sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Tampere, urheilukaupunki

Voitaneen sanoa että tampereelle kaupin tykkilumilatu ei koskaan ole ensimmäisenä valmis, mutta kun valmista tulee se on kerralla kunnollinen, paras?
baanalla leveyttä ja pituuttakin niin että hyvin pääsee treenaamaan ja lumipatjakin näyttäis sen verran paksulle että riittänee pitkälle kevääseen saakka.
Kävinpä siellä tänään toisen kerran ja todella pian olen menossa uudelleen.
enempää en jaarittele, muutama kuva kertoo enemmän.






keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Elämä maistuu ja ulkoilukin on mukavaa(paitsi tänään olen lorvaillut)

Katsotaanpas oisko mulla mitään asiaa tällä kertaa. Yleensä kun en pähkäile etukäteen näitä juttuja kun vaan avaan blogin ja alan näppäilemään epämääräistä tekstiä.
No urheilua ekaks mitäs muutakaan... Perus liikunnan taso on ollut viime aikoina ihan ookoo ja tuntuu että kunto ja tuntemukset kaiken kaikkiaan ois selkeesti nousussa. Se että mitä se kertoo tai mihin se riittää on todella vaikee alkaa arvioimaan enkä alakaan. Hiihtänyt olen muutaman tunnin viikossa tossa Hakkarin tykkilumibaanalla. Määrää en ole maksimoinut enkä sitä yritäkään.. Pari kertaa olen jopa innostunut hengästyttämään itseni hiihtämällä, sitä se perhana on että vähemmälläkin hengästyy kun on huonommassa kunnossa vai kuin se menee..? Kerran pari viikossa olen rautaa kolistellut ja kerran jopa vähän ottanut juoksuaskeleita, eli peruspaketti on yllättävänkin monipuolinen.
Tänään on ollut lepopäivä sekä töistä että urheilusta. Ruuan ahmiminen ei ainakaan ole vähentynyt tänäänkään. No jaksaapahan huomennakin sit aamusta startata lenkille jonnekin. Vähän alkaa levottomaksi olo tulla jo yhden lepopäivän aikana. No täytynee koittaa päivän urheiluvieroitusoireita lievittää vaikka venyttelemällä. Niinkuin tästä ilmi on tulleet kauden mittaan vaivanneet ihme jumit niin se muistuttaa ja motivoi siihen lihashuolto puoleenkin ihan kohtuudella. Solmuun en edelleenkään itteeni saa ja joissan asennoissa rajoitustappi tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin mutta kaiken kaikkiaan lihas tuntuu suht vetreältä ja elastiselta. pääkoppa on kans tarkoitus pitää "vetreänä" tän urheilun suhteen ja näin ollen "harrastelijakin" pystyis lajista nauttimaan kunnolla.
Tosta fis pisteiden metsästyksestäkään en ota turhaa stressiä, jos en ole kunnossa niin sit en ole , mutta ainakin kerran aion fis startata tässä lähitulevaisuudessa.
Kuulin tässä asiantuntija taholta että esim norjassa kaikki hiihtokisat on fis kisoja ja näin ollen fis pisteillä karsinta maan mestaruuskisoihin on erittäin reilua. Entäs jos suomessa olisi samoin, heitettäis menemään koko nykyinen (vanhanaikainen?) ranking järjestelmä ja iskettäis vaan kaikki kisatulokset fis-rankingiin, sit sieltä vaan karsittais sm kisoihin parhaat listalta, olis näyttöpaikkoja tarpeeks eikä tarviis valitella. Varmaan ei ihan noin yksinkertaista ole toteuttaa mutta ajatuksena hyvä??

Tässä hämäläistyvänä savolaisena mietiskelin mitä eroa on treenata täällä kuin vaikka puijolla vuosin varrella:

Puijolla ennen kävin sauvarinteessä,
oli siellä myös joskus Pörsti pinteessä
Hänet ku nähny oon on siitä aikaa,
silti hänen ainainen höpinä mielessä raikaa...
Nyt on ollut rinteenä mustavuori,
jossa on mahdollisuus bongata vaikka Riihivuori.
Nyt on hiihdetty Hakkarissa,
on muutama kilsa plakkarissa.
Jopas on mukavaa voi hemmetti,
siellä kiertää myös Lasse Lemmetti.
Ei oo täällä näkyny Puijon jannuja,
Ottaako Randeliini taas palkintokannuja?
On kuulemma jälleen aktiivi niin kunnoltaan raju,
että vastustajilta osalta pelosta lähtee taju?
On ajettu mersu puijolla parkkiin?
Varmaan sillon voit törmätä rissasen jarkkiin?
Täällä voit nähdä legendan hämeen,
on Riipinen ehtinyt hiihtää yli monen rämeen..
Joskus saattaa vilahtaa vaikka rintteri kalle,
Hän kun kiihdyttää ei passaa jäädä alle.
On niitä tuttuja legendoja läpi suomen,
kaikki luettelis niin koittais pian huomen.
Kaikille tutuille ja tuntemattomille terkkuja,
Nautitaan hiihdosta ja syödään herkkuja.
Ehkä jossain kisoissa tavataan,
ja sanainen arkku avataan.
Tässä oli häme ja puijo vasta,
kaksi melkein lempilasta.
Mut entäs sitten pärnävaaralla,
meikä ei jaksa niitä mäkiä kuin haaralla!

maanantai 15. marraskuuta 2010

Onko järkee vai ei...

Juuri tässä mieleeni pamahti sellainen tosiasia että meikäläistä ei sitten nykytrendien mukaisen karsintasysteemin ansiosta taideta nähdä Sm-kisaladuilla talvella. Pikaisen vilkaisun mukaan tällä hetkellä olis yksi suoritus mikä täyttäis kriteerit viittäkymppiä varten, mutta sekin vanhenee jo joulukuussa ja näin ollen ellen taio jostain kriteerit täyttävää tulosta.. vaihtoehtoja ei ole paljoa. Ja minä kun just olen päässyt perkeleelliseen rytmiin ja harjoitellut hyvin ja iloisella mielellä jo jonkun aikaa. Voisihan se olla että kunto ei silti olisi tarpeeksi kova siihen yhteen kenties mahdolliseen fis kisaan johon ehkä vois osallistua. Kannattaako enää treenata ollenkaan maastohiihtoa jos on vain kansallisen tason mies?
http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/kilpailutoiminta/sm-kilpailut_2011/sm-kiintiot-2011/

http://www.fis-ski.com/uk/604/613.html?sector=CC&competitorid=72815&type=result

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Laiskuus iski aamusta, korjataan tilanne illalla...

Tarkoitus oli heti aamulla startata taas kiertämään tota kilsan lumirinkiä mutta eipä huvittanut. Mikäs pirun kiire tässä mihinkään on pyhäpäivänä! Niin että hyvää isänpäivää vaan kaikille isille! Oma isukka varmaan viilettelee jossain tuolla lapin lumilla nauttien! terveisiä eritoten sinne!
Tässä olen sitten vaan kulutellut aikaa ja ottanut rennosti, kohta on sapuska valmista ja sen jälkeen sitten mahan sopivasti vajuttua on aika siis painella illaks lenkille.
Tässä oon nautiskellut youtube tarjoamasta rock historiasta. Tällä kertaa mennään suomipunk osastolla ja 2000 luvun vaihteessa. Hiihtoliitto on saanut oman osansa tälläkin taiteen saralla.
Tässä tää vaasan ylpeysbändi ja mun ikisuosikki josta en näköjään pääse eroon enkä tahdokaan!
Toinen voisi kuvastella sitten jollain tapaa tätä mun yleensä vallitsevaa olotilaa!?

Tässä olen tehnyt välitilinpäätöstä menneestä sulan maan kaudesta. Projekti meni suurelta osin päin V****a ja tällä kokeilulla voidaan todeta että 18 vuotiaan huimapään ohjelmaa ei pysty suoraan siirtämään 31 vuotiaalle "kangistuneelle" No ehkä aika moni ongelma tuli suhteellisen rajusta työtahdista kesällä ja omasta keskinkertaisesta lihashuollosta. Nyt viisaampana muistan taas paremmin venyttelyn yms merkityksen. Näin olenkin miettinyt että koitan palata tohon ohjelmaan muutaman yksittäisen täsmäiskun kera, lähinnä erilaisia nopeuteen liittyviä harjoitteita suksilla kunhan talvi tulee.
13 vuotta sitten olen näköjään ollut hiihtämässä leirillä Iso-syötteellä viiden päivän ajan ja hiihtoa on näköjään tullut 2-5 tuntia päivässä. Leirin viimeisen harjoituksen jälkeen on kommentti:
"leirin rasitus hieman tuntuu mutta mieli on positiivinen vahva tunne!" Näin palattiin taas ison tauon jälkeen tähän viikon sitaattihommmaankin.. Kuvastaa että asenne ja asennoituminen on tuolloin ollut positiivista ja hyvää päivästä toiseen.
Nyt en jaarittele enempää vaan menen lihapatojen ääreen, tänne palaan taas pian!

perjantai 12. marraskuuta 2010

Ikävä.

Tänään on kyllä ollut hieman outo fiilis... Miksi mä en ole lapissa miksi... Siitä on varmaan karkeasti 15 vuotta kun ekaa kertaa näihin aikoihin pohjoiseen suomeen menin hiihdon merkeissä ja nyt ensimmäistä kertaa aikoihin en lähtenyt. Tänään varsinkin on olo ollut ihmeellinen kun olen vähän niinku lepäilly tän päivän. Töissä kävin mut muuten olen koittanut itseäni viihdyttää kaikilla muilla tavoilla paitsi urheilulla.. tulikin kahdeksan päivää treenattua ilman lepoa. Niistä jopa hiihtoa neljästi tällä vikkolla. Tuolla kun lempäälässä nauttii kilometrin karusellistä niin ei silloin treenatessa ole outo olo, vaikka sielläkin kenties syvällä sisimmässään on mielessä ne lapin valkoiset hanget. No aamulla taas kiertelemään rinkiä . Pitänee alkaa miettimään jo vuoden päähän että josko silloin lähtis lappiin.. oli urheilurintamalla tilanne mikä vaan... kerran hiihtäjä aina hiihtäjä?? Niin Siellähän pohjoisessa vedetään jo kisaakin täyttä päätä. Oma fiilis ja kunto tuntuu ainakin perushiihdossa olevan ihan ookoo, helposti lähti kone käyntiin. Kisahommista en uskalla sanella mitään vielä tähän mutta katsotaan... Kovia on kisat tuolla Muoniossa, ei ois espenillä asiaa sadan joukkoon vaikka tässä syksyn mittaan kipittelin muun muassa sauvarinteessä paljon parempia aikoja kuin edelliskaudella...
Annetaan talven tulla ja hiihtohimon yltyä....

tiistai 9. marraskuuta 2010

hiihtoa lisää

Nyt jo toista päivää,
vedetään ilman järjen häivää.
Taas pari tuntinen pätkä,
koko rahalla nautti tää jätkä.
Alkaa meikänkin kunto kasvaa,
kilsoja tulee , palaa rasvaa.
Väliin tasuria kunnon pätkiä tuuppaa,
Monipuolistaa reeniä ja virkistää kuuppaa.
On kehon rasvakerros ohut kuin oljen korsi,
mutta vankahko silti musculus latissimus dorsi.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Kauden eka hiihtolenkki

Tänään oli sitten se päivä kun Lempäälän hakkarissa kesän maannut lumi näkee päivän valon. Sinne siis minäkin heti töiden jälkeen suuntasin. Kyllähän sieltä latu löytyi ja pikku pakkasen siivittämänä aavistuksen jauhomainen tykkilumi tuntui mukavan liukkaalle. Itse hiihtämisessäkin oli jotain tutun tuntuisia liikkeitä taas kuinka ollakaan.. Pari tuntia siinä nautiskelin ja koitin mennä hiljalleen. Aurinkokin paistoi! kyllä voi sanoa että hiihto on hieno laji. Vielä kun olis latua kilometri kaupalla niinkuin toisilla on kun lapin kuulumisia lueskelee. No saa tähänkin energiansa tuhlattua. Vielä ei ole pää pyörällä totaalisesti. Eiköhän tossa jaksa muutaman viikonkin tarvittaessa :D
Tosiaan kun se työvuoro alkoi aamulla jo neljän aikaan ja siten ehdin päivän valon aikaan lenkkini tekemään töiden jälkeen niin nyt alkaa olla meikäläisen päivä ehtoopuolella. Silmät alkavat olla puoliksi kiinni ja tästä tekstistä ei tule mitään järkyttävää spektaakkelia, mutta asia tuli ilmi: Kävin hiihtämässä! Tästä jatketaan, hyviä öitä!

torstai 4. marraskuuta 2010

Ei metriäkään ole vielä hiihtoa tullu,
kaipuu lumille alkaa olla koko lailla hullu.
On pää ja kehokin vähän hämillä,
en oo hiihtäny ees putkessa jämillä.
Liekö sataman jättäneet jo menestyjien laivat,
Yhtä kaikki mullakin on hävinny turhat vaivat.
On hyvä kun ei mihinkään satu,
eteenpäin vie harrastajan latu.
Lunta odotellessa kohtuudella juoksu maittaa,
en usko että ulkoilusta on ollenkaan haittaa.
Salilla on hyvin myös viihtyny meikä,
se on ollut sellainen henkireikä.
On siellä rajustikin jumpattu
lihasta kuntoon pumpattu,
Reippaasti painoilla kyykätty ,
välillä kotona hikipaitaa pyykätty.
Kuntofillarissa pyöriny rullat,
siten kuluu syödyt pullat
Onpa vähän ergoakin kiskottu,
näiden avulla synkkyys mielestä viskottu.
Havisuttaa historiakin siipiä,
tänä vuonna en lappiin menevään kyytiin kiipiä.
Varmaan viidentoista vuoden putki katkee,
Mutta millainen polte ladulle siksi sitten ratkee.
Milloinkahan pirkanmaalle lumi tulla mahtaa,
Sitä tässä meikä nyt vesikielellä vahtaa!