torstai 15. toukokuuta 2008

Tehdäänpäs taas tekstiä vaikka väkisin!!

Niin mutta mitä tällä kertaa...no urheilua yllätys yllätys!
Tänään vaihteeks keppien kanssa ulkoilua, vuorossa sellainen reipas hölkyttely jossa nousuun loikka osuuksia, hieman jo hengästyi. Nyt illan suussa jaloissa tuntuu jo hivenen eilisen puntin ja tän päivän yhteisvaikutus, no venyttelyllä siitä selviää..
Tänäänkin päässä oli se lippalakki joka Rähmistä kummasti ihmetytti...ois kannattanu olla kattomassa!
Itse kun olen noiden puujalkajuttujen fani ja suurkuluttaja niin tässäpä yksi esimerkki jollaista seuran vaihtoa ei välttämättä kannata suorittaa:D
Olenpa kuullut että legendat ja p-savon "vanhat" kokeneet jermut ovat muutamat alkaneet liikuskella taas varsin aktiivisesti, on kuulunu puheita mäkijuoksuista rullalenkeistä yms. Oikein mielenkiintoinen asia, tsemppiä miehet! hengessä ollaan mukana!
Onhan tää hauskaa urheilla aina vaan. Näyttää siltä että kun on kerran hiihtäjä on aina hiihtäjä, ainakin jossain määrin tai urheilija laajemmassa käsityksessä. Tulee come backeja ja seurataan aktiivisesti ja puhutaan urheilusta aina hereillä ollessa. Vielä kun joku tästä maksaiskin jotain niin johan olis nautinto! Kuka haluais sponsoriks ryhtyä, sais positiivista ja hilpeää näkyvyyttä! ilmoittautukaa heti!

tiistai 13. toukokuuta 2008

Kyllä se vissiin alkoi?!

Eilen uusilla kengillä ravasin,
tänään jo rullakauden avasin.
Oli ilma vielä kylmä varsin,
tuskin heti vaatetusta kovin vähäks karsin.
Oli päällä verkkatakki,
sekä urheiluseuran lakki.
Kallan silloilla kovasti tuuli,
ei sentään sinisenä ollu huuli.
Varsin maltillista sykettä mittari näytti,
lenkillä aikaa meikä pari tuntia käytti.
Oli kalorin kulutus suhteellisen roimaa,
kaipa se tietää kuntoa ja voimaa.
Pystyypä sitten huoletta syömään,
ja lisää harjoitusta lyömään..

sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Pikku hiljaa taas liikkeelle(kuinka kauan tällä kertaa pystyy ilman ongelmia?)

Jep, kurkusta on pahimmat limaköntit jälleen kadonneet ja tuossa tulikin sitten pari lenkkiä ajeltua fillarin kanssa. Olo on kieltämättä ihan mukava kun pitkästä aikaa jälleen liikuntaa harrasti. Jospa sitä nyt vois aloittaa toden teolla kuntoilemisen. Lauantaina kävin hieman puuhastelemassa liikuttavassa urheiluliikkeessä. Ihan mukavaa oli ja jotain olevinaan sai aikaiseksikin. Nyt on sitten iloinen ja onnellinen tilanne kun tuolla eteisessä odottaa uudet hienot lenkkarit. Nehän suorastaan vaativat päästä lenkille, eiköhän nekin pidä tässä pian testata. Myöskin uudet komeat lasit on, eipä enää vauhtikaan sokaise silmiä tuolla lenkkipoluilla
Tänään äitienpäiväajelu muutama kymmenen kilsaa fillarilla ja reissu päättyi onnittelukäyntiin oman äidin luona, syötiin hyvä ruoka ja kahvit hörpittiin. Paluu matka sentään autolla tällä kertaa.
Jospa tästä nyt sitten alkais sellainen säännöllinen liikunta putki. Kiinnostusta ainaskin olisi jo. Odotellaan seuraavaa "ongelma" vyyhteä...

torstai 8. toukokuuta 2008

Jospa sitä kohta ois hetkeks kärsitty kaikki nuhat,
Pian laskuriinkin tulee neljäs tuhat.
Tässä vain lepään ja syön,
joudunko ostamaan pidemmän vyön.
Suolaa, sokeria ja rasvaa,
suu tykkää ja maha kasvaa.
Onpa tässä parina päivänä ollu liikaa aikaa,
siksiköhän taas vaihteeks riimit raikaa.
Käytiinhän tänäänkin muutaman kilsan lenkki,
silloin kyllä kului vain auton penkki.
Kyllähän ajamisesta auto tykkää,
jos vaan bensaa tankkiin lykkää.
Enpä ole tehny urheilua mitään,
en ole säntäilly länteen en itään.
Olo kumminkin parempaan päin,
töihin joudun siis menemään näin.
Hieman vielä rööreissä räkää,
jospa ens viikolla urheiltas täyttä häkää.
On tullu jopa katottua teeveestä lätkää,
vaikkei se nyt eniten kiinnostakaan tätä jätkää.
Samapa tuo kun on ollut aikaa,
ehkei kumminkaan kannustus huudot raikaa.

keskiviikko 7. toukokuuta 2008

No ei sitten, ei treenata!

Kyllähän siinä sitten niin kävi että jouduin ihan kotimieheks, kurkku on niin kipee että hyvä kun nielaista kärsii. Päätäkin jomottelee jatkuvasti. Välillä hytisyttää ja välillä on hiki. Töihinkään en siis pariin päivään mene. Kieltämättä mieluummin olisin valinnut sen vaihtoehdon että terveenä oisin ja töissäkin käyny ja sit myöskin treenailemassa. Hieman alkaa levoton olo olla ja mieli tekis lenkkipoluille, no tietty kipeenä ei mitään puhettakaan lenkkeilystä. Annetaan nyt sitten kunnon "romahtaa" kunnolla alas ja sit aletaan hyvä perustreeni. Katsotaan nyt sitten mitä sitä tulevaisuudessa tehdään, vai tehdäänkö mitään;)
Pikku hiljaa alkaa jo kesälomakin mielessä siintää. Viikosta 22 eteenpäin lomailen, silloin sitä varmaan tulee myös liikuntaa harrastettua.
Nyt tässä ei paljon muuta ole kuin aikaa, olo tulee levottomaks ja malttamattomaks kun ei tee mitään. Mutta minkäs teet ei auta kuin olla ja kärsiä.

maanantai 5. toukokuuta 2008

Ei sittenkään vielä, näköjään.

Aamulla nousin aikuisten heräämis aikaan ja läksin kahdeksan aikaan hivenen keppien kanssa verryttelemään, kun rakkokin oli käpälästä jo kovettunut. Vajaa tunti perusvauhtia ja se oli siinä. Kymmeneks töihin ja työpäivän aikana olo on menny melko lailla heikoks. Pää tuntuu normaaliakin hölmömmältä ja keho on väsyksissä.
En tiedä onko syynä sit se että jostain syystä viime yönä ei uni tullu kunnolla vai oonko perkule taas tulossa kipeeksi.
No nyt kuulostelen tässä illan tätä ja heittäydyn ajoissa nukkumaan siinä toivossa että nyt sitten sais nukutuksi koko yön. Jospa se siitä helpottais..
Legendat ovat kuulemma aloittaneet rulla treenin täällä savon suunnalla, täytynee minunkin käydä pian muistelemassa millaista sellainen harrastus on.
Näinhän viikonloppuna vilauksen legendasta tuollakin Joensuun suunnalla, en tosin lenkin yhteydessä mutta torilla oli päivää paistattelemassa yhtä lailla kuin minäkin. Sellainen kova jantteri jolla pidemmät matkat varsinkin maistuu todella hienosti. Millaiset lie hänellä kuviot, kovaa tulee menemään ensikin kaudella, senhän uskaltaa ennustaa tietenkin!
Mutta jotta en enää useampia rivejä tätä jonniin joutavaa löpise niin taidankin mennä vaikka sohvalle välillä istumaan. Mutta suuren yleisön pyynnöstä huolimatta! Palaan jälleen tänne pian!

sunnuntai 4. toukokuuta 2008

Joko nyt?

Jälleen kävin pohjois-Karjalassa oleskelemassa, täytyy sanoa että pari hauskaa katsetta sain kun siellä suunnalla päälläni oli "savolainen teräsmies" paita...kukaan ei kyllä uskaltanut sanoa mitään.
Nyt on vaput sun muut takana, vois kenties alkaa urheilemaan entistäkin säännöllisemmin..Viikonloppuna jo vähän availin paikkoja ja muistutin millaista on perusharjoittelu. Keppien kanssa lauantaina juoksentelua sen verran että rakko tuli peukalon tyveen, siitä se nahka taas kovenee. Hieman rullaluistimilla liikuntaa emännän tukena ja turvana. Sunnuntaina petti jo sitten kantti juoksulenkillä enkä malttanut olla kiihdyttämättä vauhtia, tuloksena kauden eka vauhtikestävyys lenkki. Ihmeen hyvällehän se juokseminen tuntuikin, pohkeet kyllä alkoivat pikkuisen mulle huutelemaan että ookko nää jätkä hullu, mut eiköhän sitä siitä tokene!