Katsaus maraton projektiin

Kirjoitellaanpas muutama sananen tästä omasta projektistani kun sen maratonin uhosin ravaavani.
Kaiken kaikkiaan motivaatio on ollut ihan ookoo, hetkittäistä laiskottelua on ollut ilmassa , mutta useamman kerran viikossa tulee juoksuaskeleita otettua. Pääasiassa lenkkini ovat olleet suhteellisen lyhyitä ja reipasvauhtisia. Yksi helpoimmista mutta silti sopivan mukavista näin yksinkertaiselle kaverille on ollut tuollainen reilu tunti juoksua joka sisältää 30-40 minuuttia "kovaa" vauhtia.. en tiedä auttaako maratooniin miten paljon mutta sellainen pätkä on helppo suorittaa.. Eri asia olikin sitten tossa viime viikolla juoksin mäkisessä maastossa kolme tuntia alustan vaihdellessa pururadan ,hiekkatien ja asvaltin välillä. Tuo kolmen tunnin riipaisu oli kyllä meikäläisen jaloille varsin kova sen voin tunnustaa ja kyseisen päivän kunnolla olisin jäänyt kauas maratonin tavoiteajasta eli kolmesta tunnista. Nyt nimittäin tuohon kolmen tunnin aikaan ennätin juosta 36 kilsaa.. enkä olis kyllä jaksanu vauhtiani koventaa juuri missään vaiheessa.
Tuolta lenkiltä sain kyllä hienosti uutta oppia ja nyt luulen jo heti olevani viisaampi kuinka juostaan maraton omaa kovaa vauhtia alusta loppuun saakka.
Ensinnäkin jalkakyykkyreeni punttien kanssa päivä tai kaks ennen pitkää juoksua ei vissiin ole paras valmistava.. ja toinen on tietysti neste ja energiapolitiikka ennen suoritusta, nyt nääs tais olla vähän vajaat tankit kun lenkille starttasin.. mut kaikkee täytyy kokeilla.. pian kokeilenkin taas uudelleen...
Joo, siis muuta harrasteet tän juoksentelun lisäksi on ollut hyvinkin tyypillisiä eli muutaman kerran oon lyhyehköjä pätkiä tuupannut rullilla, pääasiassa tasatyöntöä ton juoksun vastapainoks.. fillarillakin silloin tällöin pyöritellyt ja tosiaan vähän rautaakin kolautellut salilla.. liekö lihas silti pienentynyt vai onko läski pysyny kurissa mut oon 3-4 kiloo kevyempi kuin parina kolmena edellisenä kesänä.. se lienee hyvä asia tuota juoksua varten..
Tää viikko nyt on mennyt siihen tilanteeseen että olen tosiaan pelkkä jalkojen liikuttelija.. käteni on tulehtunut ranteesta ja se on niin kipeä ettei sillä mitään tehdä. Sairaslomalla ja lääkekuurilla siis, tohtori sanoi kyl että juoksua saa tehdä niin paljon ku huvittaa ja kaikkee muutakin jaloille.
Tämä siis jokin työperäinen vamma, pieni kolhu ranteen yläpuolelle ja muutenkin pirunmoinen rasitus koko ajan siihen kohtaan johti lopulta tulehdukseen.. Palauttelen siis kättä kuntoon ja koitan rääkätä jalkojani tässä, ja pitkästä aikaa rääkkään tän blogin satunnaisia lukijoita tylsillä teksteilläni, nii että terve vaan!

Taas on aika lailla edellisestä vierähtänyt,

kello ympäri monesti kierähtänyt..

Ei oo juuri blogata kerennyt,

en silti tyystin oo urheilemasta herennyt..

Nyt kyl reenejä valitettavan vähän,

mut onnellinen syykin on tähän..

On siviilisäätykin vaihtunut..

viimeinenkin toivo on haihtunut...

nyt aletaan paikkailla urheilutilannetta,

just rassasin fillarin vannetta..

Paikoilleen uusi uljas takakumi ,

rupee kunto nouseen ennenku maahan sataa lumi..

Pikkuhiljaa reeni muuttunut taas kovemmaksi,

tulee viikossa lenkkejä enemmän kuin kaksi.

Ehkä se reenin pituuskin saattaa isontua,

jos sitä jollain lenkillä jaksais yli tunnin ontua.

On ollut alkukesästä erilaisia karkeloita,

iloisia ja niitä surullisempia elämän soita.

Koitan päästä iloisiin aiheisiin,

hassun hiihtämisen vaiheisiin...

Täytyy kyllä juoksijoita arvostaa ja palvoa,

ainakin mulla se laji toisinaan kiristää lihaskalvoa...

Ainakin edelleen aion tavoitteessa pysyä,

sitä ei tartte kahdesti kysyä..

Hetkittäin jopa saattaa hyvälle tuntua,

ku pistää lenkkarit jalassa kunnolla runtua.

Ihan pian aion juoksulenkin reilusti pidentää,

katsotaan kuinka sen jatkeeks riimi lentää!

Paluu blogille

Meinasi jo hassuhiihtäjä lannistua,

mut nyt taas voi blogin ääreen istua.

Tuskin kukaan ehti kaivata?

alkoiko hiljaisuus vaivata?

Nyt taas blogiin rytinällä palataan,

ja lukijoita virtuaalihalataan!

Tapahtunut on paljon sitten viime kerran,

mut täältä tulee samaa settiä saman herran.

monenlaista tosiaan, suruja ja iloja,

ei oo silti ukkoon kertyny kiloja.

Ihan ookoo menee urheilurintamalla,

muutamia reenejäkin on alla.

Jalka ihan kohtuullisesti toimii,

kilometrin toisensa perään poimii.

Rullasuksetkin on käyneet pikitiellä,

niidenkin kanssa pari paitaa kastunu hiellä.

lenkit melko lyhyitä olleet kyllä

mut on tuntuma hyvin pysyny yllä.

Eiköhän taas pidempääkin luvassa,

ei sitä koko ajan jaksa istua tuvassa...

On ollut siinäkin uutta huvia ,

kun on taustaa varten otettu kuvia.

Tervetuloa siis blogiin kuosin uuden,

on taukoa ollutkin ikuisuuden!

Jotain epämääräistä tekstiä

Fillarin selässä koitin riimiä tuoda mieleen,

mut on vaikeeta kuin joutuis hiekkaa nieleen.

Sitä hiekkaakin kyllä riitti,

välillä taas pölyävää tietä lenkillä kiitti.

Hieman on taas liikettä tullu,

laiskotellessa tulee musta vaan hullu.

Ei ny vaan meinaa kunnon runoa tärähtää,

mieleen vaan epämääräistä settiä pärähtää..

Onkohan runoilukausi jo takana,

runosuoni tyhjä kuin valkee lakana.

Vai pitäskö kirjoittaa muista aiheista,

urheilun ulkopuolisista värikkäistä vaiheista?

Nekin vois kenties olla kivoja?

Ehken silti julkaise runoja kovin rivoja?

Kesän kattaus alkaa muodostumaan

Urheilijaluonne kun olen viimeiseen saakka ja harrastukselle ei loppua näy, niin ajattelin taas alkaa harrastamaan. Jo tossa aiemmin olen pohdiskellut että jos ihan pikkuisen hyppäisi mukavuusalueelta syrjään. Oma keho kun on tietynlainen ja olen miettinyt että jos vain koittais näillä kilsoilla ylläpitää ja vaalia niitä ominaisuuksia mitkä itsellä on suhteellisen hyvät eli jaksaminen ja sinnikkyys.. sillä linjalla pysytään, mutta pyrkimyksenä sen verran revitelläkin ettei enää hidastuisi entisestään.
Niin ja sitten siihen mukavuusalueelta poistumiseen.. Nyt on nimi laitettu listaan ja tarkoituksena juosta maraton 2.9.
Tää on tällainen "pakko" tilanne ittelle.. se ainakin pitää huolta omalta osaltaan siitä että tulee liikuskeltua kesällä. Täytynee siis juoksennellakin jonkun verran, katsotaan kuinka jalka kestää!
Olen tässä maltillisesti juossut keväällä 2-3 tuntia viikossa. Hitaasti mutta varmasti jalka alkaa tottumaan juoksenteluun ja nimenomaan tiellä. Se tulee olemaan se haaste koska koko urheilu-urani ajan olen juoksulenkkini tehnyt pääsääntöisesti maastossa. Kesän mittaan täytynee jollain kertaa juosta se kolme tuntia yhteen putkeen. Olkoon nyt sit aikatavoitteena juoksuun vaikka se kolme tuntia! Kuulostaa pahalle!?
Hiihtäjähän minä silti olen eikä musta saa juoksijaa väännettyä tosta vaan, kertoohan sen jo ihon värikin ;) Näin ollen varmaan suurin osa pitkistä reeneistäkin tulee olemaan yhdistelmiä jossa juokseminen on yksi osa kokonaisuutta, lisäksi mukaan tulee rullahiihto ja fillarointi aivan kuten ennenkin.
Pyörällä olen pari lyhyttä pätkää polkaissut ja kelit sais kyllä alkaa lämpenemään että pääsisi tositoimiin siinäkin hommassa. Rullasuksista sen verran että tässä vaiheessa kautta en ole edes aivan varma missä mun rullasukset on mutta eiköhän ne sieltä löydy!

Siirtymäkauden laiskottelua

Oli tossa aiemmin mielessä etten pidä varsinaista lepojaksoa huikean pitkän hiihtokisakauden jälkeen kun ei kuusi kisaa hiihtäneenä oikein ehtinyt väsymään. Ja kun se on ollut viime aikoina silleen että jos pääsee löysäilyn makuun niin on aavistuksen hankala lähtee liikenteeseen uudelleen. Mutta tuli se lepojakso sittenkin... toivottavasti ei kuukautta kestävä laiskottelu. Niin siksi siis kun viime viikolla alkoi nenä olemaan taas tukossa ja jonkilainen nuhatauti iski päälle niin ajattelin että paskaakos tässä sitten puolenkuntoisena ulkoilemaan, ulkoillaan sit ku nokka ei enää tuhise. Kävin sunnuntaina ulkoilemassa jalkaisin mutta ei se tuntunu mukavalle niin levätään ny vielä pari päivää. Harmillista kyllä oon viime aikoina ollut nuhaherkempi kuin nuorempana.. onko taudit koventuneet vai onko ukko vaan tullu heikommaksi tauteja vastaan..?
Olen tässä nyt suunnitellut ja mietiskellyt kaikenlaisia urheiluunkin liittyviä asioita. Treenit alkaa ja jotain uuttakin pitänee kenties kokeilla, täytyy vielä hetki sulatella ajatuksia pään sisässä ja sitten kertoa kenties enemmän. Juoksukalenteriakin oon vilkuillut ihan niinku koko ikäni ennen tätäkin, mutta moneen vuoteen en ole päässyt juoksemisen makuun.. pääsenköhän tänä kesänä. Joka tapauksessa maratontossut on jo ostettuna...
Täältä tähän... pysykää taajuudella....