Fillarin selässä koitin riimiä tuoda mieleen,
mut on vaikeeta kuin joutuis hiekkaa nieleen.
Sitä hiekkaakin kyllä riitti,
välillä taas pölyävää tietä lenkillä kiitti.
Hieman on taas liikettä tullu,
laiskotellessa tulee musta vaan hullu.
Ei ny vaan meinaa kunnon runoa tärähtää,
mieleen vaan epämääräistä settiä pärähtää..
Onkohan runoilukausi jo takana,
runosuoni tyhjä kuin valkee lakana.
Vai pitäskö kirjoittaa muista aiheista,
urheilun ulkopuolisista värikkäistä vaiheista?
Nekin vois kenties olla kivoja?
Ehken silti julkaise runoja kovin rivoja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!