Hämärän turvin...

Kävin taas ladun varressa pienen kurvin,

tällä kunnolla hyvä hiipiä sinne pimeän turvin.

Omassa rauhassa könytä rinkiä näin..

tänään jopa pariks tunniks siihen jumiin jäin.

Kun ei se meno oo aina niin helppo ja kepeä,

toivotaan silti ettei välilevyt enää ihan heti repeä..

Kisakalenteria oon uskaltanut jo vilkasta,

kisoihin mennään kärsimään pilkasta..

Voihan se olla että kisailu on kärsimystä silkkaa,

siinä samalla rankaisee ja itse itseään pilkkaa...

Talviurheilua talvikelissä

Välillä pääsin minäkin taas tositoimiin kisarintamalla. Vuorossa oli viime viikolta pakkasen takia siirretyt Lempäälän Ideasport hiihdot. Näköjään se on tänä talvena niin että jollei ladulla tule pirunmoisen pakkasen takia vilu niin silloin sitten tuulee ja tuivertaa ja lunta tulee tuutin täydeltä.
No sehän sitä talviurheilua onkin!
Viime viikonlopun viluisen Oulun reissun jälkeen oli pientä nuha oireilua ilmassa jotenka alkuviikosta olin harrastamatta mitään.. No ei iskeny pahemmin päälle nuha ja keskiviikkoon mennessä oli jääpuikotkin sulaneet nenästä ja korvista joten uskalsin pistää nimen listalle.
Valmistautuminen oli taas melko erikoinen tai toisin sanoen valmistautumista ei ollut kisaa varten ollenkaan.. keskiviikkona kevyttä hiihtelyä..Torstaina vedin niin kovan voimailujumpan että sen jälkeen piti polviin nojata henki vinkuen.. voimajumpan kolotukset taisi tuntua vielä tänäänkin. Ja että valmistautuminen olis paras (pahin) mahdollinen niin eilen aamulenkin jälkeen painelin leffateatteriin viihtymään. No siellä ne vielä tänäänkin kisan aikana mahassa velloi ne kaikki syödyt popcornit, karamellit, jäätelö, suklaapalat ja limonaadi.. älkää hyvät ihmiset ottako tästä mallia! Aamulenkkeily kisa-aamuna oli lumitöitä talven teeman mukaisesti...
No itse kisassa vauhti oli silti sentään kohtalaista vaikka se tukalalle tuntui koko ajan.. Lumipöperö ladulla otin suksitaktiikaksi sen että laitoin niin vähän pitoja kuin uskalsin ja vetelin koko kisan varsin ylävartalo painotteisesti. En tiedä oliko se paras taktiikka mutta itsellä se ainakin tuntui ihan siedettävästi menevän, ainakin se riitti pojat 40 sarjan voittoon.
Hiihtäminen on vaihteeks taas ihan mukavaa ja haaveena tietenkin saada talven aikana vielä vähän lisää vauhtia kisoihin! Kilpaurheilijanhan pitää olla optimistinen! Ehkäpä talven aikana täytyy koittaa vielä jopa valmistautua johonkin kisaan?!
Tulokset:https://drive.google.com/file/d/1jkXOXiZcXdmbdg8o48oQfB1eL2HJzSHw/view

Sunnuntainen sonnan sanomis sessio!

Niinpä niin tänne taas sitä pakkopullaa lukijoille työnnettävä! Treenailu ja harrastaminen on ollut pikkuisen katkonaista ja haasteellista on ollut saada itsensä liikkeelle.
Sain kuin sainkin riivittyä kasaan tasan sen minimitavoitteen jonka joskus pöljänä asetin eli seitsemän tuntia. Jotain tulee aina tehtyä, mutta esim suksille lähteminen on ollut varsin vaivalloista henkisesti.  Aina ei vaan jaksa jauhaa kilometrin rinkiä vailla järkeä.
On toki ollut muutakin "kiirettä" ja pari päivää työreissussakin.
Kuitenkin tähän samaan settiin pitää nyt siis pari sanaa kertoa siitäkin että kisakausi on avattu! Juurikin siellä samaisella kilsan ringillä jota olis pitäny jaksaa kiertää. Huomaahan sen että ei oo kierretty ei.. Sijaluku oli kahden miehen sarjassa toinen, kalenterilla mitattava ero sarjan kärkeen! Ukko oli puuduksissa ja koneesta ei pahemmin kierroksia irronnu. No siihen voi olla moniakin selityksiä miksi näin. Uskomus silti on että asioita on tehty oikein, siis niitä vähiäkin treenejä mitä on suoritettu. Näin ollen jossain vaiheessa tästä kauden avauksesta parannetaan ja ajasta napsaistaan kymmeniä sekunteja pois. Lenkillä käymistäkin se vaatinee.. eiköhän sitä jossain vaiheessa pikkuisen pidempääkin rinkiä vielä kierrellä ja sitä kautta saadaan motivaatioo ja happee lisää.
Ei tää tekstaaminen nyt laisinkaan irtoo.. kerronpa sitten joskus toiste lisää jostain jutusta.. kiitos ja hei!
No laitetaan ne tulokset vielä tähän:
https://drive.google.com/file/d/10M7dKDMSy2RI1LZbs8JWT6JzgE23mBud/view

Kisaputkessa sinnittelyä

Olenpa taas ollut viime aikoina hieman kuutamolla,

kuntoilutunteja ei sentään ihan pyöreät nolla.

Joskus tulee käytyä lenkillä,

pirusti menee aikaa myös trukin penkillä.

Kun noudattaa jäätävää työaikaa,

ei se aina iloisesti riimit raikaa.

Mutta kun kisoihin itsensä laittaa,

 niin ainakin se vähän kuntoilu maittaa.

Enpä oo menneistä selityksiä tänne laittanu,

ei oo kirjoittelu kauheesti maittanu.

Ei oo jokapäivä edes kompuutteria avattu,

siksikin vähemmän puoleisesti riimiä on tavattu.

Voihan niitä vaikka kännykällä näppäillä,

mutta taidan silti mieluummin vaikka pihalla käppäillä.

Joo tosiaan kisa oli Lempäälässä, siitä lupailin jo aiemmin jotain kertoa. En kyllä tiedä onko siitä kauheasti mitään ihmeempää kertomista vieläkään. Siellä mentiin jonossa kilsan rinkiä ja kaikki mahdollisia peesejä kokeilin, toiset meni liian kovaa ja jonkun urheilijan kykenin jopa ohittamaan. Muutaman kierroksen testailin oman sarjan voittaja Janin vauhtiakin kisan aikana ja totesin että kyllä hän menee kovaa! Haastaa kansallisissa vielä ihan miehekkäästi yleistäkin sarjaa.
Tuonne Leki-sivullekin näemmä on pari sanaa meikäläisestä mainittu tuossa seuran raportissa.
Siinäpä se Hakkarin kisaraportti lienee meikäläisen osalta onkin sitten kokonaisuudessaan.

                                         Kuvassa Lempäälän kisan jälkeisiä tunnelmia


Viime viikonloppuna sitten alkoi FIS-kisa putki. Matkustin Lapinlahdelle ja osallistuin sunnuntaina kympin vapaalle. En kyllä olis viitsinyt ainoastaan kisan takia sinne asti matkustella mutta tehtiin perheen kanssa reissu niin tyttökin pääsi käymään mummolassa joka sattuu olemaan just Lapinlahdella.
No siinä kisassa oli jollain tapaa historian siipien havinaa. En nääs ollutkaan muutamaan vuoteen päässyt hiihtämään siellä oikein kunnon reitillä, mutta nyt talvisten kelien vallitessa kisareittinä oli Haminamäen haastava kisavitonen. Tuttuakin tutumpi reittihän se on vuosien tai oikeastaan jo vuosikymmenien ajalta. Nykyisinkin tulee siellä harrastettua sekä kesäisin että talvisin.
Itse kisasta on taas jotenkin kauheen hankalaa keksiä ihmeempää sanomistaa.
Ehkä se vallitseva ilmiö mitä meikäläisellä esiintyy useinkin oli taas esillä niinkuin viikkoa aiemminkin. Vaikka kuinka yrittää päästellä niin kone ei ota kierroksia. Mennään matalalla sykkeellä keskikovaa vauhtia ja olo tuntuu puutuneelta..
Ja tuolla kisoissa kun ei ollut edes mitään koukkupolvien sarjaa niin yleisen seassa tuommoisella menolla ei hirveesti armoa anneta. Ihan hyvin jaksoin mutta ei sillä vauhdilla ihmeemmin kerenny mihinkään.
Sijaluku siis oli 36. pikkuisen vajaa 3 min voittajaa Vesa Kalliota perässä.
Tulokset: http://www.enlund.fi/fiskk2016/FIS_KK_2016_Sun_all.htm

                                          Tässä Lapinlahden verryttelykierros kaukaa kuvattuna.
                                          Ei kummoinen kuva mutta hiihtämässähän siellä olinkin
                                          enkä kuvaamassa!


Tästä sitten FIS-kisat jatkuvatkin heti huomenna täällä Tampereella Pyrinnön kisoissa. Vaihteeks mennään perinteistä ja kisamatka pitenee reiluun 13 kilsaan, tasalukua ei taida tulla kun kisareitti on tykkilumella tehty ensilumen reitti.
Vauhdinpitäjiä ja vertailupohjaa näyttäisi olevan riittävästi kun katsoo urheilijoita jotka saman matkan kanssani tuolla suorittaa.
http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/fis-tampereen-pyrinnon-hiihdot/
Toivottavasti eroa ei tartte ihan kalenterista katsoa kärkeen!
Palaillaan asiaan, kisaraportteja ja muutakin luvassa.. kenties taas jotain "projektejakin"

Talvi tuli (ainakin hetkeksi)

Ihan talviselta näyttää alueella pirkanmaan,

Hyvin tunnin pari ladulla aikaa saa kulumaan.

Tänään pari tuntia pertsaa rauhallista,

Latu komea kuin suoraan laatumallista.

Valmistettu lumesta jonka valmisti viime talvena tykki,

siinä sitä jälleen runsas määrä harrastajia lykki.

Edelleen lyhyehkö reitti se on lenkkiä kiertää,

mut ei oo alkanu ainakaan vielä kuupassa hiertää.

Perushiihto näemmä kroppaa suorastaan hellii,

joutuu sit syömään urakalla myös sapuskavellii.

Tänään silti valmistui Hakkariin lisäpätkää,

ainakin se miellytti tätä jätkää..

Pääsin historian ekana hiihtämään yli uuden sillan,

Sitä voinkin fiilistellä lopun illan!

                                                     

Hiihtokausi jatkuu

Nyt on täällä oman asumuksen nurkillakin mahdollista saada lunta suksiensa alle. Lempäälään avattu kilsan mittainen ensilumenlatu. Onhan sitä pitänyt testailla jo vähäsen. tutulle hiihtoliikkeet kaiken kaikkiaan tuntuu. Sinänsä hiihto lyhyellä ja märällä lenkillä tuntuu aavistuksen raskaalle näin huonokuntoiselle. Mukavaa se on toki, vaikkakin odotan todella paljon että tulisi oikea talvi ja sais hiihtää vaikka 30 kilsaa ilman että tarvii samasta kohtaa mennä monesti..
Koitan pysyä aktiivisena ja lähetellä pikku tiedotetta tasaiseen tahtiin blogille.

Treenin tapaista jälleen

Oli eilenkin ihan jees suksilla lykkiä,

mut märässä pehmeessä pumppu meinas liikaa sykkiä.

Tänään kun meille sitten pakkasen heitti,

oli liukkaassa kunnossa hiihtoreitti!

Pikkuisen kovaa jäätä ja karkeaa jauhoa,

ihan hyvä siinä oli menemään kauhoa.

Pikku hiljaa saa kroppa taas hiihtoon tottua,

saa myös syödä reippaasti lihaa ja pottua.

On äkkiseltään reidelle nivusille rankkaa,

muistuttaako kävely pian Aku Ankkaa??

Tuleeko tällä menolla huolehdittua,

että koko kausi menee päin v*ttua?

Hiihtokauden avaus!

Tänään sitten pääsikin oikein tositoimiin kun Lempäälässä avattiin ensilumen latu säilötystä lumesta. Latu oli avattu kahdeksan aikaa aamulla ja itse saavuin yhdentoista maissa paikalle, melko monta hiihtäjää oli siihen mennessä jo ladulle ennättänyt, näyttäisi siltä että aika lailla tarpeeseen tulee tuollainen baana. Latua oli niinkin juhlavasti kuin kilometri. Lumi oli luistavaa joskin tyypillinen tykkilumibaana aavistuksen pehmeää. Kumminkin voi sanoa että nautin koko lailla joka kierroksesta! Sata kertaa mukavampaa kuin juokseminen ja sauvakävely. Siinä hiljalleen kiertelin pari tuntia vapaata ja pikku hiljaa happi alkoi tarttumaan lihaksiin. Pitkästä aikaa on oikein urheilullinen fiilis kehossa, jospa tätä nousujohteista fiilistä jatkuis nyt pitkään. Tuonne samaiselle baanalle kyllä suuntaan huomennakin! Pari kuvaa todisteeksi aikaansaannoksista. Kyltti varoittelee hiekasta yms. mutta eipä huolta enemmän hiekkaa ja kiviä on toisinaan ollut kilpaladuilla kuin mitä tuolla. Ja tossa yhdessä kuvassa oleva möykky ei kuulu latuun vaan on se paikka missä lumikasa lepäsi koko pitkän kesän...