Kaikki tähän astinen..

Niin, synnyin vuonna 79 maaliskuun lopussa.. Öö eiku ei ehkä ihan noin alusta saakka kaikkea.. 😂 No ynnätään nyt sitten vaikka kuluvaa hiihtokautta.. Tai olkoonpa mikä kausi tahansa mutta keväästä tähän saakka oleva ajanjakso.. 

Totuttuun tapaan blogin päivittäminen on yhtä laiskaa ja vähäistä kuin urheileminenkin..

Nyt tässä kuitenkin hieman kumpaakin.. 

Tosiaan edellisen päivityksen jälkeen on tai ei ole monenlaista tapahtunut. Pari kertaa olen käynyt lenkilläkin.. Voi olla että taas tulee lyhyt asia osuus tähän... Koska tämä on urheilu palsta ja urheilua tapahtuu niin vähän...

Niin mitäpä tähän sanoisin.. Kisakausi on Suomessa jo avattu.. Itselle se on ihan vaan kaukainen ajatus.. Jos sitäkään.. Ei oo talven tulosta tietoakaan... Mutta näillä mennään.. 

Talven viitteitä toki aavistuksen ollut nyt muutamama päivänä pikku pakkasen muodossa.. Mutta lasken talveksi vasta sen kun pääsee suksilla suihkimaan luonnon lumilla näkymättömiin metsän siimekseen! 

On vaikea olla hiihdon harrastaja, mutta ollaanpa sitten enemmän monipuolisempi liikunnan harrastaja, hiihtokin yksi osanen sitä.. 

Toki täälläkin nyt tätä kirjoitettaessa on useampikin pikku pätkä tykkilumi latua avoinna käyttäjille.. Niissäkin käydään jos tilanne jatkuu samanlaisena, mutta tuskin päivittäin.. Tähän mennessä on yksi hiihtolenkki tehtynä, sekin tuntui sangen raskaalta tuolla jauhoisella baanalla. 

Oon pyrkinyt opettamaan itselleni että vähentää sitä lumen kaipuuta.. Jos ei ole lunta niin sitten tehdään muuta. Toisinaan sitä on tavallaan vaipunut synkkyyteen jos hiihtokelejä ei tuu.. Nyt kun oon aatellu että sama se mikä keli on niin jotain tehdään. 

Voin sanoo että suhteellisen hyvällä ja rennolla fiiliksellä oon saanu harrastaa ulkoilua kun en vaan oo jääny sohvalle murehtimaan ja odottamaan mahdollista talven tuloa.. 

Oon jotenkin saanut itseni pidettyä liikkeellä. Yllättäen viime aikojen meikäisen liikuttajaksi on noussut juoksu. 

Voisko sanoo että omaan tasoon ja tekemiseen suhteuttuna ihmeen hyvä jalka on ollut juosta. Uskaltaisko jopa tuumia perinteikkään lauseen että olen minä paskemmassakin kunnossa ollut... 

Toki olen tehnyt muutakin harrastusta koko ajan mutta juoksu taitaa nousta tuntimäärissä suurimmaksi yksittäiseksi harrastukseksi tälle vuodelle.. Ja varmaan jos paikat kestää niin eiköhän sitä pidä tehdä koko talvi jonkun verran.. Määrä riippuu siitä tuleeko talvi vai "talvi"

Niin joskus keväällä uhosin kaikenlaisia suorituksia.. Ja nyt olis sitten lupausten lunastus aika! 

Pakko on tässä kohtaa tunnustaa suurelle seuraaja joukolle että ihan en pysty kaikkia lupauksia lunastamaan.. 

Mutta rehellisesti ne tähän nyt listataan.. 

No kympin juoksu tavoite oli 38 min, siihen en ihan kyennyt mutta tuossa oisko ollut lokakuun lopussa kun tuli kipitettyä jänisjuoksuna 10 maantiellä treeni mielessä ja aika oli 39,09. Näillä mennään.. Kuitenkin 40 minuutin alitus ensi kerran moneen vuoteen..

Sitä ennen olin kesäkuun helteessä yrittäny juosta rata tonnin 3 minuuttiin.. Siitä jäin reilusti ja aika oli 3,06.. No minimi tavoite oli 3,10 se alittui kirkkaasti. Mutta väärä leukojen some yllytyksen takia tavoite muuttui tuohon kolmeen tasan.. Ei ollut kesän paras vire tuolloin rata vedoissa mutta päivän kunto oli se! Pitänee ensi kesänä taas palata radalle.. Niitä juoksuja tuli monta ja ne piti fiilikset hyvänä läpi kesän.

Sata kilsaa tuli rullilla tuupattua.. Ei mikään sen kummempi juttu.. Toki siinä mielessä harvinaisuus kun en ole koskaan, varsinkaan viime vuosina ollut määrä harjoittelija (näkyy myös tuloksissa😄)

Leuanvetoa olen silloin tällöin kokeillut ja viime aikoina noin kerran viikossa kun salilla oon käyny, on jotenkin ollut melkein aina pakko kokeilla päivän kuntoa siinä.. Tulokset on viikoittain pyörinyt välillä 22-26 toistoa..

Painojen kanssa ykkösmaksimia kokeillut pari kertaa.. Tulos on 45kg.. Tavoitteesta jäljessä 5kg

Ja se isoin ja hulluin tavoite tällä kunnolla on vielä siis kaukana tulevaisuudessa.. Eli se perhanan sm 50km ! Tai no kyllähän sen läpi jaksaa, mutta tuloksen tekeminen onkin sitten oma juttunsa.. Siitä sitten joskus tulevaisuudessa, tai viimeistään sitten kootut selitykset.. 😂

Tästä saattoi tulla hivenen sekava kirjoitus kun tätä nyt oon muutamaan otteeseen pätkissä koittanut riipiä kasaan kännykällä wc pöntöllä istuessa ja milloin missäkin.. Pirun pitkäkin on.. Jos joku tän taas viitsii kokonaan tavata läpi niin huutakoon hep! 

Talviurheilua tai sen tapaista?!

Tänään ekan kerran olin lumen päällä,

Se lienee syy myös että olen taas täällä. 

Siellä nääs tykkiladun varressa, 

Alkoi suuri yleisö kysyä onko vielä voimaa riiminparressa. 

Tilaustyönä siis tässä riimiä työnnetään.. 

Liian kauan on edellisestä se myönnetään!

Kai se on hyvä käydä vaikka Hakkarissa, 

Ei kunto kehity vain olemalla makkarissa..

Kunto kehittynee levossa sehän passaa, 

Mutta ei se kohoa ellei ennen sitä hieman rassaa.. 

Ei ollut helppoa upottavassa jauhossa aloitella, 

Jollei oikee talvi tuu niin täytynee yhä jaloitella.. 

Kaipa se alkaa pian taas sataa saavista, 

Sen jälkeisiä tuntemuksia ei välttämättä aavista.. 

Oikeastaan fiilikset on ihan hyvät.. 

Vaikka ladun pätkät oli upottavan syvät.. 

Kuntoilut on tähän saakka kelvollisesti kulkenut.. 

Enpä siis kisalistoja ole tyystin mielestäni sulkenut.. 

syksyn selätysteema jatkuu

Tosiaankin.. Tässä jauhettu miten hankala ja vaikea syksyn aika on.. Nyt ei voi sanoa että se olisi niin kauheen huonoa ollut.. Perkele ei se oo muuta kuin asennoitua.. Siis valonpilkahduksia on ollut ja löytynyt pitkin syksyä.

Kuukausikin vaihtui ja kyllä tässä ulkoilun ja liikunnan merkeissä on jollain tapaa jaksanut. 

Haen itselleni uskoa ja positiivisuutta sitä kautta että esim viime vuoden syyskuusta ei juuri urheilu meriittejä ole sanottavaksi.. Olihan toki tuolloin juuri kaikenlaista väsymystä ja jumia olemassa, selkäkin napsahti jumiin silloin elokuussa. Nyt tän vuoden syyskuussa pistin viime vuotta päihin selkeästi sekä tuntimäärissä että ennen kaikkea laadussa, vaikka noin viikon verran päiviä jäi urheilematta nuhan takia.

Tunneilla ei totisesti mässäillä mutta tässä kohtaa ennenkaikkea peilaan omiin vuoden takaisiin tekemisiin.. Eikös niitä sen takia tilastoja pidetä yllä että niitä seuraillaan ja koitetaan sieltä ammentaa jotain hyötyä..

Tuo omien viime vuoden tilastojen päihittäminen luo uskoa että jos samaa rataa mennään eikä ala mihinkään sattumaan niin jotain mahdollisuuksia on että veteraani kisoihin vielä nimi listaan laitetaan! 

Lisenssi on ja välineetkin odottavat käyttäjäänsä.. Vaatiihan se myös sen että talven pitää tännekin saapua.. Se on nääs varmaa että jos on vain kilometrin tykkilumi rata koko talven niin kyllä se motivaatiota syö ja runsaasti.. Tuolloin tulee aivan varmasti muita lajeja paikkamaan päivittäisen liikunnan tarpeen täyttämistä.. 

Tässä lepäilen ansaitusti. Aamulla on jo sian pieremän aikaan käyty vetämässä 16 kilsaa juoksua.. 

Saapa nähdä jaksaako kerkeekö, kehtaako vielä toisen kuntoilun tälle samalle päivälle. Olis aina yhden päivän kuusta oikea urheilija...

Aletaan suosia muuttuvaa kuosia..

Blogi saa taas hiljalleen uutta muotoa,

Urheilijankin syytä ois ryhdistää ruotoa..

Blogihommassa puitteet on huikeet,

sen tähden itselläkin ilmeet niin muikeet..

Ihan on sivusto niinku piireissä isoissa,

tyypillä joka ei juuri reenaa ja harvoin käy kisoissa..

Taustaorganisaatio jouten ollen kuvia laatii..

Kohteesta näyttävän saadakseen se taitoa vaatii.. 

Yhtä kaikki tänään ei blogille valitusta laadita,

Positiivisuuden etsimiseen ei rahaakaan vaadita..

Tänään taas aloin kuntoilla omaan pikku tahtiin..

Ei tällä nousta huimaan menestyksen mahtiin..

Yhtä kaikki rullasuksilla pääsin fiilikseen mukavaan,

siihen tunteeseen saa samaistua kanssani kukavaan..

Syksyn masennuksen selätykseen nyt rivakasti tartutaan!

Kokemusta tulee harrastuksesta kun tässä hiljalleen vartutaan

 

 

 

 

 

 

 

paranemis prosessi..

Jokainen sen voi vuorollaan kokea..

Kuinka räkä valuu muodostaen jokea.. 

Kuntoilu mahdollisuuden silloin hetkeksi kadottaa.. 

Kunnes elimistö räkäpurot padottaa.. 

Eipä tääkään sitten ollut korona, 

Eikä ees paskakaan valu norona.. 

Haaveilen kyllä että vielä tän viikon myötä, 

Kuntoillaan ja tehdään työtä.. 

Blogillekin taas uutta pikku juttua.. 

Joku jo toteaa että onhan se liian tuttua.. 

Ihan samaa tylsää jauhantaa.. 

Turhanaikaista pauhantaa.. 

Muuten menee hienosti kun vaan ukko alkais liikkua.. 

Eikä tarviis aina vaan blogi sivulla kiikkua.. 

Seuraavat kuukaudet sen meikäläisen osalta näyttää.. 

Paljonko tarvii ilmoittautumislomakkeita täyttää...

Syyskuun peikko

En aina valitusvirttä postata haluis,

En nyttenkään ellei räkä nokasta valuis. 

Siksikin valitukset herkästi raikaa,

kun kipeenä eniten koneen eessä aikaa..

Syyskuun tekeminen on monesti ollut heikkoa,

se ahdistaa ja alkaa muistuttaa peikkoa!

Tähänkin seikkaan pitää se optimismi löytää, 

Sellainen joka mut eteenpäin töytää! 

Ei edellisen päivityksen jälkeenkään ollu oo kaikki huonoa, 

On käytetty muutaman kerran ulkona kuonoa.. 

Ihan kunnon settiäkin vedetty, 

Hengästyenkin välillä jopa edetty.. 

Kohtuullisen hyvinkin on tätä nykyä,

Voimaa ja jonkinlaista suorituskykyä..

Nuhan jälkeen täytyy itsensä ryhdistää.. 

Ja talvella suorituskyky hiihtotekniikkaan yhdistää..

Huomenna pitää koronamittarikin nokassa käyttää, 

Että jatkossakin yhteiskunta kelpoisuuden täyttää! 

Alamäkeä ja tuntemusten vuoristorataa.

Onhan tämä homma toisinaan syvältä sieltä.

Tällä hetkellä taidan olla taas sitä mieltä. 

Onhan tää niin paskamaista ja vammasta,

Niskat, leukaperät jumissa ja kolottaa hammasta..

Toisinaan kun ei tunnu mikään hyvältä,

Tuntuu homma olevan erityisen syvältä.. 

Tekee mieli silloin kisakamat nippuun pakata, 

Ja riehakkaasti tanssahdellen roviolle nakata..

Ehkä se taas tunnelma nousta koittaa, 

Ja onnistumisen myötä ilmakitaraa soittaa.. 

Sitä venttaillessa burana nappeja maistellaan.. 

Ja ketutusta vastaan taistellaan...