syksyn selätysteema jatkuu

Tosiaankin.. Tässä jauhettu miten hankala ja vaikea syksyn aika on.. Nyt ei voi sanoa että se olisi niin kauheen huonoa ollut.. Perkele ei se oo muuta kuin asennoitua.. Siis valonpilkahduksia on ollut ja löytynyt pitkin syksyä.

Kuukausikin vaihtui ja kyllä tässä ulkoilun ja liikunnan merkeissä on jollain tapaa jaksanut. 

Haen itselleni uskoa ja positiivisuutta sitä kautta että esim viime vuoden syyskuusta ei juuri urheilu meriittejä ole sanottavaksi.. Olihan toki tuolloin juuri kaikenlaista väsymystä ja jumia olemassa, selkäkin napsahti jumiin silloin elokuussa. Nyt tän vuoden syyskuussa pistin viime vuotta päihin selkeästi sekä tuntimäärissä että ennen kaikkea laadussa, vaikka noin viikon verran päiviä jäi urheilematta nuhan takia.

Tunneilla ei totisesti mässäillä mutta tässä kohtaa ennenkaikkea peilaan omiin vuoden takaisiin tekemisiin.. Eikös niitä sen takia tilastoja pidetä yllä että niitä seuraillaan ja koitetaan sieltä ammentaa jotain hyötyä..

Tuo omien viime vuoden tilastojen päihittäminen luo uskoa että jos samaa rataa mennään eikä ala mihinkään sattumaan niin jotain mahdollisuuksia on että veteraani kisoihin vielä nimi listaan laitetaan! 

Lisenssi on ja välineetkin odottavat käyttäjäänsä.. Vaatiihan se myös sen että talven pitää tännekin saapua.. Se on nääs varmaa että jos on vain kilometrin tykkilumi rata koko talven niin kyllä se motivaatiota syö ja runsaasti.. Tuolloin tulee aivan varmasti muita lajeja paikkamaan päivittäisen liikunnan tarpeen täyttämistä.. 

Tässä lepäilen ansaitusti. Aamulla on jo sian pieremän aikaan käyty vetämässä 16 kilsaa juoksua.. 

Saapa nähdä jaksaako kerkeekö, kehtaako vielä toisen kuntoilun tälle samalle päivälle. Olis aina yhden päivän kuusta oikea urheilija...

Aletaan suosia muuttuvaa kuosia..

Blogi saa taas hiljalleen uutta muotoa,

Urheilijankin syytä ois ryhdistää ruotoa..

Blogihommassa puitteet on huikeet,

sen tähden itselläkin ilmeet niin muikeet..

Ihan on sivusto niinku piireissä isoissa,

tyypillä joka ei juuri reenaa ja harvoin käy kisoissa..

Taustaorganisaatio jouten ollen kuvia laatii..

Kohteesta näyttävän saadakseen se taitoa vaatii.. 

Yhtä kaikki tänään ei blogille valitusta laadita,

Positiivisuuden etsimiseen ei rahaakaan vaadita..

Tänään taas aloin kuntoilla omaan pikku tahtiin..

Ei tällä nousta huimaan menestyksen mahtiin..

Yhtä kaikki rullasuksilla pääsin fiilikseen mukavaan,

siihen tunteeseen saa samaistua kanssani kukavaan..

Syksyn masennuksen selätykseen nyt rivakasti tartutaan!

Kokemusta tulee harrastuksesta kun tässä hiljalleen vartutaan

 

 

 

 

 

 

 

paranemis prosessi..

Jokainen sen voi vuorollaan kokea..

Kuinka räkä valuu muodostaen jokea.. 

Kuntoilu mahdollisuuden silloin hetkeksi kadottaa.. 

Kunnes elimistö räkäpurot padottaa.. 

Eipä tääkään sitten ollut korona, 

Eikä ees paskakaan valu norona.. 

Haaveilen kyllä että vielä tän viikon myötä, 

Kuntoillaan ja tehdään työtä.. 

Blogillekin taas uutta pikku juttua.. 

Joku jo toteaa että onhan se liian tuttua.. 

Ihan samaa tylsää jauhantaa.. 

Turhanaikaista pauhantaa.. 

Muuten menee hienosti kun vaan ukko alkais liikkua.. 

Eikä tarviis aina vaan blogi sivulla kiikkua.. 

Seuraavat kuukaudet sen meikäläisen osalta näyttää.. 

Paljonko tarvii ilmoittautumislomakkeita täyttää...

Syyskuun peikko

En aina valitusvirttä postata haluis,

En nyttenkään ellei räkä nokasta valuis. 

Siksikin valitukset herkästi raikaa,

kun kipeenä eniten koneen eessä aikaa..

Syyskuun tekeminen on monesti ollut heikkoa,

se ahdistaa ja alkaa muistuttaa peikkoa!

Tähänkin seikkaan pitää se optimismi löytää, 

Sellainen joka mut eteenpäin töytää! 

Ei edellisen päivityksen jälkeenkään ollu oo kaikki huonoa, 

On käytetty muutaman kerran ulkona kuonoa.. 

Ihan kunnon settiäkin vedetty, 

Hengästyenkin välillä jopa edetty.. 

Kohtuullisen hyvinkin on tätä nykyä,

Voimaa ja jonkinlaista suorituskykyä..

Nuhan jälkeen täytyy itsensä ryhdistää.. 

Ja talvella suorituskyky hiihtotekniikkaan yhdistää..

Huomenna pitää koronamittarikin nokassa käyttää, 

Että jatkossakin yhteiskunta kelpoisuuden täyttää! 

Alamäkeä ja tuntemusten vuoristorataa.

Onhan tämä homma toisinaan syvältä sieltä.

Tällä hetkellä taidan olla taas sitä mieltä. 

Onhan tää niin paskamaista ja vammasta,

Niskat, leukaperät jumissa ja kolottaa hammasta..

Toisinaan kun ei tunnu mikään hyvältä,

Tuntuu homma olevan erityisen syvältä.. 

Tekee mieli silloin kisakamat nippuun pakata, 

Ja riehakkaasti tanssahdellen roviolle nakata..

Ehkä se taas tunnelma nousta koittaa, 

Ja onnistumisen myötä ilmakitaraa soittaa.. 

Sitä venttaillessa burana nappeja maistellaan.. 

Ja ketutusta vastaan taistellaan... 

Suoritusta ja suorittamattomuutta

Tasavarmasta alaspäin napsu viime viikon myötä.

Nyt vaaditaan taas ryhtiliikettä ja työtä.. 

Ei alennuta isompaan murheiluun,

Vaan katse kääntyy urheiluun.. 

Koitetaan pitää suht hyvää perustasoa yllä..

Uskoen että se palkitsee kyllä.. 

Ei treeni tunteja kannata liikaa mittailla, 

Ei tällä määrällä liikaa hiilari juomaa sovi kittailla.

Hyvä ois tuntien karttua,

Ettei ala läski tarttua..

Kyllä häviän reippaasti ja kaadun tantereeseen, 

Jos treeni määrää ja laatua verrataan vaikka Timo Mantereeseen!

Omalla tasolla omin tavoittein eteenpäin nilkutan.. 

Ohi menijöille kannustavasti vilkutan!

Tuli muuten todisteita kuvattua.. 

Suorituksesta mikä tuli kevään listalla luvattua..

 

Tasaisen hyvää tekemistä

Viime aikoina on tekemisen rytmi ollut tasavahva,

On jumpattu ja on kädessä ollu sauvakahva. 

Lenkkareiden kerakin askeleita hiukan, 

Rentoa ja toisinaan rypistyksen teen tiukan. 

Näillä keleillä on liike pysynyt yllä, 

Syksyn saapuminen tehnee haastetta kyllä. 

Kun vettä taivaalta ropisee

Ja pääkoppa tyhjää kopisee.. 

Vaikeempi on liikettä saada pidettyä päällä, 

Se on vakio kuvio täällä! 

Siihen jaksoon kaivataan tässä nyt ehdotuksia ja ideoita, 

Vai oonko vaan himassa katsellen videoita? 

Tosiaan keväällä listattu tekemislista on vielä puolitiessä.. Toteutuksiakin on toki tullut.. Joo 1000m juoksussa 3,06. Minimitavoitehan tänne oli kirjattu tosiaan 3,10 mutta nälkä on kasvanut syödessä ja haaveissa edelleen se 3min pintaan oleva aika. 100km työntelin tässä jokin aika sitten rullilla, se oli oikeestaan helppo.. Ei varsinainen haaste, pikemminkin vaan suoritus..  Paino leuanveto jutussa oon hivenen jäljessä.. 40 kiloa meni ja yritys 45 kilosta oli aika huono.. Mutta toistomäärissä pääsin eilen puoli huolimattomasti 24 toistoon.. Siihen oon ihan tyytyväinen koska melko kauan se tulostaso siinä hommassa pyöri vaan sen 15-20 välissä.. Nyt tuo ko. tulos meni suht helposti. Tietenkään ei ollut mikään taltiointi menossa joten kukaan ei usko sitä... 😄