Puijo on ainakin mun mittakaavan mukaan yksi suomen legendaarisimmasta hiihtopaikoista ja siksikin äärimmäisen suurella mielenkiinnolla odottelin näitä kisoja.
Olin taas omaan totuttuun tapaan ilmoittautunut kaikille matkoille. Kun kerran matkustetaan jonnekin niin urakoidaan ja nautitaan sitten kunnolla. Edellisestä kisastartista ennättikin sitten kulua vissiin viisi viikkoa ennen tuota sm sprinttiä ja näin ollen tuntuikin että ainakin sprintti on mulle liian kova paikka, niinhän se on oikeastaan aina ollut. Sprintissä ei sitten ollutkaan minkäänlaista kulkua. Verryttely tuntui olevan ihan ok mut jos yhtään vauhtia kiihdyttää niin huomaa että jaloissa ei ole voimaa. Niin se sitten olikin.. heti starttiviivalta ahnaasti matkaan ja ennen kuin kunnolla ehdit huomaamaan niin jalat onkin jo ihan hapoilla. Karmaisevan pitkälle tuntuvan 1.4 kilsan jälkeen tulin maaliin pakaralihakset niin pirun hapoilla. Henkirööriinkin sattui ja tunnelma oli hieman allapäin. Sijoitus oli sitten 72. Loppuverryttelykin oli erittäin raskaan tuntuista.
Jälkikäteen ajateltuna kumminkin sitten tuntuu että olipa hyvä että tuli vedettyä tuo sprinttikin. Lauantaina sitten oli siis vuorossa viesti. Mulla kolmos osuus eli ensimmäinen luisteluosuus. Verryttelemään lähtiessä jo huomasin että hei mulla taitaa olla eri jalat kuin sprinttipäivänä. Verryttely oli kevyttä ja lihas oli elastinen ja lämmin. Suunnilleen tunnin alkuverryttelyn jälkeen olikin sitten mun vuoroa startata omalle osuudelle, viesti tuotiin mulle vähän sijaluvun 20 huonommalla puolella, lähellä kumminkin monia joukkueita joten peesejäkin riitti. Kisaa hiihdettiin 3,3 km:n lenkillä. Ensimmäinen rinki oli vähän mulla sellaista tunnustelua mutta kumminkin oli hyvä kulku. Kaksi muuta kierrosta sit tuntui että hiihto vaan lähtee paranemaan.. ikirouta alkaa sulamaan... Hiihdin siinä melkein koko matkan Kiteen mika Kaljusen ja Vetelin Kuisma Taipaleen kanssa samassa ryhmässä. Meno oli edelliseen päivään verrattuna varsin mainiota ja ihan hyvän suorituksen tein vaikkakin Kaljunen viimeisellä ringillä jätti mua kolme sekuntia. Pari pykälää paransin joukkueen sijoitusta ja olin osuuden 11. nopein. Viimeisellä osuudella Timo varis nosti miehekkäästi meidän joukkueen sijoitusta ja oltiin lopulta sijalla 14. Kokonaisuutena ihan hyvä viesti.
Viestin jälkeen kävin vielä hiihtelemässä kympin lenkin hiljalleen ja totesin että mäet ja maisemat ovat tuttuja..ihanaa vanha kunnon puijo!
Viidelle kympille tankkauksen aloitin jo stadionilla juomilla ja patukalla. Verryttelyn ja suihkun jälkeen oli vuorossa pizzan syönti urakka. Hyvin tuntui energia kehoon tarttuvan ja olo oli hyvä koko ajan viestin jälkeen.
illalla vielä palanen anopin laittamaa kalakukkoa ja söinpä muutaman perunalastunkin siinä illan kähmässä, suolaa siis riitti että ei luulis kramppaavan! Ja rasvaakin mitä poltella Puijon haastavissa mäissä! Juomia tietysti kaikkineen meni reipas annos, niitä en tässä erikseen mainitsekaan.
Viimein se kisapäivä koitti, onhan se viidenkympin kisa aina juhlapäivä! Nyt eritoten kun en ollut ensimmäisissä sm kisoissa mukana tänä talvena ja tätä kyseistä sunnuntaita olin odottanut jo joulukuusta saakka tavalla tai toisella.
Ja kun hiihto lähti sitten alusta saakka rullaamaan ja kun vauhtini on suhteellisen harvoin totaalisesti hyytynyt niin tiesin odottaa hyvää hiihtoa ja tsemppi nousi entistä kovemmaksi. Varsinkin kun kuukautta ennen näitä kisoja olin valmis heittämään pyyhkeen kehään ja luovuttaa kun sinnikäs köhä tauti ei meinannut lähteä.
Hiihdin koko ajan niin kovaa kuin vain ikinä suinkin uskalsin ja vajaassa neljässä kympissä hetken kävi mielessä että onko vauhtini liian optimistista kuntoon suhteutettuna mutta sieltä sitä vaan tultiin ja mielestäni pahaa hyytymistä ei tullut millään kierroksella. Suksi oli oikein hyvä kuten kaikkina muina päivinäkin, Siitä suuri kiitos Vauhdin tallin miehille. Mulla oli joka päivälle ainoastaan se yksi ja sama suksi laitettuna , mitäpä sitä enempää laittamaan kun tietää että se toimii!
Yksi rohkea veto oli se että mulla oli vain yksi juottaja mutta sitäkin parempi kun mun oma rakas Sonja oli ladun varressa juomakippoa ojentamassa.
Kun noin harvassa oli tuo juotto niin koitin sitten vähän enemmän kerrallaan.. Laskettelin rennosti loivaa mäkeä ja vedin piiitkää huikkaa ja sit laskuasennossa odottelin ja kuulostelin että pysyykö kaikki sisällä, kyllä pysyi!
Pariin otteeseen vatsa tuntui aavistuksen "täydelle" mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ainakin itse olen varsin tyytyväinen tuohon saavuttamaani sijaan 22. Keskitalvella joskus olo tuntui hyvälle ja sitä uskalsi odottaa mutta kuukausi ennen kisoja fiilis romahti mutta onneksi se löytyi viime hetkellä. Tuon paremmin en olisi voinut kisastani suoriutua. Jos vielä haluaisi parantaa niin varmaan pitäis ruveta treenaamaan hehhee!
Siinäpä tositarinaa hassun hiihtäjän vaiheista. Kisakausi on mun osaltani ohi, kisoja tuli tasan kymmenen tälle talvelle eli vähemmän kuin koskaan! No lunta riittää vielä ja varmaan tulee tehtyä muutama hiihtolenkki vielä..
Ai niin joo ja sit linkki tuloksiin:
http://imanager.ip-finland.com/puijon_hiihtoseura/kilpailukalenteri-09-10/SM2011.php
