maanantai 8. huhtikuuta 2019

SM (=Sonnanmakuiset) Viikonloput

Pari SM-kisareissua on nyt takana,
ukko on kalpea kuin lakana.
Äänekoskella alettiin alaspäin painaa naamataulua,
pikkuisen sielläkin pelasti kun kuulin synttärilaulua.
Vaikka veteraani väänsikin suorituksen risan,
auttoi synttärilaulu kesken kisan.
Urheilullisesti ei annettavaa lain..
pahan olon vain itselleni sain..
Kelitkin oli itselleni ei niin rakkaat,
sama vaikka päätä seinään hakkaat.
Lähtö sarjan loppupäästä
ei tietoakaan lumesta tai jäästä..
Paksu kerros oli pehmeää loskaa..
Ja tässä suolletaan runomoskaa..
Tavoitteita nyt ei ollut niin kauheen isoja,
jotain kumminkin niin kauan kuin käy kisoja.
Ei rahkeet suurtekoihin mahda riittää,
mut noin vähästä ei voi itseään silti kiittää.


Seuraavalla viikolla lapin maisemiin upeisiin,
tarkoituksena saada energiaa, voimaa kupeisiin...
Tässä siitäkin viikosta vaan lyhyt poiminta,
puuttui reidestä melkein kaikki toiminta..
Ei ottanu kroppa käskyjä vastaan,
eikä energiaa vaikka upottautuis pastaan.. 
Viidellekympille lähtö maltilla liikkuen,
silti melko pian kuin hirressä kiikkuen...
ei paljon pysty hiihtoaan tahdistaa,
jos matkanteko koko ajan ahdistaa..
mentiin hitaasti kolmatta rundia,
kun alkoi tyhjentää kundia..
alkoi varpusparvi suusta lentää,
sen lotinan äänikin kauas entää..
eipä siinä paljoa kisailija hyökkää,
jos eväänsä mahasta pihalle yökkää..
Ei kesken tohtinu jättää vaikka se oli mielessä,
keskeytys lähellä, kaikki eniten koskaan pielessä.
Projekti 2020 siis edelleen jatkuu kun maaliin nilkutin,
lentävälle laatalle mennessäni vilkutin..
toivottavasti ei kohdata heti uudesti,
riittää kun sen tekee kisassa kuudesti..
Hassun hiihtäjän talvi päättyy tämän myötä,
harrastetaan edelleen ei tää oo mun työtä..
Kerran vielä (ainakin) viidellekympille palataan,
siellä sitten kätellään ja kaikkia halataan..
Voidaan kenties vielä jotain myöhemmin muistella,
Onpahan taas kokeiltu miltä tuntuu ainiovaaralla luistella



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!