tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kesä etenee normaalia rataa

Harvakseltaan tulee tänne tehtyä kirjoitusta,
laitetaan nyt pätkä armotonta vuodatusta!
Kuntoilun parissa oon jaksanu toisinaan hääriä,
ei kyl pukkaa taaskaan armottomia määriä.
Pienillä tunneilla täytyy mennä koittaa,
aina sitä niilläkin voi kisassa edes ittensä voittaa.
On uudesta vanhasta lajista innostunu tää jätkä,
maastopyörällä on tullu ajeltua useampi lyhyt pätkä.
On laji kaikkineen oikein mukava ja upea,
en silti tässäkään lajissa oo lähelläkään Kittilän Kupea!
Jonkun verran oon jaksanu liikutella lihasta,
pikkuisen löytynee paukkua reidestä ja hihasta.
Ei tähän touhuun juurikaan tuu enää mitään uutta,
mut jos ees prosentin verran lisää monipuolisuutta.
Aiemmin tässä itseäni spurttailemalla viihdytin,
rullilla maksimivauhteihin kiihdytin.
Täytyy kai sitä jotain skaboja joskus otella,
kun hetkittäin jopa lihas meinas käskyjä totella.


tiistai 24. toukokuuta 2016

Uutta ulkoilukautta mennään

Näköjään ennätti olla kuukausi hiljaista,
pitää taas samaa sontaa tännekin kiljaista!
Blogille totuttuun tyypilliseen tapaan,
Espeni tuijottelee taas omaan napaan.
Kirjoittelee vain elämästä omasta!
Entisestä nuoresta laihasta ja somasta!
Niin siis vähän niinku uutta kautta aloiteltu,
jonkin verran silloin tällöin jaloiteltu.
Sen verran itseä haastetaan,
että välillä jopa tehoja raastetaan!
Testijuoksu kaudenkin avasin,
kun kauden kärkituloksen ravasin.
Laitetaan pökköä pesään!
Tais olla kovin aika kahteen kesään?!
Onko kuntokäyrän nousu jatkossa hallittua,
vai meneekö heti kaikki päin v*ttua?
Jatkossakin blogin suhteen mennään tyyliin totuttuun,
eli tyytyminen on kovasti huonoon juttuun!
Kun ei ole mitään kunnon ideoita,
niin tulee kuppasta riimiä ja huonoja videoita!




torstai 21. huhtikuuta 2016

Ei oikeastaan mitään sanottavaa, kirjoitan silti

Tässä on kai nyt Hassullakin joku ns. siirtymävaihe menossa. Oon koittanu kuitenkin vähän liikuskella ettei tuu liian levoton olo. Lähinnä pientä totuttelua jalkalenkkeilyyn sekä puntin nostoa.
Seuraavaa talvea odotellaan, vaikkakin sitä ennen pääsee nauttimaan taas kesäharrastamisen monipuolisista riemuista.
Mikäs se on seuraavaan talveen alkaa valmistautumaan kun olen osana niin hyvää urheiluseuraakin. Tällainen hassuilijakin otettiin vastaan muutama vuosi sitten seuraan ja toivotettiin tervetulleeksi oikein lämpimästi. Koitetaan olla yksi palanen tuota komeaa yhdistystä ja viedään ilosanomaa eteenpäin!
Ohessa seuran sivulta raportti viimeisimpien kisojen tapahtumista. Siellä meikäläinenkin mainitaan.
http://www.lekihiihto.fi/kertomukset/kisalaisetkirivaetjakestivaetrukansm-hiihdoissa

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Se on loppu nyt!

Nimittäin talvi täällä Tampereella! Samaten luonnollisesti mun hiihtelykausi. Seuraavaa odotellessa!?

On tässä ollu blogillakin paussia liiallista ,
täytynee kaivaa siis runoratsu tallista.
Vedetään juttua niin rajua,
että vielä vappunakin hämärtää tajua!
Pitäskö viime kisoistakin kertoo tarinaa?
vai tuleeko niistä vain valitusta ja narinaa..
Joka tapauksessa useemmat kisat taas käyty,
aina ei mielessä olleet tavoitteet täyty!
Silti on useimmiten kiva hiihtourheilla,
ei kannata mieltä täyttää murheilla!
Yks viikonloppu vedettiin Taivalkoskella,
märkä oli reitti ja räkä oli poskella.
Laiha oli sieltä saavutettu tulos,
rinttiviestissäkin eka mutkassa ulos.
Edellä vetäs nurin siinä Härski,
ja eipä aikaakaan kun meikäkin hangessa pärski
Eikä tullut sen jälkeen nousua ripeää,
perskannikassakin teki kipeää.
Maaliin silti joukkueemme kisan kiersi,
vaikka hatutti ja kuupassa hiersi!
Seuraavana pertsaa seitsemän ja puoli,
sitäkin koitin vetää pitkällä peräsuoli!
Suksi mukavasti siellä toimi,
ja kunnon mukaisen sijan meikä sieltä poimi.
Ei liian lujaa tainnu jaksaa,
sen verran se reenaamisen vähyys maksaa!
Sunnuntaista ei jääny käteen mitään,
ois sama ollu mennä hevonvattuun itään! 
Ei kyllä silloin suksi antanu apua,
harmitti, ehkä jäi vähän tähteeks papua.
Kun en viittiny kaikkee irti riuhtoa,
kun ei luista niin ei se auta viuhtoa!


Väliviikko Posiolla itseään keräillen,
aamun viileyteen kuntoilemaan heräillen.
Enimmäkseen toki vain oleskelua rentoa,
odotellen josko kunto nousis ja olis lentoa.
Ihmeitä ei toki viikossa tuu,
mutta edelleenkin enimmäkseen hymyssä suu.
lauantaina sitten suomen cuppia Rukalla,
lämmintä oli ei tarvinnu karvahattua tukalla.
Pertsalla seiskapuolikkaan pätkää,
joukkueessa mä ja pari nuorta jätkää!
Jälleen epäonnea viestikisoissa,
mut ens vuonna sit onnistutaan tapahtumissa isoissa!
Ankkurina maaliin työnsin,
kärki menee lujaa senkin myönsin!
Omaa perustasoa tulla taisi,
vaikka kovempaakin kulkea saisi.
Sunnuntaina sitten pitkän lenkin päivää,
viidelle kympille starttasin ilman huolen häivää.
Tapasin jo ennen kisaa valtaisin määrän tuttuja,
oli hyvinkin monenlaista keskusteluu ja juttuja.
Puheissa oli hiihtää 20 pitkää starttia peräkkäistä,
toivotaan siis jatkossakin talvea lumista ja jäistä.
Mennään silti yksi talvi kerralla,
vielä riittää osallistumis intoa tällä herralla.
Laitetaan liikkeelle sellaista huhua,
että neljännesvuosisadastakin saatetaan puhua.
On se vaan vitsailua aikamoista,
kun nyt peräkkäisiä viiskymppisiä on vasta kuustoista.
Maaliin taas tasaisella vauhdin jaolla,
perässä kärkeä valtaisalla raolla!
Ei silti tarvinne pistää pensaaseen kuonoa,
ei se kaiketi siltikään ollu niin pirun huonoa!? 




perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kolmatta kertaa kipeenä kauden kohokohtien kynnyksellä

Tällä kertaa ei ollut kuumetta, eikä tarvinnu niistää,
Mut tää tauti se vasta vitutti sitä ei voi kiistää!
Urakalla kurapaskaa ja oksennusta,
kuivuuhan siinä, ei tuu ees kusta!
On olo vieläkin vähän voimatonta,
mut sentään alkaa kovenemaan sonta.
Viikko on siis vielä aikaa,
kaikesta huolimatta annetaan riimien raikaa.
Oli ukko hyvässä tai huonossa vireessä,
reissuun lähdetä ei tunnelmassa kireessä.
Uudet monot on sairastelun aikana ostettu,
sillä tavoin motivaatiota vähäsen nostettu.
Niin pirusti tuollaiset kengät nykyään maksaa,
että pakko kai sitä on ensi talvenakin jaksaa!

torstai 10. maaliskuuta 2016

Joko nyt vihdoin?

Alkaa mulla tässä jo mieltä vaivata,
että mahtaako huutava yleisö jo kisaraporttia kaivata?
Torstaissa jo päivissä kuljetaan 
ja nyt vasta viime viikonloppu suljetaan.
Tässä tehdään yhteen vetoa,
huonot tulokset alkaa pian jo etoa!
Oli Lieksassa haasteellista reittiä,
ei näköjään se auttanu meittiä!
Pukkas runsaasti happoja,
ja ohi työnsi monenikäisiä pappoja! 
Vaikka kuinka olin täpöllä lykänny,
niin ei se vaan kello liiaksi tykänny!
Nyt viikonloppuna en kisoihin lähde piru vie,
koitetaan lopputalven kuntoon löytää nouseva tie.
Pieni hetki kisapaikoilta poissa lymyillään,
mutta pian sinne taas mennään ja hymyillään!

Tulokset:

maanantai 22. helmikuuta 2016

Yksikertainen kaksinkertainen piirinmestari


Tämän talven hiihtobuumissa ollaan tultu siihen vaiheeseen että välitavoite on saavutettu. Tulee nimittäin vuosien paussin jälkeen täydet viisi mainintaa rankinglistalle. Ei niillä maininnoilla kovin korkealle vielä ponnisteta mutta onpahan kirjattuna kumminkin. Tästä siis nyt aletaan pikku hiljaa parantaa ja tiputtelemaan huonoimpia tuloksia listalta pois näkyvistä.
Tosiaan nyt menneenä viikonloppuna kisat oli jälleen kerran Tampereella ja Kaupissa ja talven myötä erittäin tutuksi tulleella samaisella reitillä jossa on jo monet hikipisarat valutettu ja välillä miltei kyyneleitä, onpa tullut tippa vertakin nokasta.
Tällä kertaa siis ratkottiin piirinmestaruuksia armottomalla taistelulla. Itselläni varsinkin taistelu kultamitaleista oli aivan armotonta molempina päivinä! Mestaruuden pahin este ja vastus olisi ollut keskeyttämisen peikko, mutta onneksi sain sen karkoitettua molempina päivinä!
Matkana siis oli 11.6 kilsaa eli neljä kierrosta kaupin tykkilumirataa. Lauantaina pertsa ja Sunnuntaina vapaa. Ei mainittavampaa kulkua mutta mestaruuden sain kuin sainkin voitettua 35 sarjassa keskeyttämispeikkoa vastaan taistelussa!
Keli oli nollassa ja luntakin sateli koko viikonlopun ja rata oli sen mukainen. Möykkyinen ja raskas, ainakin mulle.
Lauantaina rutiinisuoritus, ei yhtään venymistä. Ylivoimainen mestaruus 35 sarjassa. Yleisen voittajaan Vesa Kallioon eroa 2.07.
tulokset:
http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/tulokset-20-2-2016/
Sunnuntaina väsytti vielä enemmän ja suksi ei tuntunu olevan ihan superkilpailukykyinen, mutta jälleen mestaruus 35 sarjassa ja ero yleisen kärkeen repesi jo omasta mielestäkin liian suureksi eli jäin voittaja Kalliolle 3.12.
tulokset:
http://tampereenpyrinto.fi/hiihto/tulokset-21-2-2016-pm-vapaa/

Nyt on meikäläisen koitettava saada happea tarttumaan lihaksiin, eli tarviis vissiin rentoa ulkoilua suorittaa. Ja samalla mielessä haaveillaan vielä keväällä edessä olevista spektaakkeleista. Nautintoa on vielä paljon edessä ja ulkona täälläkin näyttää talviselle!