulla herätessä intoa täynnä kuin ilmapallo! Ei sieltä taivaita tavoitellut mutta aina sitä jokainen toivoo että jospa se sittenkin olisi mennyt vähän paremmin.. sellaista on kilpaurheilu, joka tasolla luulisin!?
Niin siinä lauantain 15 kilsan vapaan kisassa kierrettiin 4 rinkiä 3,75 km lenkkiä. Pari ekaa kierrosta tosiaan tuntui erittäin raskaille heti alusta asti. Kolmannella kierroksella tuntui että ehkä tää vähän tästä lähtee ja yritin iskee minkä kykenin. Vauhti tuskin kasvoi mutta irvistys isoni ja samalla hyydytin itseäni lisää ja näin ollen neljäs rinki tuntui että se ehkä oli hivenen liikaa!
Maaliin tulin ja väsytti ja lihaksia kolotti päätä kolotti, vähän jopa vitutti! Sellaista se kilpaurheilu myöskin on.. rasittavaa, ärsyttävää, ihan paskaa hommaa, syvältä sieltä, mutta silti aina yhtä rakasta!
Sijaluku siis oli hurjan iso 135. Eroa voittaja Heikkiseen tuli 5.04

Sunnuntaina sitten viestit jotka aina ovat mukavia tapahtumia. Aamuherääminen oli jonkun verran jo pirteämpi ja suksen testaus ja verryttely vaiheessa ei jalat painanut ihan tonnia. Tunnelma oli hieno ja odottava. Itselläni tällä kertaa viestissä kolmos osuus eli kymppi vapaalla. Mietiskelen just että oon varmaan hiihtäny ikäni aikana yleisen viesteissä jokaisella osuudella joskus neljän eri hiihtoseuran riveissä.  Olenko ollut joskus ankkuriosuudella siitä en oo satavarma, varmistakaa jos joku  muistaa!
No sitten itse kisatapahtumaan.. Viesti tuli meikäläiselle ehkä jonkun verran aikataulusta myöhässä, niinpä pääsin 3,3 kilsaa vähemmän hiihtäneenä vetämään omaa osuuttani kärkipään paikoista kamppailevien seassa, sainpahan oppia mitä se kilpahiihtäminen vapaalla pitäis olla! Otin aina sopivasti pikku peesejä niistä kovemmista ukoista. Kyllähän sitä tasaisemmilla pätkillä seuraili mutta auta armias kun niitä jyrkkiä nousupätkiä tuli ei meikäläisen kropasta löytyny sellaisia liikkeitä mitä ne jätkät teki! Viittaisi siihen että allekirjoittaneen treenit ovat olleet vähäisiä, ja tietyiltä osin kenties ne vähätkin vääränlaisia!?
No kumminkin se oma hiihto sillä tavalla tuntui paremmalta kuin edellisenä päivänä että pystyi vetämään sitä omaa kovaa koko kisan alusta loppuun saakka.
No se pyristely sitten riitti osuusajoissa sijalle 29. eli sen puolivälin alapuolelle.
Koko tapahtumasta täytyy sanoa että tunnelma oli mukava niinkuin aina ja puitteet oli hienot. Hieno stadion ja hienot radat.
Ja mukava oli huomata että muutamat vielä muistaa tällaisen kehäraakinkin olemassa olon ja muistaavat tervehtiä ja pysähtyä juttusille ;)
Väliaikojakin muuan huippuvalmentaja Ohtonen mulle taisi huudella. Rupee valmentamaankin mua! silleen niitä tulis niitä ikämies-sarjojen menestyjiä tulevaisuudessa !
Toden totta seuraaviin kisoihin mennään taas oli se niin mukavaa(paskaa) hommaa! Nautin(vitutti) koko ajan!
No niin nyt loppu jaarittelu!
Tossa tulokset:
 http://sm2016imatra.fi/tulospalvelut.html