tiistai 30. joulukuuta 2008

Nuhassa murjotan!

Niin siinä vaan sitten kävi. Sunnuntaina oli kisa 15 km P yhteislähtönä Sonkajärvellä, ihan mukavaa rallia ja kunnon otatustahan se oli. Oma kulku oli kohtuullista jälleen joskin edelleen hartian seudulla oli aika jumin tuntuista. No siinä eka kierros meni ihan kärjen matkassa ja hetkittäin jopa vedin letkaa, mielestäni missään vaiheessa ei kamalan löysästikään vedetty, tai jos jollain tuntui vauhti löysälle niin onhan ollu kova kaveri. Toisella kierroksella sitten hiukan letka venähti enkä enää siihen junaan aivan ehtinyt. No koko ajan pystyi kuitenkin pitämään mukavaa matkavauhtia, kirikyky valitettavasti oli aika lailla kadoksissa tällä kertaa. Kamppailin sitten monen kilometrin ajan sijoituksista tuttuakin tutumman Jarmo "Temporainer" Rissasen sekä nuorten superkovien tulevaisuuden toivojen Juho Mikkosen ja Iivo Niskasen kanssa. Vielä täytyy todeta että tällä erää me Jarmon kanssa melkein kolmekymppiset kankeat karpaasit ei Loppurutistuksessa ehditty noille nuorille lupauksille. Ihan rehellinen hiihtämällä koettu tappio mitä ei millään selityksillä poisteta! Mielenkiintoista seurata näiden kavereiden kehitystä, hyvää lienee luvassa!
No yhteislähdöstä kun on kyse niin ei erot sitten kovin suuriksi tulleet.
Voittaja siis luunkova kilpailija Jussi Simula. Oma sijoitukseni siis oli 7. eroa voittajaan kertyi se 48 sekuntia.
Tulokset:
http://sonkajarvenpahka.net/user_files/files/Pahkan_Hiihdot_Tulokset.pdf
Kilpailun jälkeisenä iltana ihmettelinkin sitten kovasti että kuinka on mahdollista että noin pirun koville ottaa tavallisen 15 km kisan vetäminen, hartioita pakotti ja samaten selkää ja jalkoja poikkeuksellisella tavalla. No sittenpä jo yöllä heräsin siihen kun nokka oli täysin tukossa ja rööri rohisi...nyt tässä siis toinen lepopäivä menossa, katsotaan kuinka tästä tokenee. Kyllähän tää nenän niistäminen aina ottaa pattiin aika lailla.

Lueskelin lehdestä vaan tuloksia savo tourin,
samalla kotosalla lepään ja hourin.
Lehden mukaan homma on kaikille ihan iisi piisi,
sama vaikka ois startteja lisää viisi.
Ammatti urheilija helposti tollaisen vetää,
mut jos töissä pitää palvella samalla tätiä ja setää.
No ajatus tourista on mahtavaa ja upeaa
jospa se entisestään kehittymään rupeaa.
Sponsseja ja kilpailjoita mukaan,
eikä moiti sitten kukaan.
Eipä mun tässä auta kuin pitää lämmintä takkia,
ja nauttia nuhaiseen oloon tilkka konjakkia.
Kun lähestytään viikonloppua,
päätetään voiko pitää Keuruun kisassa hoppua.
Siinä sitä ennen jo vuosikin vaihtuu,
tuskin kaikki riimit sittenkään päästä haihtuu.
Hyvää uutta vuotta blogin lukijoille,
suulaille ja myöskin ujoille!

ps. vielä yksi linkkivinkki:
tuollainen ilme se on kun tosissaan mennään Puijon nousua:
http://kuntoprojekti.blogspot.com/

lauantai 27. joulukuuta 2008

Joulu ohi pikkuhiljaa

On meikä joulun aikaan ruoka pöydässä viihtynyt,
pian nähdään onko vauhti hidastunut, kiihtynyt??!
Ei tosin olla vain järsitty sian kankkua,
on ladulla liikuteltu myös suksilankkua.
Huomenna suksitaan kisaan tuttuun maisemaan,
ja koitetaan siellä laittaa haisemaan.
On kiva ollu hiihtää isompaakin kiekkaa,
eikä suksen alla ole ollut pelkkää hiekkaa.
Suurta spektaakkelia aletaan kehittää,
liekö se vaan sanahelinäksi jää ....

maanantai 22. joulukuuta 2008

Vuokatin Fis kisat

Vuokatti lienee tutuin paikka missä olen ikinä hiihtänyt jos ei lasketa paikkakuntia joissa olen asunut! Tunnelmaahan kisoissa on aina ja sinne kun menee niin on melkein kuin kotonaan, tutut vaaramaisemat ja rakennukset ja latupohjat! Tuttujakin on kertynyt kisavuosien saatossa niin paljon että ei verryttelylenkillä ja pukuhuoneessa tarvitse tuppisuuna olla!
Sitten itse kisaan...Lauantaina siis 15 km vapaan startti, kilpailijoita noin sata. Jo pitkin viikkoa oli ollut kehossa pientä outoa tunnetta ja verrytellessäkin tuntui ettei kone oikein lähde pyörimään, koitin sitten vetää pitkän alkuverryttelyn ja kunnon hien pintaan. No starttasin rohkeasti matkaan ja vauhti oli ihan kohtuullisen tuntuista, vaikkakin hartioissa kiristi koko ajan ihan kuin ois pieksetty selkä! No tuohon mäkiseen maastoon rupesi sitten hiukan kroppa pistämään vastaan ja happi ei tarttunu, oli hiukan hankala hengittää. Viimeisellä kierroksella täydellinen tiltti, olin saanut edellä lähteneen Vesteris Villen kiinni , mutta viimeisellä kierroksella isossa mäessä hän ohitti ja jätti mut peesistäkin, lopulta voitin Villeä sentään parikymmentä sekuntia. Mutta viimeinen kaksi kilometriä ei meinannut tulla millään kunnolla! Maalissa hirmuinen yökkäilysessio, tyhjää oksentelee, mittään ei irtoa. Sijaluku siis lopulta 40. Voittaja oli Ohtosen Olli! Senhän näki kyllä jo verryttelyssä että Olli voittaa, sanoinkin sen hänelle! Ohtosen olemus vaikutti jotenkin muutenkin siltä että sm-kisoissakin saattaa meininkiä riittää! Oma hiihtoni ei tuntunut hyvälle mutta hiukan optimismiakin jäi kun huonolla tuntemuksellakin ero on sellainen jotenkin siedettävä, tai voidaan ainakin sanoa että monesti oon saman verran jäänyt paremmallakin hiihdolla vastaavan tasoisille miehille! pakko olla optimistinen!
Tulokset:http://www.championchip.fi/skriptit/tulokset/index.asp?id=509

Sunnuntaina sitten olikin vuorossa yhteislähtö perinteisellä hiihtotavalla! Siitäkin oli paljon ennakko asenteita ja mielipiteitä ihmisillä kun sata ukkoa laitetaan menemään kerralla baanalle, no mun näkökulmasta kisa sujui kutakuinkin ongelmitta, tietty ainahan siellä hiukan ruuhkan tynkää on mutta kellään ei tainnut pahemmin välineet rikkoontua ja lopulta tulokset ratkaistiinkin ennenkaikkea hiihtämällä..
Itsellä oli hiukan parempi olo kuin lauantaina mutta sittenkin ehkä jos kroppa olikin lähtenyt käyntiin niin edellispäivän yökkäily painoi ja teki ainakin vatsalihaksissa kipeää....liekö krampissa ollu hiukan... Alkukierros meni aaltoilevassa junassa hiihdellen, milloin jarrutellen ja sitten kovasti kiihdytellen. Taaskin meinas mennä vähän tuo suksen valinta politiikka harjoitteluksi ja näin ollen suksi kovasti lipsui, ladun sivua juosten meni kohtuudella mutta ei voinut laisinkaan rennosti mennä ja jäisessä raiteessa tuolla nollakelillä ei ollutkaan pitoa juuri mitään. No huomasin että hartioissa sentään oli jonkun verran voimaa jäljellä ja niinpä sitä vaan sitkeesti tultiin maaliin saakka! Nyt tuosta kisasta jäi sopivasti hampaakoloon...täytynee vaan jatkaa omaa treenihommaa, vielä se joku päivä kenties kulkee! Sunnuntain kisanhan voitti Jälleen Ohtosen Olli joka näyttäisi pääsevän hyvään iskuun näin sm kisoja lähellä! Kakkosena äärimmäisen tiukan kisan jälkeen on toinen legenda Tero Similä joka myöskin on viime aikoina väläytellyt nousukuntoa. Katsotaan mitä jätkät saa sm-kisoissa aikaiseksi! Onnea matkaan!
Oma sijoitukseni siis sunnuntaina 36. Kärkeen eroa 1.52 kumpanakin päivänä sentään muutama kilpailija enemmän takana kuin edelle eli hyvin olen keskikastiin juurtunut!
Tulokset:http://www.championchip.fi/skriptit/tulokset/index.asp?id=510

tiistai 16. joulukuuta 2008

Savolaiselle hiihtokansalle miettimistä??

Pariin otteeseen olen samasta asiasta pähkäillyt tässä blogilla ja omassa mielessäni josta nyt kirjoittaa Iisalmen Sanomat: Minne katoaa Ylä-Savosta ja Pohjois-Savosta hiihtäjät? Tehdääkö P-Savon seuroissa jotain väärin vai missä vika?
Itse tilannetta läheltä seuranneena en edelleenkään keksi mitään erityistä syytä tuohon katoon, Kaikki oli pääosin hyvin omalta kohdalta myös aiemmissa Savon seuroissa, mutta ikävystyttämäänhän se alkaa jos itsekseen melkein kulkee leireillä ja kisareissuilla...Niin yksilöurheilua kuin tämä hiihto onkin niin ei kai sen tarvitse olla yksinäistä ja kurjaa kisatapahtumien ulkopuolella. Siinäpä siis päällimmäinen syy nykyiseen seurakuvioon. Ja äärimmäisen tyytyväinen olen ollut tämän hetkiseen tilanteeseen ja uskon että se jatkuu samana ja vie eteenpäin. Minäkin näin "vanhoilla" päivillä olen oppinut ja saanut uusia asioita harjoitteluun uuden seuran ja uuden piirin kanssa. Motivaatio kilpahiihdon harrastamiseen pompahti reippaasti ylöspäin ja nautinto on suuri! Maailmallehan tässä ei olla lähdössä sehän on suhteellisen selvää mutta minkäs teet kun hiihtäminen on mukavaa. Motivoivia ja kannustavia seikkoja on se että seuran leireillä on aina muitakin urheiljoita ja minua kovempia jannuja ja heidän vanavedessään on itsensäkin pakko koittaa asennoitua. Ja kun koko P-karjalan piirissä on monen monta kovaa kilpakumppania niin mikäs tässä ollessa. Jo aikaisin keväällä minut kutsuttiin P-Karjalan piirileirille mukaan, jo ennenkuin seurasiirtoa oli edes tehty! Leireillä mukana aina isohko määrä motivoituneita urheilijoita ja äärimmäisen innostuneet valmentajat! Tällaista kutsua en P-savossa nähnyt tai kuullut vuosiin!
Siis tosiaan Pohjois savossahan on toki Kuopion hiihtäjillä reilu määrä aktiiveja ja heidän edesottamuksiaan katson talven mittaan suurella mielenkiinnolla. Tuttuja miehiä ja kavereita myös hiihtoharrastuksen ulkopuolella! tsemppiä vaan kaikille hiihtäjille niin savossa karjalassa kuin muuallakin!
Visan tilanteesta vielä sen verran että mun omakohtainen perustelu on se että kun osa urheiljoista lopetti mikä on toki kaikin puolin normaalia niin sen seurauksena tilanne muuttui erilaiseksi kuin mitä silloin seuraan liittyessä. Siellä oli hyvä panostus ja uskon että niin on edelleen ja vuosien päästä saan itse katsella ladun varressa kun siellä sitten muiden kovien seurojen joukossa kilpailee myös kova Visan joukkue!

Iisalmen Sanomat 15.12.08

Yläsavolaiset katosivat aikuisten sarjoista

15.12.2008 12:01 Tommi Korpihalla

Perinteiset Kallen kisat. Miesten 10 kilometriä vapaalla hiihtotavalla.

Lähtölistalta löytyy tuttuja nimiä, mutta valitettavan vieraita seuroja. Esimerkiksi Esa Seppä, Joensuun Kataja ja Jarmo Rissanen, Kuopion Hiihtäjät. Listalle voisi lisätä Timo Rissasen, jonka seuraksi muuttui tällä kaudella Espoon Hiihtoseura.

Pohjois-Savon hiihtopiirin puheenjohtaja Kari Virranta ei asia sen kummemmin ihmettele.

- Se on tätä ihan normaalia liikehdintää eri seurojen välillä. Jossain seurassa panostetaan esimerkiksi viestijoukkueeseen ja toisessa ei, Virranta arvelee.

Iisalmen Visan miesten viestijoukkue kolkutteli muutama vuosi sitten SM-viestissä kymmenen joukkoa, jopa korkeammallekin.

- Menestyvä nelihenkinen viestijoukkue tarvitsee ainakin kuusi hiihtäjää, sillä joku kuitenkin sairastuu, Virranta tietää.

Siksi visakaan ei sen korkeammalle noussut

Viestihaastetta ei ole tänä talvena. Lapinlahden Kallen kisojen miesten sarjaan kun ei löytynyt yhtään visalaista. Ainoa yläsavolaisten mainetta puolustanut mieshiihtäjä oli Vieremän Koiton Tuomas Siponen, joka löytyy sijalta 43, 1.43,2 voittajalle hävinneenä.

Pyhäjärven Pohdista kilpaan osallistui Petri Laajalahti. Hän jäi voittajasta 45 sekuntia enemmän kuin Siponen.

Siinä kaikki.

Myös naisten menestys oli Vieremäläisistä kiinni. Naisten sarjaan näet osallistuivat Kerttu Niskanen ja Jonna Säisä. Ei muita.

Niskanen oli naisten viitosella seitsemäs ja Säisä keskeytti.

- Eipä ensi talven SM-hiihdoista tarvitse ainakaan miesten viestistä odotella kovinkaan paljon. Koitto sen sijaan naisten kilpailussa voi olla hyvä, Virranta miettii.

Koko Pohjois-Savon alueella tilanne ei aivan yhtä heikko ole. Riistaveden Urheilijat ja Kuopion Hiihtäjät voivat sentään saada jalkeille miesten viestijoukkueen.

Naisten sarjassa Koitto saa kovan kilpakumppanin SM-viesteihin ja maakuntaviestiinkin Leppävirralta, missä Virillä on kova tulevaisuuden viestijoukkue.

Tulevaisuudessa myös yleisten sarjojen tilanne voi petraantua. 16-vuotiaiden sarjoissa yläsavolaisia oli nyt mukana kymmenkunta, samoin kaksikymppisten sarjassa. 18-vuotiaissa sen sijaan vain muutama.

................................

blogitekstin tunnistetta klikkaamalla näkee myös aiemmin samasta aiheesta kirjoittaman pähkäilyt...

maanantai 15. joulukuuta 2008

No huh huh! kansa vaatii erotiikkaa??!

Niin tuossa nyt tuo viimeisin galluppi ollut joitain päiviä ja alkaa selkeytymään aika lailla että erotiikkahan se tästäkin blogista puuttuu...Hei ihmiset eikö sitä ole jo tarpeeksi netissä muutenkin vieläkö sitä tännekin pitää survoa...noh saamanne pitää mutta sehän tuon kyselyn perusteella pitäisi tietää sitten reilua kommentti ryöppyä..koitetaanpas sitten:

Tapasi mies kauniin virkailija naisen tullissa,
rupes hällä heti tuntumaan painetta ..vatsassa
Alkoi päässä ajatus mielenkiintoinen killua,
jospa tuolta naiselta sais..leiman passiin!
Tullissa virkailija tutki miehen reppua,
mies samalla katseli naisen...työskentelyä
Mies oli menossa ulkomaille kohti vaaroja,
mielessään vaan mietti naisen avautuvia...mielen sopukoita..
Illalla määränpäässä mies nauttii teetä ja keksiä,
samalla ajattelee kuinka ois kiva harrastaa hiihtoa..

sen pituinen se...

Lapinlahden Kallen kisat

Pitkästä aikaa monen vuoden tauon jälkeen päästiin lapinlahdellakin hiihtämään Kallen kisoja. Tarkallahan se oli tänäkin vuonna tuon lumitilanteen kanssa, tykkilatua oli kokonainen kilometri. Aika mielenkiintoiset karkelothan niistä sitten kehkeytyikin, showta riitti hyvin baanalle ja tunnelma pukuhuoneessakin oli riittävän hubaisa.
Niin lauantaina kauden eka sprintti meikäläisen osalta, jotenkin jäi koko ajan sellainen fiilis että en kerennyt ihan siten kuin olisin toivonut, hiihto meni hiukan huitomiseksi ja horjumiseksi kun varmuuden vuoksi olivat Lapinlahdella lisänneet haastetta kilpailijoille tekemällä ladusta aaltoilevan takasuoralla. No tietenkin se oli kaikille sama ei siinä mitään. Täysiä koitin päästellä mutta maalissa tuntui ettei juuri mitään oo tullu tehtyä, en ehtinyt hapoille liian kovasti..jäi vähän kaivelemaan kun luulin olevani aavistuksen nopeammassa kunnossa mutta minkäs teet, näillä mennään.. Erothan kisassa olivat äärimmäisen pienet oma sijoitukseni siis oli 30. eroa aika ajon voittaja Kurttilaan 5.94 sek. Ja kun vanhoilla säännöillä mentiin tuo sprintti niin ei asiaa jatkokierroksille. No Kurttilan Keijohan sen koko kisankin lopulta vei! tervemenoa ja onnea maailmancuppiin!
Kympin kisahan se sitten vasta spektaakkeli olikin ja jo edellisenä päivänä muun muassa Kustin kanssa pukuhuoneessa hauskuutettiin että kyllä tämän takia kannatti taas jatkaa hiihtourheilua uuden kauden verran että pääsi hiihtämään 10x1 km!!
No mitään katastroofiahan siitä kympin kisastakaan ei tullut vaan homma toimi ihan hyvin tuolla lyhyelläkin ringillä. Minuutin lähtöväli turvasi sen että mahdottomia ruuhkia ei päässyt syntymään. Kierroslaskijoilla oli varmana urakkaa ja samaten järjestäjät palelivat ketkä olivat kilpailijoita lähettämässä kun kilpailijoiden lähettäminen kesti mukavan pitkään.
No itse ampaisin kisaan luonnollisesti aika lailla täysiä! meni koko matkan aika mukavan kovaa kyytiä, otti tosin kipeää selkään ja jalkoihin se aaltoladulla horjuminen. Matkalla välillä tuli pieniä välisprinttejä kun koitti aina ottaa jonkun peesin edeltä kiinni, se teki kisasta entistäkin raskaampaa! Enemmän kyllä taisin olla vetojuhtana muille kisan aikana ku Mikkelin äijiä tais perässä roikkua parikin eri kaveria.
Tällä kertaa päin vastoin kuin sprintissä sain itseni varsin ahtaalle, pitkin matkaa tuntui jo pahalle ja hiukan oli hapen saannin kanssa hankalaa kakostelin ja yökkäilin, se meinasi jo huolestuttaa, mut jospa se taas tästä.. Maalissa olin aika rikki ja tosi pitkään heikotti kisan jälkeen. Onneksi anopin lihakeitto palautti kunnolla pari tuntia kisan jälkeen, nyt on hyvä olo. Tän päivän lepäilen ja otan rennosti, sit alkaa taas perusjauhaminen tuolla puijon hurjan pitkällä tykkiladulla. Niin ja kympin kisan voittohan meni Ukrainan kaverille nimeltä Olexander Putsko jäin hänelle 1 min 12 sekuntia ja sillä erotuksella sopi vasta sijalle 29. eli todella tasaista vääntöähän se kisa oli.
Kahdeksantoista sarjan oisin tainnut voittaa juuri ja juuri sekunnilla ja 20 vuotiaitten kärjelle hävisin 26 sekuntia eli nuoret miehet paineli myös varsin lujaa, lieneekö keli ollut muuttuvainen kisan aikana kun nuoret vetivät ennen miesten sarjaa mene ja tiedä mutta kumminkin tuntuu olevan kovaa tuokin nuorten kärkipää! hieno homma!
Tuloksia osoitteessa:
http://www.lapinlahdenveto.fi/hiihto.php?page=hiihto_kilpailut&id=54

maanantai 8. joulukuuta 2008

Laskuri aina vaan rullaa,
espeni syöttää samaa pakkopullaa...
Välillä koitetaan treeniä lapata,
jos vaikka onnistuis kovia päänahkoja napata.
Jos kyselyyn pitää luottaa,
se näemmä parturille hommia tuottaa.
Katsotaan katkeeko karva,
ei vielä oo kisassa eellä ollu tarpeeks harva...
Jos ei muuta niin kyllä hius vanhuuttaan tippuu,
ei niitä vuosien päästä oo yhtä paksua nippuu..
Keksitään jotain taas lisää vuorovaikutusta,
ettei tää oo vaan mun yksin molotusta...

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Kohtuullisen kivaa kulkua Kontiolahden kisassa

Keli kovasti kivinen..Kunto kevyesti keskeneräinen...Kivaa kuitenkin koko kisan kulku...kehnoa kun kantti korkkasi kiveen kapulasta...kallis korvata kulkevin kisa kapine...kenties kisat kovenee kun keli kylmenee??

Tällaista sanaleikkiä mielessä tuon kisan tiimoilta. Todellakin lumi oli mennyt Kontiolahdenkin baanalta kovasti vähiin, naarmuilta ei voinut välttyä suksen pohjissa millään. Toinen ongelma oli että verryttely oli hiukan haasteellista kun kisabaana suljettuna ja lunta ei juuri muualla kuin tuossa lyhyellä ladun pätkällä. Kisan aikana ei voinut välttyä tyystin ruuhkalta koska reitti oli varsin kapea ja kilpailijoita oli paljon monella kierroksella ja monesta sarjasta. Välillä sitten joutui hiihtämään pakon edessä liian hiljaa kun ei vaan sopinu hitaampien ohi joka kohdassa. No valittamista lopulta kumminkin kokonaisuutena ei mulle juurikaan jäänyt. Hiihto maistui melko lailla hyvälle, joskin vaikeuksia oli aika lailla, ja jauhoinen tykkilumi joka toisin paikoin upotti ja toisin paikoin sitten oli vain pelkkä kiiltävä jää oli omiaan tekemään hiihdosta horjuvaa ja raskasta. Kisaan lähdin taas tyypillisesti omaa suhteellisen kovaa vauhtia ja hiihto sujui ihan ok. paitsi että viimeisellä kierroksella oli jonkin asteisia vaikeuksia, mutta onneksi se sittenkin tuli ihan kunnialla loppuun saakka. Tuloksena siis ihan mukava sijoitus 13. kovassa seurassa. Eroa voittaja Lari Lehtoseen tuli 1.28 eli meikäläiselle ihan hyvä vauhti. Nyt täytyy vain koittaa vielä hieman parantaa omaa vauhtiaa jos mahdollista, kumminkin uhoaminen täytynee jättää joillekin muille. Kyllä tässä nyt on kumminkin aika valoisan tuntuinen meininki...ranking pisteet karttuu jos joku joskus vielä sellaiset listat saa värkättyä...niitä odotellessa...

Kisan tulokset:
http://www.biathlon-kontiolahti.fi/data/competition/2008-2009/fis2008/tul_fisall0712.html

maanantai 1. joulukuuta 2008

pakastuu vai kastuu?

Tällä erää ainakin meinaa jalat kastua,
jos pihalle uskaltaa astua..
Eilen Kisapäällikön kanssa high five'n iskin
ja suksivalinnassa otin riskin.
Tänään ollut alaselässä lievää jumia,
ei jousta niinkuin ois kumia.
Äsken venytin kunnolla,
on se nyt ihan hyvällä tunnolla.
Josko huomenna taas vähän hiihdettäis,
sinne peruslenkille loputkin jumit jäis?
Viime gallupin vastaus määrä oli melko keviä,
aika vähän oli yhtä aikaa kiertämässä leviä..
Katsotaan millaista vastausta nyt pukkaa,
minä lähden harjaamaan pitkää tukkaa!!