Pieni palanen harrastehiihdon historiaa

Tehdäänpäs välillä jotain erilaista ettei aina vaan valiteta ja narista tänne blogille!

Tässä nyt kun tätä "projektia" miettii niin vasta pikkuhiljaa alkaa tajuta että harrastamishistoriaa itselläkin on jo aika lailla kertynyt.. Eihän se parikymmentä vuotta sitten ollut millään lailla suunnitelmana vääntää näitä kisoja paria vuosikymmentä ja itseasiassa ylikin. Tähän hässäkkään nyt valikoitui tosiaan nämä viidenkympin kisat, vaikka kyllähän muillakin sm matkoilla olen ollut mukana jo vuodesta 98 alkaen.. en ihan kaikissa mutta melko lailla usein.. 

Näihin kaikkiin kisailuihin liittyy erilaisia tarinoita ja muistoja. Tässä nyt haastankin tätä juttua lukevat ihmiset kertomaan jotain hiihtokisajuttuja , oikeastaan mistä vaan tapahtumasta, mutta hienointa toki olisi jos se osuisi tämän kahdenkymmenen vuoden välille. Siis kertokaa hyvät ihmiset juttuja , laittakaa suoraan tähän blogille tai vaikka sitten facebookkiin..

Ajattelin itse aloittaa parilla pikku jutulla mikä liittyy tähän hiihtokisahistoriaan..

Niin siis meikäläisen viidenkympin kisaurakkahan oikeasti alkoi jo vuonna 99 Inarissa perinteisellä..ja maaliin hiihdetty kisa sielläkin..tuloksia ei mulla ole enkä muista..mut jos joku tietää niistä niin voipi kertoa. Muistelen että voittaja tuolloin oli Harri Kirvesniemi. Itse jäin hänelle muistaakseni jonkun 14-15 minuuttia..

Noista Inarin kisoista sellainen etäinen muisto että joku olisi hiihtänyt maaliin kisan vaikka hänellä katkesi monon pohjasta se kiinnitysrauta kesken matkan.. Eli suksi vaan kainaloon ja jatkamaan matkaa, kunnes sai ehjän monon ladun varresta .. Kuka tahansa tästä muistaa niin ois mukava kuulla kuinka se asia menikään?

Vuonna 2000 Oli kisat Pärnävaaralla, minulla oli armeijavuosi ja tähtäin oli jossain nuorten kisoissa muistaakseni , ja viidenkympin kisa ei ollut keväällä vaan muistaakseni alkutalvesta, täten itseä nuorten kisoihin säästääkseni tuolta on DNS merkintä mulla ..

Mainitaan tähän vielä tämä 2001 josta tää nykyinen hupi projekti alkaa.. Tosiaan Kajaanissahan silloin kisat oli..Yksi hauska tapaus sieltä vielä kun kerran historiaan päästiin.. Noihin aikoihin Mannisen Hannulla oli tapana osallistua toisinaan myös sm viidellekympille (hiihdettiinpä jossain kohtaa Inarissakin 99 vuonna perinteisellä peräkkäin)

Kisat siis käytiin yhteislähdöllä ja sellainen muisto että viimeistä kierrosta ja kaiketi viimeistä kilometriäkin siinä mentiin ja kaikki oli pelissä mitä irtoaa. Yleisöstä minulle huuhdetaan että "Sun edellä menee mäkihyppääjä! Se on vielä saatava kiinni!!" No totuushan oli se että juuri hetkeä aiemmin Hannu oli minut napannut kiinni ja samantien jäätävällä kirillä jättänyt ja meikäläisellä oli vieteri suorana eikä mitään jakoja enää.. Maalissa olin sijalla 30. Ja Mannisen Hannu siinä pykälän tai pari edellä.. tässä siis muistelen, ei ole tuloslistaa mitä lueskella.

Sitten vielä nykyisyydestä pikaisesti yks juttu kun nyt lähti tää teksti rullaamaan.

Tässä äskettäin jutustelin yhden oman ikäpolven hiihdon harrastajan kanssa ja hän oli peilaillut tätä mun viiskymppislistaa ja muistellut omia suorituksiaan että missä kaikissa noista oli ollut mukana. Samalla hän pähkäili siinä että oishan se kiva saada tasaluku täyteen hänellekin... Jos tällainen mun hupailu yhtään mitään ketään inspiroi niin mukavahan se on tässä sitten toimia vaikka harrastekilpahiihdon lähettiläänä...Tässäpä tätä! Mukavaa ois muistella lisää historiaa elikkä siis kommenttiryöppyä odotellessa...

Tässä yksi esimerkki myöskin historiaan liittyen, nykyään ei suksiakaan enää merkata. Tästä katsomalla leimoja selviää että näillä hiihdetty SM-kisat 2006 muun muassa ja tuolloin viidelläkympillä sijalle 35.

Samaa tarinaa,ainaista narinaa...

Aina vaan motivaatiosta ruikutan,

ilman kunnollista asiaa vaan täällä uikutan.

Näyttää että meinaa into karahtaa,

Välillä voipi loskassa hieman parahtaa!

Ei tarvinne odotella että keli ois kuiva,

Riittää lenkille kapula märässä uiva.

Olisko hiihtäjällä parempi huomen,

lumilla pohjoisen valkean suomen..

Millaista ois vaikka yritellä Pallaksella?

Mahtais olla ihan hyvä liikuskella?!

On tässä aktiivinen olla koitettu,

lähtemisen tuska monta kertaa voitettu.

Läheskään aina ei oo sivakat silti alla,

Täältä nääs puuttuu se kylmä ja halla..

Tuleeko kisasta ihan pelkkä kuntoiluretki?

vai onko kisakuntoa, ootellaan vielä hetki?

Ei vaan taida riittää pelkkä venttaus,

mitä tehdä, aloitetaan yleisön tenttaus?

Tavalla tai toisella käynnistetään aineenvaihdunta,

samalla kisakuntoon alkaa laihdunta.

Kuukauden kuntokuuri (viimeinen oljenkorsi)

On taas aikaa kun viimeksi blogille tavattu,

Viimeisin kuukauden ulkoilupätkä avattu. 

Hiihto motivaatio ollu pahasti hukassa, 

Nyt valitetaan ääneen kusi sukassa.. 

Toisinaan tykkilumi radalla väännetty, 

Masentuneita lausahduksia äännetty. 

Väliin hieman kipittänyt pitkin mettiä, 

Lunta saa suurennuslasin kanssa ettiä. 

Kun miettii asioita alkaa päässä sirittää, 

Ihanko tosiaan tässä viimeistä kertaa kisakuntoa virittää?! 

Kaukana taitaa olla kisakunto, 

Mureneeko tässä itsetunto ? 

Vai pitääkö putki venyttää neljännesvuosisataan, 

Tuleeko vuosi vuodelta kisassa enemmän pataan..?!

Ei taaskaan ole paljonkaan kertomuksia, 

Avataan vaan vähän omia tuntemuksia. 

Yritetään löytää jostain motivaation lähteitä. 

Antakaa joku mulle siitä edes tähteitä! 

Talvista ajanvietettä

 Tässäpä yleisön pyynnöstä huolimatta lyhyt kooste niistä ajanviete tavoista mitä tammikuun aikana olen lyhyesti kerrallaan harrastanut...

Eipä juuri mitään sitten viime kerran...

No niin... viikkohan siitä on taas mennyt ja yhteenvetona voidaan todeta että eipä sitten juuri mitään...
Viikko sitten sunnuntaina kun oli ne hiihtokisat niin näemmä keuhkot jäi sinne..Armoton köhiminen kisan jälkeen ja maanantaina kummasti kipee henki rööri..sama tiistaina..keskiviikkona jne....vieläkin limaa irtoilee mutta mihinkään ei tee kipeää.. Perjantaina ja lauantaina olen uskaltautunut tekemään matalasykkeistä matelua ja pikku jumppaa... Tänään tässä vielä pienenä haaveena että iltalenkin teen...
No yhtä kaikki..pitää taas koittaa käynnistellä uudelleen tätä hommaa tässä ..näyttää että suht helpolla taisin taudista selvitä...
Tällä menolla hiihtäminen on vain kaukainen haavekuva tällä hetkellä... mene ja tiedä..vielä saattaa pikku lämpäre tykkiloskaa jossain olla jäljellä päiväks tai pariks ...
Ei täältä tämän enempää asiaa nyt..palataan asiaan kun sitä löytyy!

Talviurheilua

Niin talvestahan täällä ei ole ollut tietoakaan, mutta viikonloppuna oli silti täällä Tampereen talvikisat. Kaksipäiväinen kilpailu jossa itse osallistuin sunnuntaina vapaan kympille. Sen verran olin pelkuriraukka etten lauantain viidentoista perinteiselle ilmoittanut itseäni.
Kovasti oli järjestävä seura Tampereen yritys tehnyt hommia sillä kisat oli oikein hienosti järjestetyt.
Latukin oli saatu kaupungin miesten ahkeran työskentelyn jälkeen erinomaiseen kuntoon.
Kisaratana toimi Kaupissa säilölumen turvin hiihtokunnossa pysynyt 1,5 kilometrin rinki.
Osallistujia tapahtumassa oli melko paljon ja rata siitä huolimatta kesti melko hyvin sadat kierretyt kierrokset.
Itsekin kestin omat seitsemän kierrosta ihmeen hyvin.. Uskallan väittää että se ainakin etäisesti muistutti kilpahiihtoa. Uskalsin pitää melko hyvää vauhtia jo aloitusmetreistä saakka ja kone lähti jollain tapaa käyntiin. Ukkoja alkoi tulla matkan edetessä eteen mutta takaa lähteneet eivät saavuttaneet mua raketin lailla. Heikkikin tuli ohi vasta muutama sata metriä ennen maalia puolella minuutilla. Näin uskalsin ajatella että ehkä tässä on jo hieman kulkua olemassa..No viides kuudes ja seitsemäs kierros olivat aika rankan tuntuisia mutta toisaalta jollei kisahiihto siinä kohtaa tuntuisi missään niin kai silloin olis lähtenyt liian hiljaa...
Oikeastaan en tästäkään tapahtumasta nyt osaa kauhean paljoa jaaritella.. Jollain kieroutuneella tavalla se kilvanhiihto oli taas varsin mukavaa pitkästä aikaa sopivasti annosteltuna ja oma meno oli ainakin ongelmien vaivaaman syksyn jälkeen ihan siedettävällä tasolla. Tämä oli sellainen pienen pieni vihje ja muistutus taas itselle että mitä se kilpahiihto on..Kyllähän sitä tuolla oli mukava tavata ja jututtaa muita samanhenkisiä höpsöjä ja tunnelma oli hieno. Muutamat siinä houkuttelivat heti seuraaviinkin kisoihin.. eiköhän sitä taas jossain vaiheessa..keväämmällä...
Tulokset:
http://www.tampereenyritys.fi/wp-content/uploads/2020/01/tulokset_su.html

Tässäpä sitä saavutaan maalisuoralle Heikki edellä puoli minuuttia minua parempana, vaikka yritystä oli niin silti vauhti oli sen verran leppoisa että kamera ehti räpsähtää, Kuvan ottajana Suvi Karjaluoto

 

Talvinen tammikuun ilta....

 Tulinpa tuossa äskettäin lenkiltä. Lajiksi valikoitui juoksu..tehokasta ja yksinkertaista.. tunnissakin saa jo ehkä jotain aikaiseksi kunnon ylläpitämisen suhteen.. no ainakin tyhjää parempi.. Joo ja mukavahan se on tuolla kipittää polkujuoksua kun ei turha lumikaan ole menoa jarruttamassa...
Tuolla metsäpolulla rymytessä tuli mieleen näitä mietteitä harrastuksen mielekkyyden suhteen... Tässä alkaa vajota ajatuksien suohon kun miettii tätä touhua.
Mennään jo tammikuussa ja yhtään lenkkiä en täällä kotimaisemissa ole hiihtänyt luonnonlumilla.. Enkä paljoa muuallakaan..No joulun aikaan puolenkymmentä lyhyehköä peruslenkkiä Savossa hyvissä olosuhteissa...
Suhteellisen turhauttavaa on toisinaan perheellisen työssäkäyvän harrastajan harrastaa jos vaikka haluaisi hiihtää tunnin iltalenkin niin aikaa saat varata äkkiä sen pari tuntia..
Ensin ajelet autolla jotta pääset kiertämään kilometrin lenkkiä ympyrää tai kahdeksikkoa tai mitä vaan rinkiä. siinä sitten ennen ja jälkeen urheilun tehdyt autoilut, kengän vaihdot yms. peruskuviot niin huomaa että tunnin lenkkiin onkin mennyt aikaa miltei pari tuntia.. sen saman ajan kun sais käyttää miellyttävään ulkoiluun lähtien kotiovelta tai läheltä kotia.. kyllä se vaikuttais sekä kuntoon että fiiliksiin... Olispa lunta...
Yhtä kaikki.. ei tämä ole mikään jäähyväisviesti hiihto urheilulle tai millekään kilpaurheilulle..Liekö tää nyt tämmöinen päiväkirjan omainen purkautuminen tämän blogin kautta valtavan suurelle fanijoukolle...
Niin siis tästä kaikesta huolimatta hiihtokisoihin oon pian menossa..siitä kerrotaan sitten kun sen aika on..pian...
Joo... Olikos mulla joku projektikin..hmm niin.. Toden totta keväällä viimeistään ne SM-kisat...ja kyllä.. vaikka kuinka tässä valitan ja voivottelen niin tosissani sinne yritän valmistautua ajankäytön ja terveyden sallimissa rajoissa tekemään omaa hyvää suoritusta.
Tällä hetkellä kyllä tuntuu että mahtaa olla viimeinen SM 50 kisa mulle.. sen verran on vaivaisukko ollut tässä syksystä alkaen että hieman on haasteita motivoitua.. Pitää jotain onnistumisen tunnettakin löytää talven aikana että voin vielä pyörtää puheeni...Tässä tietysti samantien kysellään blogin valtavan suurelta lukijajoukolta hyviä ideoita uusiin tuleviin projekteihin mistä niitä innostumisen ja onnistumisen tunteita löytäisi?!
Samalla jos jollain on ylimääräistä motivaatiota niin tänne Tampereelle saa lähettää vaikka heti!

Näkymä kotiovelta 7.1.2020