maanantai 18. joulukuuta 2017

Mistähän löytyis säännöllisyys!?

Pakollinen päivitys jälleen. Ajankäyttövaikeuksien täyttämä viikko päättyi ihan mukavaan 1.45 hiihtolenkkiin eilen illalla, muuten hyvin repalaisesti tunnin riipaisuja kolme kappaletta tuon lisäksi. Viikon saldo siis viis tuntia.. määrä joka ei millään lailla viittaa kilpaurheiluun. Tai no voihan käydä kisoissa vaikkei treenaiskaan.. eihän se sitä estä?!
Juu viime viikkoon mahtui paljon muutakin erittäin mukavaa asiaa ja siksi treeni vähän jäi. Oli erilaisia joulujuhlia tyttären harrastukseen yms liittyen.
Ja käytiinpä sitä pikkujouluissa itsekin vähän industrial metallin tahdissa nautiskelemassa.
Se viikko on paketoitu ja nyt tälle viikolle se rytmi ja säännöllisyys löydetään vaikka väkisin. Aloitin viikon jo niin aktiivisesti että lähdin lenkille jo klo 6.35 ja tempaisin yhdeksän kilsan (50min) juoksulenkin. Tästä on hyvä jatkaa ja etsiä sitä rytmiä! 

tiistai 12. joulukuuta 2017

Pienen pieni pikapäivitys!

Tässä ilmineerataan nyt taas että viime viikolla kuinka ollakaan kuntoilin seitsemän tuntia. Pikkuisen haasteellista on ollut edelleen tuo jaksaminen pimeässä ja märässä ilmastossa. Tällä hetkellä kun ikkunasta kurkkii niin näyttää varsin talviselle kun lunta tulee taivaan täydeltä. Koitetaan kaivaa jostain se sisäinen positiivisuus että saa siihen lenkille lähtöön taas vähäsen lisää iloa. Nimenomaan se lähteminen on vaikeaa, aina kun lenkillä käy se piristää ainakin henkisesti. Välillä kyllä fyysinen voimavarakaan ei ihan parhaimmillaan ole treenaamiseen kun heräilee töihin keskellä yötä.
Viime viikolla tuli neljä lyhyttä hiihtolenkkiä ja kaksi lyhyttä juoksulenkkiä joista toisen jatkeeks pieni jumppa kotona. Koitetaan jotenkin tällekin viikolle täyttää se minitavoite, vielä en tosin ole minuttiakaan urheillut mutta vielä on viikkoa jäljellä.. jospa jo ennen sunnuntaita lähtis ettei tartte seittemää tuntia kerrallaan hikoilla!
Ja ehkäpä ensi vuoden puolella taas kisoihinkin kuka ties...?!

                                                               Näkymä kotiovelta

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Sunnuntainen sonnan sanomis sessio!

Niinpä niin tänne taas sitä pakkopullaa lukijoille työnnettävä! Treenailu ja harrastaminen on ollut pikkuisen katkonaista ja haasteellista on ollut saada itsensä liikkeelle.
Sain kuin sainkin riivittyä kasaan tasan sen minimitavoitteen jonka joskus pöljänä asetin eli seitsemän tuntia. Jotain tulee aina tehtyä, mutta esim suksille lähteminen on ollut varsin vaivalloista henkisesti.  Aina ei vaan jaksa jauhaa kilometrin rinkiä vailla järkeä.
On toki ollut muutakin "kiirettä" ja pari päivää työreissussakin.
Kuitenkin tähän samaan settiin pitää nyt siis pari sanaa kertoa siitäkin että kisakausi on avattu! Juurikin siellä samaisella kilsan ringillä jota olis pitäny jaksaa kiertää. Huomaahan sen että ei oo kierretty ei.. Sijaluku oli kahden miehen sarjassa toinen, kalenterilla mitattava ero sarjan kärkeen! Ukko oli puuduksissa ja koneesta ei pahemmin kierroksia irronnu. No siihen voi olla moniakin selityksiä miksi näin. Uskomus silti on että asioita on tehty oikein, siis niitä vähiäkin treenejä mitä on suoritettu. Näin ollen jossain vaiheessa tästä kauden avauksesta parannetaan ja ajasta napsaistaan kymmeniä sekunteja pois. Lenkillä käymistäkin se vaatinee.. eiköhän sitä jossain vaiheessa pikkuisen pidempääkin rinkiä vielä kierrellä ja sitä kautta saadaan motivaatioo ja happee lisää.
Ei tää tekstaaminen nyt laisinkaan irtoo.. kerronpa sitten joskus toiste lisää jostain jutusta.. kiitos ja hei!
No laitetaan ne tulokset vielä tähän:
https://drive.google.com/file/d/10M7dKDMSy2RI1LZbs8JWT6JzgE23mBud/view

tiistai 28. marraskuuta 2017

Kymmenen piinaavaa vuotta!

No niin nyt se sitten tapahtuu että tämäkin muutamassa sekunnissa hetken mielijohteesta luotu nimimerkki ja blogi täyttää kymmenen vuotta. Tästä päivityksestä tulee varmaan juhlan kunniaks yhtä tynkä kuin blogin aloituksesta kymmenen vuotta sitten!
Tässäpä tää historian eka päivityskin luettavaksi: http://seppajosyntyessaan.blogspot.fi/2007/11/harjoittelua.html
Juhlan kunniaks pikkuisen uutta (vanhaa) etusivukuvaa. Siitäpä suunnilleen näkyy blogikirjoittelun aikaiset edustusasut!
Kiitoksia taustajoukoille joista ennen kaikkea rakkaalle vaimolle kun olet jaksanut tätä(kin) hölmöilyä näin kauan! Kiitoksia suurelle faniryhmälle ja kiitoksia treeni ja kisakavereille sillä näinhän se on että silloin kun on liikunnan riemua niin silloin bloggauskin maistuu paremmin!
Lyhyesti ja ytimettömästi tässäpä tää... pysykäämme aiheessa jatkossakin!?

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Oikeanlainen suuntaus toiminnassa vaihteeks

Viime viikosta en olekaan mitään kertonut, sitä edellinen tosiaan oli se nolla tuntia ja viime viikolla taudin poistuttua pääsin pikkuhiljaa liikkeelle ja loppuviikosta harrastin 4 ja puol tuntia. Ei mitään toivotun kaltaista lomailu meininkiä! No tällä viikolla mentiin sentään jo toiselle kymmenelle puolen tunnin verran.
Täytyy sanoa että ei se vielä tällä viikollakaan oikein kone pyöriny, kunnes vasta eilen lauantaina alkoi tuntumaan paremmalle.
Juu, keskiviikosta alkaen lomailin Ylä-Savon maalaismaisemissa ja pakersin ensi lumen kilsan ringeillä sitkeesti noin tunnin hiihdon aamuin illoin. Lauantaina alkoi hiihtomeininki tuntua edes vähäsen ryhdikkäämmältä ja sen suuntaiselta kuin sen pitäiskin. Rauhallista matelua ollu ja väsyneelle tuntunu. Nyt on olotila ihan ok ja olen palannut tänne Hämeeseen ja pian koittaa paluu arjen harmauteen ja työelämään. Koitan olla optimistinen että urheilupuolella ei olis liiallista harmautta, vaikka kelihän on suorastaan musta. Palaan tästä täten takaisin omaan systeemiin ja monipuolisella liikkeellä koitetaan edetä taas. Jospa sitä olis hiihtokelejäkin, uskoisin että hiihtoliikkeitäkin tulee , mutta jollei ole kunnon kelejä niin sitten ei hiihdetä hitto soikoon!

Eipä tässä vaiheessa voi todeta kuin voi voi, 
ei ollu loma sen kaltainen kuin meikä toivoi.
No minkä sille sitten mahtaa,
enpä tässä olympiapaikkaa jahtaa.
Eipä ollu Ylä-Savossa ladulla jonoja,
sai melko rauhassa kastella monoja.
Sen verran kuitenkin suksen päällä vietin,
että kisakauden avausta varovasti mietin!
Kisassa todellisen tason hyvin näkee,
ei tartte edes olla kauheen nimekästä väkee.
Eikä tartte kuin katella palkintopöytää,
jos itsensä listan lopusta löytää!

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Bloggaamista bloggaamisen ilosta

Minulta on muutaman kerran tämän bloggaushistorian aikana kyselty jotain historiikkiä sieltä sun täältä satunnaisesti.
Tässä nyt kun olen lomallakin ja vieläpä urheilukelvottomassa terveydentilassa niin kävinpä pikaisen vilkaisun koko blogihistoriaan. Pientä muokkausta tekstien ulkomuotoihin ja muuta sellaista. Sisältöä en tietenkään muokannut koska historiaahan ei voi uudelleen kirjoittaa!
Historiaahan blogilla alkaa jo olla, parinkymmenen päivän päästä vietetään kymmenvuotisjuhlia!
Niin siis takaisin siihen kun historiaa on kyselty niin tein tonne nyt sitten lisää noita tunnisteita eri aiheisiin, tai aika lailla samaa settiähän ne kaikki aiheet on mutta kumminkin! Klikkailkaa jos uskallatte.
Joku tykkää kuvista, joku videoista, joku riimeistä, joku kenties kisaraporteista jne ja valtaosa ei tykkää mistään näistä mutta joka tapauksessa niille löytyy nyt oma tunnistelinkki tuolta sivusta, klikkailkaa jos uskallatte, esim kuva aihepiiristä tuli suht iso ja jopa pienesti mielenkiintoinen, lukuunottamatta sitä että se tältä blogilta tuttu rumilus poseeraa suhteellisen monessa kuvassa!
Sitten on tietenkin palanen hiihtopiirien historiaa aiemmilta vuosilta ja sitten toi SM50 linkki kun se SM pitkä matka lienee tulevina aikoina se kantava voima tällä blogilla ja bloggaajalla niin tosta voi vilkaista palasen historiaa kymmenen vuoden ajalta..joitain varmaan puuttuu vieläkin, mutta niitä koitetaan hiljalleen paikkailla tässä jos kerkee ja jaksaa. Ja tulevan talven ja kymmenvuotisjuhlankin kunniaks ehkä täytyis muokata vähän näkymiäkin ja ukon kuvaa päivittää. Se tehdään kunhan saadaan taas ukkeli urheilukuosiin ja liikkeelle ja kun taustajoukoilla on aikaa...
Voisin haastaa kymmenvuotisjuhlan kunniaks kaikki historian aikana blogille vakiosti kirjoittaneet ja muuten seuranneet runotalkoisiin kuinka ollakaan.. ja toki kaikki lyhemmänkin historian omaavat saavat osallistua! Eli sana on vapaa!
Tiedän että nyt tulee ihan valtava kommenttiryöppy!
Mitäs mulla tässä muuta... ei kai ihmeempää, jos jollain on jääny henkistä kapasiteettiä ylimääräistä niin voin ottaa lahjoituksena, kyllä alkaa pikkuisen riepoa tämä nyt jo toista viikkoo kestävä nuha!

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Pyöreitä lukemia!

Niinpä siinä sitten kävi että viikon kuntoilutunnit on tasan nolla! Alkuviikosta pientä epävireisyyttä ja ajattelin "varotoimena" että lepäänpä treeneistä pari päivää.. Lepäsin pari kolme, neljäkin ja nyt ollaan sitten levätty jo koko viikko ja tottakai vielä perjantaina jolloin vapaat alkoi niin olo paheni vaan. Ja mikä tässä ihan kamalinta on niin mulla on kaksi seuraavaa viikkoa lomaa. Noille lomaviikoille oli kaavailtu pikkuisen keskimääräistä runsaammin liikuntaa ynnä muuta kivaa. Nyt ei auta kuin päivä kerrallaan odotella että josko jossain vaiheessa pääsis taas hissun kissun aloittelemaan urheilun. Kyllä tässä on joutunu jo viikon kuntoilupaussin aikana itseään keräilemään henkisellä puolella kun sitä on niin tottunut saamaan sen pienen lähes päivittäisen liikunta annoksen. Varmaan jos vielä päiväkausia jatkuu niin voi fyysisellä puolellakin lopettaa turhan uhoamisen ja alkaa tervehtymisen jälkeen vaan perus liikkeellä herättelemään konetta. No koitan toipua.. ainakin kevääseen on vielä aikaa.. ja alunperin suunniteltuun kisakauden avaukseenkin vielä lähes kuukausi. Sairastuvalta ei muuta asiaa tässä vaiheessa! Pysykäämme aiheessa!

maanantai 30. lokakuuta 2017

Loman odotus tunnelmassa


Viikko kasaan jotenkuten hoideltu,
Kerran suksiakin voideltu!
Pientä hankaluutta syksyisessä säässä,
Kun ei meinaa kapasiteetti riittää päässä.
Muutama kilsa jopa latu-uskottavuutta,
Korkeuksilla näillä se onkin ihan uutta.
Tosin se talvi oli lyhyt tällä erää,
Mutta siitä ne hiihtohimot herää?!
Omaan toimintaan koitan jatkossakin luottaa,
Tällä hetkellä se seittemän tuntia viikossa tuottaa.
Etäältä vilkuilin suomen kappia,
Ja seuraten muunmuassa Hannu Lappia!
Oikeet hiihtäjät jo Vuokatissa huhki,
Meikäläinen jo pelkästä ajatuksesta puhki!
Ei oo ukko nyt ihan täysin vireessä,
Jospa ens viikolla mennään pöksyssä kireessä...
Tämä viikko palautella koitetaan,
Alkava nuha selätyksellä voitetaan!
Koitetaan satsata alkavaan lomaan,
Ja edelleen koitan luottaa tekemiseen omaan..
Jos vielä olis sivakan alla valkeaa,
Niin johan harrastelija riemusta halkeaa!

tiistai 24. lokakuuta 2017

Älyttömän tärkeää tiedotettavaa!

Niin eli viikkokin jo vaihtui,
turhat haaveet haihtui!
Turha haaveilla kovasta vireestä,
ja koneesta kisakireestä!
Minimitaso meikäläisen perustaso on,
eikä runokaan oo taas kovin verraton.

Onpahan vaan ukko ollu taas aika lailla jumissa ja kuutamolla kaikesta touhuamisesta. Kuntoiluakin oon koittanu pienesti. Alkuviikosta kolme itselle kovalta tuntuvaa urheilua ja loppuviikon saikin sitten mennä ihan mateluvauhdilla ja koittaa hapettaa.
Nyt tosiaan jo tiistai ja viime viikko ynnäämättä tänne.  No tunteja tasan seitsemän.
Kun edellinen  päiväkohtainen julistus sai aikaan oikein kommenttiryöpyn niin laitetaan sellainen nyt uudestaan. Tän viikon aloitin eilen mönkimällä maastossa puoltoista tuntia mateluvauhtia ja tänään hieronnassa, voin sanoa että asiantuntevat kädet sieltä myös löydöksiä teki.. katsotaan lähteekö veri kiertämään..

Niin ja nyt sitten se uhkailtu päiväkohtainen tunnustus:

Hassun hiihtäjän viikko 42

Ma: Lepo

Ti: Keppikävelyhölkkää 1h 25min (12km) Sisältää kovennetun osion, isohkoa nousua 10 krt ylös alas pysähtymättä "vähän kovempaa" ja "kovaa"

Ke: Alkulämmöt pihalla hidasta juoksua 25min (4km) jonka jälkeen salibandyä tunti "täysiä"

To: Cross training: Alkulämmöt: Kuntopyörä , Soutuergo , kelkan veto , leuanveto , tempaus käsipainolla
Varsinainen treeni: Petterin treeni 30 min, joka minuutilla 7-8punnerrusta , 10 linkkaria,10 askelkyykkyhyppyä yht 1h 20 min

Pe: Sauvakävelyhölkkä 1h 10 min (9km)

La: Iltajuoksu 35 min (6km)

Su: Iltajuoksu 35 min (6km) Juoksun jatkeen 30 kevyttä läskin kiinteytysjumppaa

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Hyvin tyypillinen sunnuntaipäivitys

Viikon kuntoilutunnit kahdeksan ja puoli,
aika koota viikko ja tyhjätä runosuoli.
Eipä oo lukijoita kovin montaa,
kun tulee viikoittain samaa sontaa!
Kilpailukausi hiljalleen lähenee,
ja armonaika uhkaavasti vähenee.
Liekö näillä treeneillä hiihtäjä niin kovin hassu,
saapa nähdä irtooko loikka liukuuko wassu?!
Jollei hiihtelijä niin jonkinmoinen kuntoilija hullu,
lienee musta aikojen saatossa tullu.
Ei tätä riimiä tän enempää taida keksiä,
julkaisen tähän kuntoilut ja meen harrastamaan... 

Hullun kuntoilijan viikko 41 vuonna 17

Maanantai:   Juoksua 1h20min (15km)

Tiistai:          Lepolaiskottelu

Keskiviikko: Rullahiihtoo pertsalla 1h (16km) jatkeeks läskien kiinteytysjumppa 20 min

Torstai:         Cross training, Alkulämmöt: kuntopyörä, voimistelurenkaat, köysikiipeily, yms voimistelu, Varsinainen treeni: 4xtabata: assault bike, rinnalleveto, voimapyörä, viimeisenä pystypunnerrus/leuanveto vuorotellen. 
   
Perjantai:  Maastofillarilla sekalaista ajelua tuikun valossa 1h35min (32km) , hiekkatie, polku, latupohja, pätkä asfalttia 

Lauantai: Juoksu 1h35min (18km) sisältää 20 min "vähän kovempaa" 2x4 min "kovaa" ja 2min (yksi pitkä ylämäki) "täysiä"

Sunnuntai: Kuntopyörää yht 30 min ja salitreeniä 1h

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Viikon pakollinen päivitys kaikkien kiusaksi!

Tän yhden päivän aikana päivitystä viikon edestä,
syksyn tullen saanu ulkoilija nauttia satavasta vedestä.
Tänään olin kyllä salilla sadetta paossa,
mut viikon aikana fillaroitiin roiskevettä persvaossa!
Viikkoon mahtui keppien kanssa köpöttelyä,
ja reenikaverin kanssa höpöttelyä.
Muuten on reeni ollu aika kevyttä, 
paitsi voimatreenejä ei oo tehty painolevyttä.
Jumpasta kerkesin jo pikkuisen julkaista,
voitte sitä uudelleenkin mulkaista!
Totutun kaltainen on viikon kuntoilumäärä,
arvata voitte, tuskin on vastaus kovin väärä.
Lähelle se luultavasti ainakin osuu,
aika lailla saman määrän liikuntaa meikä aina hosuu.
No kahdeksan tuntia ja viis minsaa päälle,
ei oo liikaa annettu periks sadesäälle. 
Miltei joka päivä vähäsen pihalla,
vielä pysyy kroppa kiinteällä lihalla.

Hikijumppaa ja vaihtelua

Olen tässä pitkin kesää ja syksyä jauhanut siitä kuinka täytyy koittaa olla monipuolinen ja lakata junnaamasta samanlaisia treenejä. Itselleni monipuolistaminen tarkoittanee sitä että en joka päivä vedä tunnin mittaista reipasvauhtista peruslenkkiä..
Ajankäytön puitteissa koitetaan pieniä muutoksia tehdä ja kohta suuren seuraajamäärän kiusaksi tuupataan yksi esimerkki tähän!
Ainakin tuntuu että kohta esiteltävästä harrastuksesta on tykänny sekä kroppa että pääkoppa.
Homma jatkuu edelleen ja pian sitä katsotaan että onko sillä merkitystä koukkupolven edesottamuksiin talven suorituksissa.


sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Taaskin sunnuntai ja tilinteon aika

Niinpä niin.. noista tuntimääristä on turha sen enempää jauhaa. Minimitavoitteen saan aina raavittua kasaan. Treenituntimäärä siis 7h10min.
Vähäisistäkin määristä huolimatta tuntuu että aika lailla on ukkeli taas väsyksissä.
Tuli kyllä kiskottua tehotreenin tapaista kolmena päivänä tällä viikolla. Lihaksissa sellainen tunne että saa ensi viikolla koittaa josko malttais vähän palauttavampaa settiäkin tehdä.
Tänään tosiaan kävin vähän tuolla reissuamassa maaseudun rauhassa Keuruulla ja siellä pari tuttua mäkistä hiekkatietä niin eihän sitä malttanu olla riehumatta juosten. Vetelin siellä 750 metriä pitkää yhtäjaksoista mäkeä muutaman kerran ees taas. Samalla kuvailin jotain epämääräistä selfie videoo, katsotaan ilkeänkö minä sitä julkaista (ja kyllähän minä ilkeän)




sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Tulee vielä pitkä ja piinaava kausi!

Nimittäin näitä samoja pirun yksinkertaisia päivityksiä... voi meinaan aika lailla kyllästyttää blogin suunnattoman suurta lukijajoukkoa ja sitten kato käy..
Niin siihen varsinaiseen aiheeseen..
Kuinka ollakaan meikäläinen urheili tällä viikolla taas tyypilliseen tapaan 7h30min.
Jollain tapaa uskon olevani hyvän tai ainakin keskinkertaisen kunnon jäljillä. Pieniä viitteitä sellaiseen on hetkittäin olemassa.
Meillä on ollut jo vuosia tapana käydä kiskomassa aikamiesporukan kanssa täällä Tampereen Kaupissa 10 kilsaa täysiä juosten valikoidusti paljon mäkiä sisältävällä reitillä.
Dataa on tallennettuna monen vuoden ajalta noistakin juoksuista ja loppuajat, joskaan eivät aina ole täysin vertailukelpoisia keskenään koska reitti on useamman kerran kokenut pieniä muutoksia kaupungin suorittamista maansiirtotöistä yms johtuen. Tälle kesälle olimme pakotettuja tekemään muutoksia runsaammin ja samalla päädyimme valikoimaan reitistä vielä pikkuisen entistäkin raastavamman.
Ja tämä kaikki liittyy aasisiltana siihen keskinkertaisen kunnon metsästykseen. Olen nääs huomannu että joinain vuosina syystä tai toisesta se juokseminen on ollut näin syksyn tullen hankalampaa ja vaikuttanu että niiden vetojen osalta on vieteri ollu suorana.
Mutta toisin on nyt!? Tiistaina sain pidettyä uudistetulle reitille omaa parasta vauhtia. Eikös se ole hiihtämishommia ajatellen oikea aikaista kunnon nousua...
Juoksuvauhti sinänsä ei kovin kova mulla ole ja harva se kerta siellä on janttereita jotka ovat mua edellä minuutin kaks tai kolme.. veikkaan että aika helposti löytyis sellaisiakin henkilöitä ketkä saattais olla mua edellä vaikka kuus minuuttia!?
Ja ihan yleisesti ottaen olen optimistinen ja luotan omaan tekemiseeni tällä hetkellä suhteellisen paljon.
Ei noilla tuntimäärillä kuuhun mennä, mutta monipuolistus kesän myötä tuntuu että on päiviä jolloin lihas tottelee käskyjä.
Niin hankala sana, monipuolistuskesä.. se siis kaiken kaikkiaan tarkoittaa että oon yksinkertaisesti koittanu olla pelkkä urheilija, en niinkään pelkästään hiihtäjä. Eli kaikkee on vähäsen kokeiltu, toki edelleenkin kestävyysurheilua, pyörää, juoksua,rullahiihtoo, keppikävelyäkin mutta sitten näiden vastapainoks sitten ihan jotain tyystin erilaista kuten junnuvuosilta tuttu ja rakas harrastus salibandy.. sitä sekaan useemma kerran kesän aikana. sitten crosstrainingia ja painonnostoa. Kroppa tottelee käskyjä vaikka välillä onkin kyllä ihan niitissä koko ukko, mutta sitten kun taas saa happea niin tekeminen on ennenkaikkea mukavaa.. katsotaan mihin se siivittää...?


tiistai 19. syyskuuta 2017

Aprillipäivään lienee vielä aikaa?

Mahtaako joku pian taas suuttua,
kun taas viikkotunnit taitaa puuttua.
Se asia korjataan ihan nyt juuri,
viime viikon määrä on kyllä totutun suuri.
vakiot reilu seittemän ja puoli,
vähäsen sykkii myös runosuoli.
Tän viikon levolla eilen aloitin,
ja tänään rankaista koitin.
Juoksutettiin itteä ja paria muuta miestä
henki vinkui ja oltiin märkiä hiestä!
Huomenna kärsinen pohkeesta arasta,
olihan vauhti vissiin kauden parasta.
On Kaupissa kunnolla treenimaastoa, 
kokonainen kymppi ihanaa raastoa!
Verryttelyssä hauskoja puhuttiin,
ja mun seurasiirrostakin huhuttiin!
Mistä ihmeestä nää huhut alkaa pauhaa,
Kun meikä kuulemma ens kaudella Visassa jauhaa!?
Seura Iisalmen on sangen mahtava en kiellä,
mutta nyt vois joku vähän sanojansa niellä!
Siirtomarkkinoilla lienee varsin kuumaa,
kun tällaistakin tulee, liekö viinien huumaa!?
Historiaa on kanssa mainitun tiimin,
mutta nyt oon Hämeessä ja kohta päätän tän riimin.
Lekissä jatketaan omaa touhua puolivakavaa,
tervehdin sua näitä suuria huhuja jakavaa!


tiistai 12. syyskuuta 2017

Ihan yksinkertaisen tylsää tilastotiedettä

Tässä on päivänä muutamana itsekin miettinyt näitä tilastoja ja keskiarvoja. Toisinaan sitä urheiluihmisetkin kyselee että paljonkos tulee reenattua.
No minäpä tein pikaisen karkean laskelman että paljonko sitä onkaan tullut kuluvan kauden aikana vedettyä.
Keskiarvoksi tulee siis uuden kauden avauksesta eli viikosta 18 viime viikon loppuun reilu 9 tuntia per viikko jonkinlaista liikuntaa.
Mennäänkö tässä suunnilleen junioriurheilijan tuntirytmissä vai miten, veteraani tai junnu ei kai siinä juurikaan mitään eroa ole?
Joka tapauksessa, lukema yllättää itsenikin.. on tullut näemmä sentään vähän harrastettua liikuntaa.. enemmän kuin moneen vuoteen eikä lukema silti ole valtaisa.
Katsotaan nyt että onko ukkeli ihan väsyksissä jo näillä lukemilla vai mitä talvella tulee tapahtumaan... Joka tapauksessa homma jatkuu.. tavalla tai toisella.. täältä tähän...



sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Kestävyysurheilijan titteli uudistettu

Kun aiemmin tota pähkäilin että missä vaiheessa ihminen voi itseään kutsua kestävyysurheilijaksi niin tänään kävin sitten uudistamassa valan. Nyt uskallan kenties kutsua itseäni taas muutaman päivän ajan kestävyysurheilijaksi, vai mitä mieltä arvon lukijat ovat?
Kyllä kestävyysurheilun harrastajan täytyy välillä suorittaa kestävyyttä vaativia hommia.
Homma siis meni kaikessa yksinkertaisuudessaan niin että ainoa tavoite oli hiihtää rullilla sata kilometriä!
Suoritus jota en ole koskaan ennen muistaakseni tehnyt, silti olettamus ja usko oli että se menee "helposti" ja menikin. Eli se oli nimenomaan suoritus, ei niinkään haaste..
Yhdistelmähiihtona tein eli perinteistä 54 kilsaa ja vapaalla 46 kilsaa. Aikaa tähän jauhamiseen käytin 6h 20 min
Tämän päivän urakoinnin seurauksena viikon kokonaistuntimääräkin on jo ihan liikunnallinen elikkä
13h 20min.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Urheilijan ja kestävyysurheilijan raja?

Hei vaan kaikki! ja pois turha huoli!
Taas onnistuin kuntoilemaan seittemän ja puoli!
Minkäs sille tavoilleen mahtaa!
Sen verran saavuttaa kuin jahtaa?!
Tekishän sitä ehkä enemmänkin jos jaksais,
tai vaikka pelkästään jos siitä joku maksais.
Mennään silti eteenpäin näillä avuilla,
ja kerrotaan tarinaa riimeillä ja tavuilla.
Mun mielestä kestävyysurheilustatus ansaita pitää,
siispä pieni ajatus taas sellaisesta itää!
Täytynee järjestää joku pidempi kuntoilu urakka,
ja sen päälle sitten syödä vaikka pihvi murakka.
Vetästä vaikka sata kilsaa rullilla!?
Juhlistaa sit kahvilla ja pullilla!?
Tässä ollaan oltu sillä rajoilla,
näillä viime ajoilla.
Onko sitä pelkkä urheilija vai urheilija kestävä,
Viikoittain on silti trikoopöksyjä pestävä!



maanantai 28. elokuuta 2017

Valitusvirsi?

Viikko vaihtui ja pakkopullaa tuotetaan,
samaan sonnan jauhamiseen luotetaan.
Oli viime viikolla jaksaminen varsin heikkoa,
Nyt alettava karkoittamaan väsymyspeikkoa.
Ei tunnit oikein viittaa kilpaurheiluun,
vaan ulkoiluun ja väsyneenä murheiluun.
Pitää vaan koittaa jotenkin piristää,
vaikkei pipo vielä olekaan alkanu kiristää.
Kunto on huono minkäs sille mahtaa,
toisaalta ne on erimiehet ketkä mestaruuksia jahtaa?!
Eikä ne mestariehdokkaat nouse keskellä yötä, 
tekemään jumittavaa ja raskasta työtä..
Päivityksen tarkoitus siis ei oo valittaa,
ainahan se harmittaa kun oman tavoitteen alittaa!

Viikon 34 kuntoilutunnit 6h25min

tiistai 22. elokuuta 2017

Viikot vierii ja heikkopäistä hirvittää!

Taas se on piru vie viikko vaihtunu. Olenpas ottanu aikamoisen kirjoitus urakan kun oon joka viikko uhkaillu kertoa vaikkei ketään kiinnostakaan! 
No mitäs tuosta viime viikosta taas voisi sanoa. Tuntien valossa juuri sitä samaa perustasoa mihin se nyt on viikkoja sitten jämähtäny. Sisällöstä en tiedä mutta liikuntaa tuli joka päivä vähäsen. Tai oikeastaan minä voisin sen sisällönkin tähän paljastaa siinähän sitten saa "suuri" yleisö analysoida katsella ja moittia.

Hassun hiihtelijöitsijän viikko 33 vuonna 2017

Ma Maastopyörällä 1h 15min, sekalaista perusajelua hiekkatie polku ja pätkä asfalttia (26km)

Ti  iltalenkki rullasuksilla 45min, pertsaa, sekaan randomisti muutama lyhyt kiihdytys (14km)

Ke Juoksua 20min (n. 4km) Jonka jälkeen salibandyä 1h (täysiä, korkeet sykkeet)

To Crosstraining salilla, rauhalliset alkulämmöt (kuntopyörä venyttely yms) sitten "äijäpuntti"  kiertoharjoitus (melko kovat sykkeet) Yhteensä 1h10 min

Pe Juoksu , palauttelulenkki 30 min (5km)

La Rullahiihtoa vapaalla 1h 10 min Perus reipas vauhti (20km) Ja jatkeeks jumppaa 20 min kotona

Su Rullahiihtoa perinteistä 1h (17km) jatkeeks mahaläskien kiinteytysyritys 10 min kotona.


Kokonaisuudeksi kertyi 7h40 min, lukemat siis pyöristeltyjä, kilsat lähimpään kokonaiseen ja ajat viiden minsan tarkkuudella.

Väliin tuntuu että aika lailla väsyttää, mutta kuntoilu toki on aina mukavaa ja se piristää. Väsymys vaikuttais olevan enemmän työtahdista ja työajoista johtuvaa kuin treenausväsymystä. Kaiken kaikkiaan oon jaksanu ja saanu aikaan melko hyvin, jopa paremmin kuin kuvittelin kesällä jaksavani. Projekti siis etenee ihan mukavasti ja tälleen vielä ikämies sarjoja kohti kangistuvana pitää koittaa keksiä uusia (vaikkakin vanhoja tuttuja) tapoja saada koneesta kierroksia irti.
Fiilikset on plussan puolella joten hyvä tästä on koittaa edetä. Lajitreenin määrä ei oo ollu mikään valtava koko kesänä mutta uskon silti että yhä osaan hiihtää, pääasia lienee että liikuntaa tulee!?

torstai 17. elokuuta 2017

Pikainen tilastoinfo

Ihan kokonaan on unohtunu tunnustaa viime viikon kuntoilutunnit! Eikä kukaan ole niitä vaatinut tähän.. no ei silti, ne tuntimäärät vois kopioida ihan suoraan edellisistä viikoista. Lajijakauma vähän vaihtelee mutta tunnit näemmä koko ajan samana. Eli siis noin seitsämän ja puoli tuntia oli viime viikon saldo. Koitetaan tällä viikolla saada vaikka 8ja puol!

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Monipuolisuuteen pyrkimistä

On edelleen toisinaan varsin heikkoa,
joutuu taistelemaan vastaan väsymyspeikkoa
Silloin kun ei ole ukossa poweria,
tarvitaan kannustajaa ja toveria!
Oon välillä käyny jossain liikuntaryhmissä,
ettei kaikki aika mee vaan pk-treeneissä tyhmissä!
Koitetaan pistää koneeseen enemmän kiekkaa,
vaikka välillä tuntuukin olevan laakerissa hiekkaa.
Kyllähän se hilpeempääkin ahistaa,
kun välillä jarruttaa ja vastaan rahistaa.
Ei tää silti ole kauheen paljoa mollivoittoista,
ei tosiaan oo kuntoiluun verrattavaa harrastusta toista.
Itsensä liikuttaminen on aina vaan varsin rakasta,
ei oo harrastaminen ollenkaan tehty kakasta!

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo..

Viikon pakollisen sonnan jauhannan ja jaarittelun ja selittelyn aika. Alkuviikosta ja arkena tuntui että jumankauta nyt ei kyl jaksa mitään. Ei palaudu eikä lihas eikä läski liiku.
Viikonloppuna mulla kerrankin oli ihan normaalisti la-su vapaa niinku tavallisella ihmisellä. Hyvin nukutun yön jälkeen lauantaina tuntui jo elämä voittavan. Aikaa oli sopivasti niin kävin valmentaja vaimon kanssa tekemässä perinteikkään kolmen tunnin kävelyvaelluksen. Moni voisi väittää sen olevan tuntien keräilyä, mutta ihmeitä se teki sekä kropalle että pääkopalle. Happi alkoi tarttumaan lihakseen ja sitten pystyikin jo sunnuntaina tekemään ihan hyvän rullahiihtolenkin. Tämän parempaan suuntaan osoittaneen viikonlopun ja viikolla väkisin kasaan riivittyjen kuntoilujen kokonaismääräksi tuli 9h55min.
Homma jatkuu ja hyppäämme seuraavaan viikkoon!


tiistai 1. elokuuta 2017

Kopio edellisestä

Nyt ei oikein taida riimitkään irrota, palataan siihen tuonnempana. Pääkoppa ihan jumissa tässä istun kun just heräsin ylipitkiks venyneiltä päiväunilta. Viime viikolla tuli taas suunnilleen se minimi urheilumäärä 7h25min. Eilen en urheillut eikä tällä sekunnillakaan urheilu ihan kauheasti ole mielessä.  Omaa aktivoitumista odotellessa... Koitetaan viikon aikana taas jotenkin riipiä tuo kuntoilijalle vaadittava seittemän tunnin maaginen raja vaikka väkisin. Nyt ei oo asiaa mutta toivotaan että välillä jaksais taas jotain urotekoja urheilunkin saralla yrittää!

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Minimitavoitteen taaperrusta

Lenkiltä melko äsken saavuin,
ja tähän atk jakkaraan istumaan kaavuin.
Voitte kuvitella tän ukon hikisen,
kun viikon kuulumiset tähän vikisen.
Samalla vähäsen juomaa maistella,
ja omaa miehekkyyttä haistella..
On se vaan ollu viime aikoina melko rankkaa,
kehitellään kropan jumia tyypillistä melko vankkaa.
Enemmän jumit tuolta töistä,
pitkistä ja piinaavista öistä..
Jumin kehittymisen varmuuden turvasin,
ja oikein tehojakin rullilla survasin.
Vapaalla vähän reisille painetta,
alkaa keho kaipaamaan taas ravintoainetta.


Viikon liikuntamäärä oli 7h 25 eli ihan odotetunkaltaisesti olen jaksanu.. kenties jopa aavistuksen odotettua paremmin.. täytyy koittaa vielä jossain kohtaa ruuvia kiristellä.. katsotaan sitten kuinka sitä jaksaa ja kenen tahdissa talvella pysytään.. täältä tähän!

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Pakolliseksi muodostunut viikkopäivitys

Kun on mennyt julkisesti uhoamaan,
ei aleta heti kuviota tuhoamaan.
Kun on kerran viikoittain luvattu näyttää,
paljonko aikaa meikä lenkkipolulla käyttää.
Infoa siis jälleen laitetaan,
kuinka sitä reeneissä matkaa taitetaan!
Tunteja siis seitsemän kokonaista,
alkaa meno taas arkiselle haista.
ja minuutit päälle kolkytviis,
melko lailla maltillisesti siis.
Mukana kumminkin rimpuillaan aina vaan,
jotain iloa tosta pienestäkin liikunnasta saan.
Uudenkin viikon jo avasin, 
rennosti keppien kanssa ravasin.
Taitaa sama päivitys viikoittain toistua
nyt taidan suihkun puolelle poistua,
Tätä jäin heti kirjaamaan tähän,
vaikka kainalo haisee hielle ainakin vähän..

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Palaaminen arkirytmiin..

Loman jälkeen on ollu raskasta,
ei elämä silti koostu pelkästä paskasta.
Työt välillä harrastajaa rasittaa,
ja vähän nukkuneen silmät lasittaa.
Pikkuisen silti lenkilläkin nyhjään,
vaikka katse tuijottelee miltei tyhjään..
Liikunta useimmiten tekeekin hyvää,
Saa sit ruokkia myös vatsaa isoa ja syvää.
Viime viikolla kuntoilin kahdeksan tuntia ja rippeet ,
ei siitä vielä pitäs pahemmin olla paikat kippeet.
Ei silti jaksa kauheesti laittaa kropalle runtua,
välillä se heikolla meinaa vähempikin tuntua...
Eteenpäin silti mennään ja sinnitellään,
ei passaa totuttaa kroppaa toimintaan liian hellään!

torstai 6. heinäkuuta 2017

Hetkellisesti vähän ahkerampaa ulkoilua

Pari kokonaista viikkoa ja tällä viikolla rippeet lomasta. Huomenna lähden töihin lepäilemään. Lavastettiin taustaorganisaation kanssa jälleen pieni videon pätkä josta näkee että mitä kenties hiihtävän kuntourheilijan kannattaisi tehdä?! Saa ottaa kantaa ja neuvoa tai moittia...Kesäkuu oli tuntimäärällisesti poikkeuksellinen .. saa mennä todella monta vuotta taaksepäin että olis tullu samanlainen urheilumäärä kuukaudessa (56h)
Ja voin kyllä tunnustaa että liikkuminen tuntuu myös kropassa aika lailla.. 



maanantai 3. heinäkuuta 2017

Vielä vähäsen jäljellä..

Loman loppu tässä vaiheessa lähenee,
sitä myötä kuntoilu tunnitkin vähenee.
Eiköhän silti jää liikunnallekin aikaa,
sen verran että välillä riimitkin raikaa.
Perusliikunnan määrä on ollut tasolla hyvällä,
suorituskyky tosin on kadoksissa jossain syvällä!
Eipä kai sen suhteen varsinaista nostamisen hoppua?
kadonneen kunnon etsimiseen ei tuu loppua!
Jaksaa vielä aikamiehenäkin vähän riehua,
hiki lentää mut ei ala tunteet kiehua.
Ei irtoo riimejä nyt kovin,
vaikka miettinyt oon tätä tovin.
Jätän tän vaan tähän,
tulihan tästä outo taas vähän..

Viime viikon kuntoilutunnit oli 8h5min, toiseen lomaviikkoon sisältyi kaikenlaista muutakin kuin vain liikuntaa. Esimerkiksi rokkenroll elämää lauantaina. Pikkuisen väsyttää urheilu ja muu riehuminen, tän viikon aloitin kevyesti tunnin keppikävelyhölkällä. Vielä kolme päivää vapaita käytän tällä viikolla ja sitten takaisin töihin katsotaan sitten millaista kuntoilua sitä jaksaa...
Ohessa muistoja reilun viikon takaa...

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Pari polkaisua pitempi ja piinaavampi pyöräily+ jonkin verran muuta

Maanantain puolen vuorokauden pyöräilyn lisäks viikkoon on mahtunut paljon muutakin liikunnallista. Rullahiihtoa, jalkalenkkeilyä, jopa suossa.
Viikon kruunu (lopullinen niitti?) oli kun tänään kävin verestämässä vanhoja tuolla Vuokatin vaaralla ja vedin neljä nousua. Kaksi nousua vapaalla ja kaksi perinteisellä oli mulle ihan riittävä setti. Äkkiseltään tuntui siltä että mäki olisi suurentunu noin parin vuosikymmenen aikana!
No onpahan kokeiltu taas tuotakin!
Ja viikon aktiivisen elämän myötä kokonaistreenisaldo on meikäläisen mittapuulle ihan poikkeuksellinen eli 21 h 40 min.
Tuollaisella huhkimisella varmaan voi itseään tituleerata ainakin seuraavan kuukauden ajan kestävyysurheilun harrastajaks!?
Ohessa pikkuisen tunnelmia pyöräreissulta:


tiistai 20. kesäkuuta 2017

Hassuhiihtäjä lomailee

Viime viikolla kuntoilin 10 tuntia. Alkuviikko maltillista ja sunnuntaina pitkähkö pyöräily 120 kilometriä. Maanantaina pyöräileminen karkasi käsistä ja ajoin 296 kilometriä. Tuosta tempauksesta olemma koonneet materiaalia taustaorganisaation kanssa, eli hieman lisäraporttia on tulossa kunhan ennätämme työstää! Tänään ei oo tullu ajeltua pyörällä, eikä juuri muutakaan! Loma jatkuu.. Pysykää kanavalla!

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Oikealla tiellä?

On taas viikko kasaan jumpattu,
tänään jopa tasuria pumpattu.
Viime aikoina kroppa ollut varsin notkea,
on ollut ihan kiva myös pyörällä sotkea.
Juoksemalla kympin "maksimi"vetoja,
talvella ollaankin kovia jaksavaisia petoja!
En oo liittymässä petotiimiin,
vaikka se nyt sattuikin tuohon riimiin!
Eikä sinne otettaiskaan ihan ketä vaan,
ja hyvässä seurassa nyttenkin jo olla saan!
Kaiketi hyvällä tiellä tällä erää tarvon,
tunnit on ylitse arvioidun jaksamiskeskiarvon.
Eipä oo silti pelkoa että nousis päähän kusi,
voihan olla että kaukana siintävä kausi on ihan susi!


Pidemmittä paskan jauhamisitta täältä tähän! Menneen viikon hassut urheilutunnit on 9h15min

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Jälleen viikko paketissa!

Ei ihmeemmin mitään varsinaista asiaa ole mutta kun olen uhkaillut avoimesti tunnustaa kaikki treenitunnit täällä niin saamanne pitää! paljoa ei ole tunnustettavaa, mutta jotain toisinaan.
Viikolla 21 olin kipeenä neljä päivää, kuntoilua tuli siis 3h15 min.
Tällä viikolla pääsin taas liikkeelle ja Hassun hiihtelijöitsijän mittapuulla jotain sain aikaankin. Kuntoilua tuli 11h20min.  Muuten totuttuun tapaan tunti puoltoista kerrallaan paitsi lauantaina kun innostuin ja vetäsin maastopyörällä sekalaisen ajelulenkin 4h15 min. Mäkisiä hiekkateitä polkuja latupohjia ja toki kilsakaupalla asfalttiakin. Se oli ikään kuin kesälomaan valmistava pitkä treeni.
Näillä näkymin kesäloman aikana olis tulossa pari kilsaa pyöräilyä. Siitä tarkemmin sitten kun on ajankohtaista!
Rullasuksillakin olen pari lyhyttä pätkää kokeillut
Tällä erää ei muuta kuin kuntoilemisiin!


sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Urheilupaussia muutama päivä

Muutaman kerran vuodessa on aika kun pitää niistää,
Hatuttaahan sellainen meno eihän sitä voi kiistää!
Kun kerran kurkku rahisee ja vuotaa nokka,
koitetaan malttaa olla ja pidetään pokka.
Olin päässyt kuntoilufiiliksiin ihan hyviin,
nyt painellaan taas mietteisiin syviin.
Mieluummin kävisin joka päivä tunnin pihalla,
kuin niistelisin räkää rätillä ja paidan hihalla!
Ei tää kokonaisuutta heilauta suuntaan eikä toiseen,
on vaan taipumusta vaipua harmitukseen aikamoiseen!
Tervehdyttyä taas "suosta" nousta koitetaan
ja itseä monessa kuntoilussa voitetaan!
Suunnitelmia eteenpäin menosta on elossa,
niin paljon että melkein siksi elän pikku pelossa.
Kesä on vielä pitkä ja eiköhän nuha pian katoa, 
sen jälkeen koukkuun laitetaan uutta matoa.
Ehkäpä sitten hetken päästä kesälomalla,
kiusaan itseäni hieman isommin tavalla omalla!?
Sitten kun täällä terveesti voidaan,
niin kuntoilusta lisää taas raportoidaan!

maanantai 22. toukokuuta 2017

Pikku juoksentelua

Pitänee tännekin päivitellä ettei vaan suuren suuri yleisö pääse luulemaan että täällä lepäilisin ihan laakereillani. Sitäkin varmaan vähän on, muttei sentään joka päivä.
Eilen tosiaan erehdyin minäkin menemään juoksukisapaikalle ja vieläpä numero rinnassa lähtöviivalle!
Kilpailutapahtuma oli Raholan kymppi tässä Tampereella ja matkana 10 km.
Sää oli aurinkoinen ja lämmin, hyvä ulkoilukeli.
Toissa keväänä olin saman juoksun viimeks kirmannut ja sen perusteella olin asettanut itselleni aikatavoitteen 39 min. Aika vaatimatonta, mutta hyvinkin linjassa siihen mitä meikäläinen on viime vuosina kirmannut.
Tätä vauhtia siis lähdin pitämään.. pikkuisen vajaata 4 minuutin kilsavauhtia. Jalka tuntui ihan hyvälle siihen vauhtiin , mutta jotenkin vaan tuntui sitten että oli matkan varrella monen monta sellaista huonoa hetkeä ja vaikka olevinaan kipitti menemään lujaa niin ei vaan vauhti pysyny hyvänä. Liman eritys oli kyllä keskimääräistä isompi, pikkuisen ehkä olikin pihisevissä henkirööreissä vielä normaaliakin enemmän jarrua ja sieltä ehkä vois sen minuutin selitellä. Aika oli siis 40.03.
En ole kyllä varma oliko reitti muutenkaan täsmälleen sama kuin edellisellä juoksemallani kerralla. Matkalla on niin paljon mutkia ja risteyksiä että en millään voi muistaa. No joka tapauksessa ainakin hyvä treeni siitä tuli.
Illalla vielä verryttelyks pelasin sählyä tunnin. Eli sunnuntai oli hyvinkin sellainen aktiivinen korkean sykkeen liikehdintä päivä. Jalka on alkanu pelaamaan aika hyvin. Ainakaan näin aamusta ei oo kintut niin kipeet kuin mitä ennakkoon kuvittelin. Tuntimäärät ei huimia ole enkä ole vielä juurikaan hiihtotreeniä tehnyt mutta koitetaan pitää liikettä yllä kun hyvälle tuntuu. Monipuolisuus on ollut tän toukokuun teemana toistaiseksi.
Kun toi viikon 18 tunti julkistus aiheutti jopa pientä mukavaa keskustelua tuolla facebookin seinällä niin julkistellaan sitten tunteja koko kesä. Viikolla 19 tuli urheilutunteja 6h40min ja viime viikolla 20 tunteja tuli 7 tuntia, eli hyvinkin tyypillisissä keskiarvoissa mennään. Tuo 7 on juuri se minimi keskiarvo johon koitan päästä vuoden ympäri.
Aika vakavaksihan se vetää kun tietää että kohta tuntuu kintuissa!

Reitti oli tuollainen

             Ja räkä roikkuen paita märkänä vaatimattoman loppukirin turvin maaliin ajassa 40.03

maanantai 8. toukokuuta 2017

Historiallinen viikon 18 hiihtotreenikauden avaus

Kuten jo aiemminkin todettiin niin perinteikkäästihän uusi treenikausi hiihtäjillä on avattu aina viikosta 18.
Ainakin aikuiseen ikään ennättäneet hiihdon harrastajat muistavat ne hiihtoliiton harjoituspäiväkirja sivut. Monipuoliset ruudukot johon kynällä kaikki merkkailtiin.
Ne taulukot alkoivat aina juuri viikosta 18. Itse ainakin niitä ruudukoita merkkailin elämästäni pari vuosikymmentä. Joskus vitsinä heitin että sit kun niiden merkkailu loppuu, loppuu myös kilpaurheiluelämä.
Vuodelta 2011 löysin vielä tuollaisen ruudukon, näemmä oli vähäsen vajaaksi jääny täyttäminen.. selkee viite motivaation tippumisesta.
Voisiko sitten tuumailla että siinä on ollut kulminaatiopiste harrastamisessa. Onko status nykyään siis enää pelkkä kuntoilija koska liiton ruudukkoa ei enää ole käytössä. Mahtaako sellaisia enää olla saatavillakaan..
No siis nykyään harrastamani ulkoilu tallentuu tohon Suunnon ohjelmaan automaattisesti jos vain jaksan pitää laitetta päällä aina kuntoillessa. Toistaiseksi olen jaksanut ainakin.
Ja tilastonikkariksi joskus oppinu noissa vihkojen täyttämisessä niin tuplavarmistukseksi vieläpä merkkaillaan tonne heiaheia palveluun.
Onhan se hyvä kuntoilijankin tietää minkä verran mitäkin tulee tehtyä.

No paljastetaan nyt sitten tuo viime viikko tähän. Tein sellaisen pohjatyön kauden avaukseen että itselle se on ihan hyvä. Tunnit jopa toiselle kymmenelle, lukema joka ei viime vuosina ole ollut kovin yleistä. Eli tossa on hyvä tavoite ja motivaattori pitää lukemat siedettävinä ja täten edes vähän kilpaurheiluun viittaavalla tasolla. Ja jos ei jaksa niin voi ainakin lohduttaa itseään että yks viikko kauden aikana on ollut yli kymmenen tuntia.

Elikkäs numeraalista tietoa menneestä viikosta:

Viikko 18 vuonna 2017

Ma: Rullahiihtoa TT 1h (17km) ja jatkeeks puolisen tuntia hölkyttelykävelyä,nopeuskisaspurtteja
        vaimon kanssa kentällä     
Ti: Lepo
Ke: Maantiepyörällä 1h 30 min rennosti (39km)
To: Juoksua 40 min (8km) väsyneen ukkelin iltalenkki (työ, ei treeniväsymys?!)
Pe: Ap. Jumppaa 30min  (vatsalihas , leuanveto, ojentaja ja hauis)
      Ip. Juoksua 1h 30 min (18km) sisältää reilun kympin Kaupissa pirun mäkisellä reitillä"täysiä"
      aika 47.24
La: Maantiefillarilla 30 min salille, puntin nostoa 1h oikeiden rautojen kanssa ja fillarilla pois 30 min
      yht (24km)
Su: Ap. Maantiefillarilla 1h45 min matalasykkeistä hapetusta (39km)
      Ip.   Salibandy 1 tunti "täysiä" hölkkäverryttelyt pihalla 10 min ennen ja jälkeen (3km)


Tuostahan koostuu Hassulle hiihtelijälle ihan hyvä liikunnallinen kokonaisuus perusjauhamista ja lihaskuntoilua, tehojakin piru vie.
Kuntoilun yhteismäärä 10 h 45 min.
Toivotaan että tämä antaa kuntoilulle hyvän suunnan tästä eteenpäin!

perjantai 5. toukokuuta 2017

Uutta kautta aletaan

Nyt ollaankin jo hivenen toukokuun puolella,
pitäs alkaa hiihtoihin valmistautuminen ja huolella.
Historiallisesti uus kausi tästä viikosta starttaa,
piirretään vuosisuunnitelmat ja kattotaan latukarttaa.
Vanhat päiväkirjat arkistoon suljetaan 
ja uutta parempaa kohti kuljetaan!?
Rullia esiin varastoista kiskotaan,
Rikkinäiset roskiin viskotaan!
Uusia varusteita ostellaan, 
siten motivaatiota nostellaan.
Pakko se on lenkille jaksaa,
 jos välineistä itsensä kipeeks maksaa!


tiistai 25. huhtikuuta 2017

Perusulkoilua

Kerkes talvi nopeasti haihtua,
ja lajit lennosta vaihtua.
Ei passaa liikkumista kokonaan pysäyttää,
muuten varmaan aivotkin jumiin jysäyttää
Neljä tunnin pätkää maastopyörällä ennätin,
ahkerasti sotkin ja kuraa lennätin.
Se pyörä tuolla varastossa kannustaa meikää,
pitää fiilistä yllä ja avoinna henkireikää.
Pari kertaa ollut jalassa myös lenkkitohvelit,
ei siis oo viel lihottanu syödyt vohvelit.
Kokeiltu uutta lajia vanhaa tuttua,
kokeillaan lisää ja kerrotaan myöhemmin juttua.
On sekin laji melko liikunnallista ja hikistä työtä,
monipuolistaminen ja tylsyyden poistaminen on siinä myötä.
Ajatuksena että nopeitten liikkeiden määrä kasvaa
ja samalla vähän poltellaan rasvaa!
Lähes päivittäin jotain taas tehdä koitetaan,
Tulevaisuudessa yritys että itseä ylitetään ja voitetaan.
Pian kai sitä sitten uutta hiihtotreeniä vedetään
päivä kerrallaan projektissa edetään!

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Kevättä rinnassa

Niinkuin jo aiemmin tuli todettua niin talvi on ohitse ja hiihdot luonnollisesti sen myötä. Mitään erityistä pitkää lepojaksoa ei meikäläisen tarvitse pitää, koska näillä urheilutunneilla ei varsinaisesti mitään treeni/kisaväsymyksiä tunneta. Olin Ainiovaaran tapahtuman jälkeen pari päivää tekemättä mitään ja sen jälkeen täytyi alkaa pientä liikehdintää ihan jo mielenterveyden kannalta. Olen samalla ulkoiluttanut vaimoa hölkkäillen kävellen ja pyöräillen tässä viikon mittaan. Vaimo joka on ollut jo vuosia henkinen tuki ja turva urheilussa ja muussakin elämässä. Ja nyt hänen toiminta-alueensa laajenee, koska vaikuttaa siltä että tässä vaiheessa hän ottaa projekti 2020 kestävyysvalmennusvastuun. Tässä päivänä muutamana on nääs käyny ilmi että kun suunnitellaan jotain lomareissua tms. niin rouva vaan ilmoittaa että minulla ei ole asiaa auton kyytiin vaan lähden sinne edeltä tai perästä polkupyörällä tai haluamallani muulla tavalla mikä liikkuu lihasvoimalla. Näyttää pelottavasti siltä että joudun vetäisemään jonkun 400 kilsan siivun pyörällä kesäloman aikana.. Katsotaan nyt moneenko palaseen sen joutuu viipaloimaan jaksaakseen!
Syytä onkin koittaa pysyä aktiivisena ja kenties vähäsen aktivoitua lisää sillä viime vuosina tehdyt(tekemättömät) pohjat alkaa varmaan pian rapisemaan ja kun ei niitä kuntoiluita hurjasti ole koskaan tullut niin pakko on tasaisella tuntimäärällä pitää koko ajan liikettä yllä.
Treenimäärien myötä voidaan palata talveen vielä pienen tilastonikkaroinnin myötä. Tylsiä ja pieniä numeroita tulee tähän seuraavaks:

Talvella hiihdin 1968 kilometriä eli 129 tuntia.
Hiihtokertoja tuli 88 kpl eli lenkin keskipituus oli reilu 22km
Hiihtolenkkien kesto oli keskimäärin noin puolitoista tuntia
Kilpailuja tuli talven aikana 12 kpl

Tuohon hiihtelyiden oheen joitain juoksukertoja keskimäärin kerran viikossa 30-70 min per kerta.
Punttisalia noin kerran viikossa tunti kerrallaan.
Viime aikaisten talvien laadun huomioon ottaen hiihtomäärä on mielestäni ihan hyvä. Uskoisin että lumirikkaana talvena hiihtokertojen määrä olis kutakuinkin sama, mutta ladulla saattais viihtyä kerrallaan jonkun verran pidempään.
Joka tapauksessa niinkuin niin monesti olen sitä täällä tolkuttanut niin projekti jatkuu. Taustajoukkoja kannustajia koutseja sponsoreita treenikavereita, mitä vain voi ilmoittautua allekirjoittaneelle tämän sivuston reunassa näkyvään sähköposti osoitteeseen!

Lisää settiä luvassa heti kun kerkeen ja huvittaa!


tiistai 11. huhtikuuta 2017

Sm-kisakierrokset ja "numero 17" suoritettu

Niin mitäpäs noista menneistä parista viikosta ja viikonlopusta osais sanoa? Ainakin nyt sen että hiihtelykausi on ohi kun täällä Tampereella ikkunasta kurkkii.
No niin ensin tosiaan matkustin Kontiolahdelle varovaisen toiveikkaana tekemään kauden parasta menoa. Tuntemukset viikolla olivat olleet ihan hyvät ja väsymys ei ollut liiaksi ottanut valtaa.
Olin päässyt tekemään pientä liikehdintää viimeisillä tykkilatujen rippeillä ja hiihtointo oli suhteellisen korkealla kun tiesi pääsevänsä tekemään oikeaa talviurheilua oikealle lumelle!
Torstaina saavuin paikkakunnalle ja majoituin ja kävin testaamassa kaksi paria suksia, toinen kisaan ja toinen verryttelyyn!
Hiihtelin ja varovaisesti koittelin kisavauhtiakin pienen pätkän. Kroppaa ei kolottanu mihinkään, erikoista..
Illalla suihkut syömingit ja pikku venyttelyt. Uni maistui hotellissa oikein hyvin, ehkä liiankin syvään horrokseen meinasi vaipua koska aamu oli vähän hankala..
Kisapaikalle puolitoista tuntia ennen omaa starttia. Numero valmiiks päälle ettei unohdu mihinkään ja sitten kankealle urheilijalle vaadittava tunnin verryttely.
Kisa hiihdettiin 3,4 kilometrin lenkkiä. Melko lailla isoja mäkiä oli taas kun koko talven oli jotain pikku kukkulaa tahkonnut edestakaisin lenkeillään.
Keli oli mainio ja ainakin oma suksi tuntui ihan liukkaalle.
Matkaan lähdin niin kovaa kuin uskalsin, viimeinen kierros tuntui vaikealle mutta jollain tapaa jaksoin taapertaa koko kisan lävitse. Sijaluku ei sinänsä kilpaurheilijalle ole kovin mairitteleva, mutta siltikin omaan väsymystilaan ja kuntoiluun käytettyihin tunteihin verrattuna uskallan olla tulokseen vähäsen tyytyväinen. Ei se tuon kovempaa ole paljoa tainnu pariin kolmeen vuoteen kulkea, koska kuitenkin parhaimmat fis pisteet mitä on tullut aikoihin.
Sijaluku siis 125. ja jäin voittaja Lehtoselle 3 min 22 sek.
Tulokset:
http://www.biathlon-kontiolahti.fi/smhiihdot2017/docs/results/M_10km_tulokset.pdf
Kisan jälkeen verryttelyt ja pikaisesti palautusjuomat ja suihkun kautta syömään.
Kone lähti käyntiin ja olotila oli hyvä ja odotin ylihuomista päivää...
Kolmekymppiä oli sunnuntaina luvassa perinteisellä tyylillä ja yhteislähdöllä.
Viestijoukkuetta meillä ei harmi kyllä ollut joten lauantaina kävin Pärnävaaralla vähän haistelemassa Pohjois-Karjalan tuulia ja maistelemassa sielläkin lunta.
Sitten kuluttelin aikaa päivän ja onneksi oli muitakin alan miehiä paikkakunnalla niin ei ihan ittekseen tarvinnu olla koko päivää.
Sunnuntaina aamulla herätessä iski heti pikkuisen tappiomieliala. Koko tämän vuoden itsestään muistutellut selkäjumi oli palannut, joka askeleella sattui.. No aamiaiselle ja koitin olla optimistinen että kyllä se siitä.
Mut eihän se oikein toiminu. Lähtöpaikka oli takarivissä ja vielä alkumatkasta koitin olla optimistinen että selkä lämpenee ja rupee notkistumaan. Haeskelin vähän siinä jo parempia letkoja missä ois mahdollisuus pysyä. Tasatuuppaus tuntui ihan hyvälle mutta kun ei yhtään perinteisen potkua kärsiny ihan perille asti potkaista niin meni ne nousut semmoiseks vanhan ukon köpöttelyks enemmän käsien varassa. No kädetkin väsyi suhteellisen äkkiä ja siellä sitä taapersin takajoukoissa.
Sen verran on kuitenkin pöljä että ei sitä edes keskeytä vaikka kuinka olis huonoa.
Maaliin siis tulin ja tokihan se tuntui joka paikassa kehoa. Yritystä oli niin paljon kuin kykenin tekemään. Alakanttiin laskisin tuon kisan menneen vaikka ei sieltä taivaspaikkaa tavoiteltukaan.
Sijoituin sijalle 83. ja jäin voittaja Hakolalle 11 min 46 sek.
Tulokset:
http://www.biathlon-kontiolahti.fi/smhiihdot2017/docs/results/M_30km_tulokset.pdf

Kontiolahden tapahtuman jälkeen suuntana olikin sitten Ylitornio ja viikon lomailu siinä ennen viimeistä rutistusta tälle talvelle. Majoitus itse asiassa oli Ruotsin puolella ja sellaisessa pikku kylässä kuin Svanstein. Paikka osoittautui oikein mainioksi hiihtomestaksi. Huippukuntoiset ladut ja lunta pirusti kaikkialla. Itselläni toki pääpaino oli vain elpymisessä. Toki kävin tunnin päivässä suksilla, yhtenä päivänä kaks.
Laskeskelin että olo on levänneempi kuin työputkessa vaikka kävisinkin joka päivä vähän kuntoilemassa.
Parina päivänä kurkistelin myös Ainiovaaran kisalatuja pelonsekaisella kunnioituksella..
Ja niin se viikko meni siinä lumesta nautiskellessa, pikku kuntoilua ja mäenlaskua tyttären kanssa.
Launtaina suomen cup viesti ja kolmos osuus matkana 7,5 kilsaa vapaalla. Tähän viikonloppuun olin henkisesti valmistautunu taas melkein vuoden , mutta fyysinen valmistautuminen lienee jäljessä jotain viis vuotta!
No viesti tuli minulle pienten vaikeuksien jälkeen aavistuksen verran myöhässä aikataulusta. Pikkuisen oli terä poissa menosta kun väistelin kärkipään joukkuieta jotka olivat 2,5 kilsaa pidemmälle ehtineet. Toki pääosin koitin kaikki peliin pistää mutta ei se vaan hurjemmin irronnut.
Toin joukkuueen maaliin sijalla 26.
Tulokset:
http://www.aavasaksanurheilijat.com/teksti/miestenviesti.pdf

Sunnuntaina sitten se viidenkympin matka josta olen pikkuhiljaa kokemusta saanut keräiltyä.
Lauantaina olin saanut hyvin tankkailtua kisan jälkeen ja olo oli energinen ja jaksavaisen oloinen niinkuin olen tottunutkin.
Ja tosiaan kisassahan se jaksaminen siis tulee siitä kun ei turhaa kiirettä pidä. Minun tämän hetkisellä kunnolla ei yhtään uskalla rynnätä mihinkään nousuun koska sen jälkeen matkanteko tulee tukalaksi. Ja tuollahan sitä nousua riitti joten kovasti varovaista etenemistä ja tasaisen varmaa tamppaamista kierros kierrokselta. Varovainen perusjauhaminen riitti tällä kertaa sijaan 61. Ihan täysin tyytyväinen en ole, mutta selittelyitäkään ei kauheesti ole. Ainoa mahdollisuus tuolta nousemiseen on se että lenkillä pitäis muistaa käydä hieman ahkerammin!
No joka tapauksessa se oli seitsemästoista kerta peräkkäin maaliin eli projekti saa jatkua!
Aloitetaan henkinen valmistautuminen ensi talven viiteenkymppiin nyt heti ja fyysinenkin toivottavasti muutamien päivien päästä!
Tulokset:
http://www.aavasaksanurheilijat.com/teksti/M50kmtulokset.pdf

Projekti 2020 jatkaa siis etenemistä ainakin yskähdellen jos ei muuta! Sitä valmennusapua saa edelleen tarjoilla!
Ymmärrän toki että koutsilla voi mennä hermot tällaisen puolilaiskan ja huonosti elävän vaikkakin pohjimmiltaan lahjakkaan nuorukaisen kanssa!
Pirun pitkää jaarittelua jota kukaan ei jaksa lukee loppuun! ja lisää luvassa valitettavasti jossain vaiheessa! Huutakaa hep te jotka jaksoitte kokonaan lukea!



torstai 23. maaliskuuta 2017

Kevään kisakiertue

On tässä noudatettu uutta valmistautumistaktiikkaa,
Hieronnassa käyty ja kokeiltu kiropraktiikkaa!
Tämmöistä kikkailua tää on nykyään,
Kun ei voi ylväästi esitellä mittavaa suorituskykyään.
Vaikuttais olevan ukossa vähemmän vaivoja,
mutta en kuitenkaan pysty vaihtamaan aivoja.
Muutaman päivän päästä sm-kisakiertue alkaa,
Kisapaikoille mennään , ajatuskin jo hapottaa jalkaa.
Teinköhän taas virheen tosi hirveen?!
Kisan jälkeinen häpeä viiltää lailla kirveen?!
Kontiolahdelta se häpeily lähtee,
turha lienee esittää suurta tähtee!
Sen jälkeen manseen lumettomaan en heti palaa,
mennään pohjoiseen ja valmistaudutaan salaa!
Ei siinä kauheesti enää ennätä kuntoa ylös hilata,
mut tuskin sitä huonommaksikaan kerkee pilata.
Lepään ja viikon nukun murmelin unta,
ja välillä ikkunasta ihastelen lunta!
On viimeisiä oljenkorsia lepääminen toi,
välillä niin vähän nukkuu ettei mitkään kellot soi.
 

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Koitetaan kohottaa kuntoa kevättä kohti!

Ennättipä tuossa olla jo kuukauden paussi numerolapun kanssa riuhtomisessa. Liekö oli koukkupolvikisat niin karvasta kalkkia niellä että nyt vasta tuli taas osallistuttua.
Tosiaan sunnuntaiksi olin ilmoittautunut Jämille kympin luistelukisaan. Kelit rupee olemaan kohdallaan kun olen keväisen valon ystävä. Lunta toki sais olla täällä kotosalla enemmän.
Jämillä oli ihan huippuolosuhteet ja kilpailu oli oikeaa MAASTOhiihtoa niinkuin tässä eräs mua kovempi karpaasi sen jo eräänä päivänä ilmaisi.
Reitillä oli ihan mukavasti kaikenlaista maastoa, nousua ja laskua pätkä tasaistakin ja ihan oikeaa vitosen lenkkiä kierrettiin!
Ainoa mikä tuosta hiihtämisestä totuttuun tapaan puuttui oli itselläni se nopeus voima ja jaksaminen! Muuten oli homma hallussa.
Keli ei ollut lämpöasteista huolimatta mikään varsinainen vesikeli. Kostea se oli mutta kova tuuli kuivatti lumen pintaa ja vain joissain kohdin lumi vaikutti reilummin märälle.
Huomasin että olenkohan menettänyt pari kiloa tässä viimeisen kuukauden aikana kun vanhat historialliset suksetkin tuntui pysyvän alla ja toimivat ihan mukavasti.
Tasavahvaa suorittamistahan se oli, kierroksia ei taaskaan irronnu koneesta mitenkään erityisen paljoa. Hyytymistäkään ei tapahtunut eikä venymistä mihinkään suuntaan.
Ponnistelu riitti oman sarjan kakkostilaan ja voittaja oli aika totutusti Jani Koiranen. Jäin tuolle sarjani vakio palkintopallin kuluttajalle 27 sekuntia.
Kaiketi vauhtini oli sitten ihan jees koska olenpa monesti jääny hänelle enemmänkin!
Yleisen voittajalle, huippuhiihtäjä Vesa Kalliolle jäin 2.34.
Vaikutti että saatoin olla aavistuksen epävireessä ennen starttia ja kisariuhtominen sekä pitkä verryttely aukaisi paikkoja. Olin viikolla niin väsyksissä ja pihalla kaikesta tekemisestä että kaikki vähänkin kovemmat kuntoilut jäi rästiin. Tästä kuitenkin huomasin illalla että kisan jälkeen lihas oli lämmin ja elastinen. Eli selkeitä viitteitä siitä että kroppa saattaa yskähdellen käynnistyä ja sieltä voi löytyä jokin aavistuksen omainen suorituskyky! Niin että varoitus vaan muille !
Ja tosiaan aikomus on taas kerran tästä matkustella Kontiolahdelle itseään kiusaamaan. Ja viimeisenä oljen kortena sitten lomailua Kontiolahden ja Ylitornion kisojen välinen viikko. Uskomuksena ja toivomuksena siis on että viikon töistä lepäilyn myötä Aavasaksalla tapahtuu ihmeitä! Tapahtui tai ei niin lopputalven urakointi on aika selkeesti suunniteltu.
Tässä on nyt muutenkin ollut hyvä kuntoiluputki ennen ja jälkeen tuon Jämin kisan. Ei määriä kauheesti mutta ulkoilu on tuntunu hyvälle. Maanantaina hiihdin tunnin ja eilen jopa kaks. Tänään aamulla juoksentelin kolme varttia ennen kukonlaulua ja sit kävin hieronnassa ja loppupäivän ansaitusti lorvailen!
Tulokset:
http://www.jaminjanne.fi/tapahtumat/jamin-kisat-2017/tulokset-sunnuntai

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Eilen oli hyvä päivä

Meikäläisen viime aikojen treenien kestot kun ovat pääosin olleet tunnin mittaisia, niin ajattelin eilen satsata ja tehdä vähän pidemmän kuntoilun.
Mallensin mielessäni Aavasaksan rasituksia. Ajattelin että siellä saattaa jalkoja jossain vaiheessa väsyttää jotenka laitoin ennen hiihtolenkkiä pikkuisen reisille painetta pyöräillen.
Ajelin sitten reilun tunnin perusvauhtia maastopyörällä, koitin keräillä reitille runsaasti nousuosuuksia.
Eihän tuo pyöräily ole kropalle tyystin outo laji näin talvellakaan vaikkei varsinaisia treenejä tulekaan yleensä tehtyä niin työmatkapyöräilyn merkeissä tulee hyötyliikuntaa 30-50 kilsaa viikossa.
Fillaroinnin jatkeeks heitin yhden kerroksen vaatetta päältä ja nappasin hiihtovehkeet ja painelin vapaalla 50 kilsaa.
Homma toimi ja jaksoin varsin hyvin suorittaa koko savotan. Vauhtiahan siinä suorituksessa ei nyt niin kauheesti ollu, enemmänkin sellaista perusjauhamista.
Pyöräilyä tuli siis 1h10min(22km) ja hiihdon kestoksi tuli 2h55min (50km)
Jaksaminen oli sen verran hyvää luokkaa että kaipa se on pistettävä nimi viidenkympin listaan.
Jos ei muuta vaikutusta hommasta ollu niin ainakin nälkä tuli.
Kerkesin just parahiks lihapatojen ääreen ja totutusta poiketen söin olohuoneessa samalla kun vahtasin oikeiden urheilijoiden viiskymppistä Lahdesta. Onnea Matille mitalista!
Valtavan ruoka-annoksen jatkeeks hyvinkin pian uppos sitten kolme ämpärillistä kahviakin ja vadillinen keksejä kyytipojaks.




torstai 2. maaliskuuta 2017

Harrastekuntoilua ja penkkiurheilua

On taas kuntoilu ollu repaleista totuttuun tapaan,
liikkeelle päästyä aina kivaa valitsi pertsan tai vapaan!
Oon koittanu rytmiä ja kuntoa ettiä,
hiihdelly pitkin Herwoodin mettiä.
Pian sitä taas juhlatrikoo puetaan päälle,
altistetaan se hielle ja räälle!
Kerkee vielä monesti pukea numerolappua,
ennenkuin aletaan juhlimaan vappua.
Pysytään edelleen hiihtoaiheessa,
ja onnitellaan Iivoa tässä vaiheessa!
Ja taustajoukkoa sekä valmentaja Ollia,
tuota mullekin vuosien varrelta tuttua kollia.
Tähän mennessä Lahdessa monta muutakin hyvää suoritusta
ei oo suomen huippuhiihdon tulevaisuus laisinkaan musta!
Tähän vielä erittäin edustava"poseeraus"kuva talven varrelta

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Kovaa kyytiä koukkupolvissa





Oli viimeksi oikein kolmen kisan viikonloppu,
ja joka startissa niin pirunmoinen hoppu.
Vaikeuksia oli aina mukana pysyä,
veteraanikisoissakin taidetaan kuntoa kysyä!
Ei se kova taso yllätyksenä tullu,
noissa pärjätäkseen pitää vetää kuin hullu!
Mitalit meikäläisen taas kaukaa kiersi,
se hetken aikaa mielessä vähäsen hiersi.
Mutta huolta ei enempää kanneta,
eikä periksi piru vie anneta.
Tarpeeseen sai liikettä laiskan keho,
Jospa nyt ois aktiivista ja riittävä teho.
Jatketaan kropan ahkeraa aktivointia,
vältellään alakuloa ja mollisointia !
Tarpeeks kun liikkuvaisena pysytään,
niin mukaan lähden koviin kisoihin jos kysytään!
Tai lähden kysymättäkin mukaan,


maanantai 6. helmikuuta 2017

Kisakuulumisia sekä mautonta ja hajutonta riimiä.

Vietettiin hiihdossa superviikonloppua,
meikäkin joutui sunnuntaina pitämään hoppua.
Tai kaikkeni tietenkin koitin!
monelle hävisin mutta muutaman voitin!
Parisprinttiä kera kaverin tutun,
viime vuonnakin hoitelimme saman jutun.
eiköhän tää homma vieläkin rullaa,
ei oo liiallista pakkopullaa.
Oisin toki nopeempikin voinu olla,
ei sentään ihan ollu kunto nolla.
Pikkuhiljaa saan aloittelijakin kokemusta.
ei oo siis tulevaisuus ollenkaan musta!
Kun täällä jo aiemmin tulevaisuudesta huhuttiin,
Keuruulla taas projekti valkusta puhuttiin!
Mielenkiintoisia asioita on esitetty,
ja mitään linjauksia ei toistaiseksi ole vesitetty!
Tätä asiaa kenties vielä työstetään,
tempauksella silti tuskin palstatilaa ryöstetään!?

Pitääkin löytää semmoinen mukava valkku,
eikä ollenkaan vakava mulkku! 

Tässä aluillaan on nyt viikko uus,
ja pitkästä aikaa on riimejä suus.
Oli työpaikalla tänään kätyreitä kuntoilufirman
koittaavat saada liikkumaan joka Erkin ja Irman.
Tutkivat isoneeko perseet potuilla ranskalaisilla,
tuon firman miehillä ja naisilla.
Itsekin mittarille astelin!
järkytyksestä miltei pöksyni kastelin!
Mullakin alkaa läskiä kertyä,
äkkiä pitää tästä lenkille vertyä!
Varovasti ehkä peiliin kurkkaan 
ja sit painun häpeemään nurkkaan
Passaako enää mässäillä pullia?
ja vain pitkän lenkin jälkeen kebabrullia!?











tiistai 24. tammikuuta 2017

Noususuhdanteessa vaihteeks

Viime aikoina on saanut itseään keräillä,
Nyt alkaa hiljalleen kroppa ja pää heräillä.
On taas fiilistä vireestä kohoavasta,
Suksi luistaa ja toimii lenkkarin nasta..
Sm kisojakin pian tulossa jälleen,
Uskaltaisko nimen listaan äkkiseltään tälleen...?
Sen verran on taas uho nousussa,
Että pian taas löysät housussa!?
Uskaltaisko taas projektista puhua,
Oli somessa valkusta pientä huhua!
Vai mitä ehdokas tähän tuumaa?
Oliko juttu vaan pelkkää viinien huumaa?!
Alan itse olla valmis aiemmin puhuttuun aiheeseen!
Kohta siirrytään toteutus vaiheeseen?
Päämääräänhän on vielä runsaasti aikaa!
Mutta ehkä pian hiki lentää ja runot raikaa?
Olen muuttanut myöskin uuteen asuntoon,
siinä jumpattiin selkä ja muutkin paikat kuntoon!

maanantai 2. tammikuuta 2017

Joutilasta aikaa ja projekti 2020!

Bloggaaminen on taaaaaas kerran ollut varsin vähäistä. Nyt tässä onkin sitten joutilasta aikaa istuskella vaikka tietokoneen äärellä. Viimeisimmässä päivityksessä ennen tätä taisinkin mainita jotain kilpahiihtämisestä. Olihan Tampereella kisat ja oikeastaan siitä alkaen on suorituskyky ja kropan kunto ollut vähän alamäessä. Olen ihan jumissa ollut päivästä toiseen. Ei tämä liene treeniväsymystä varsinaisesti kun viime vuoden vaihteesta tähän lasketut urheilutunnit oli 371.
Oli mitä oli niin saikulla olen ja kolotuspillereitä syön. Ajan kanssa mennään ja tänään tuntuu paremmalle kuin eilen. Optimistinen olen että pääsen suht pian taas liikkeelle. Selkä ilmaisi että kokonaisrasitus elämässä oli
liian iso ja se on ollut pari päivää varsin kipeä. Nuhan oireitakin oli ja aluksi luulin että kolotukset liittyvät siihen. Nuha sentään hävisi mutta selkäkipu jäi ja paheni.
Tässä on sitten tosiaan aikaa mietiskellä ja suunnitella. Vaivojahan tulee jokaiselle oli urheilija tai ei, ja niistä toivutaan ja sitten jatketaan. Toki olisin mieluummin kondiksessa ja jopa töissä mieluummin kuin istuisin ja löhöisin puolirampana kotona.
Tässä olen punninnut näitä omia touhuja ja huomannut että ei se kilpailuissa kulkeminen kokonaan lakkaa liekö koskaan. On toki ollut muutamia heikkoja hetkiä kun on miettiny että vitut jätetään muille, mutta sittenkin taas vahvana kumpuaa se jokin kilpailuvietti jostain päällimmäiseks ja täten loppua tuskin sittenkään tulee. Ajanvietteeks levottomalle sällille parasta touhua on kunnolla itsensä rääkkääminen. Edelleen tässä taitaa päteä se minulle tyypillinen toimintamalli että vaikka treenejä jääkin rästiin tämän tästäkin niin kisoihin silti mennään!
Eikös ole aika tyypillistä että urheilijoilla on jokin tietty projekti aina jokaisessa uran etenemisvaiheessa?
Tästä päästäänkin siihen että pikkuhiljaa aletaan starttailla minullekin sellaista seuraavaa pitkän linjan projektia että saadaan pidettyä ukko jollain tapaa liikkeellä seuraavatkin vuodet!
Olkoon tän projektin nimike sitten vaikka "projekti 2020".
Elikkä kaikessa yksinkertaisuudessaan käynnistellään projektia tässä pikkuhiljaa tavoitteena siis se että vuonna 2020 kun toivottavasti tulee 20 kerta peräkkäin sm 50 km kisassa olisin siellä hyvässä tuloskunnossa juhlavuoden kunniaksi.
Tämä projekti siis aloitellaan ja se keskeytyy vain ja ainoastaan jos viidenkympin  kisaputki syystä tai toisesta katkeaa.
Tähän sitten seuraavaksi avoin hakemus, koska kyllähän joka projektilla pitää olla vetäjä/valmentaja.
Eli alkakaa joku valmentamaan mua kohti tuota suurta tavoitetta!
Järjestetään show "suurelle" yleisölle täällä nettimaailmassakin , hah.
Sitoudun kyllä projektiin täysillä heti kun valmentaja löytyy. Sitoudun ja pyrin siihen että pystyn tekemään laadukkaasti urheilua ja määrällisesti tunnin pari enemmän viikossa kuin nyt. Sen pitäisi riittää.
Palkkaa en kykene valmentajalle maksamaan mutta jos tykkäät puolihupaisasta harrastamisesta rakkaudesta lajiin niin paikka on sinun!
Hakemuksia voi laittaa välittömästi tämän sivun laidassa näkyvään sähköpostiosoitteeseen!
Pidetään ukko liikkeellä!