Kävin taas ladun varressa pienen kurvin,
tällä kunnolla hyvä hiipiä sinne pimeän turvin.
Omassa rauhassa könytä rinkiä näin..
tänään jopa pariks tunniks siihen jumiin jäin.
Kun ei se meno oo aina niin helppo ja kepeä,
toivotaan silti ettei välilevyt enää ihan heti repeä..
Kisakalenteria oon uskaltanut jo vilkasta,
kisoihin mennään kärsimään pilkasta..
Voihan se olla että kisailu on kärsimystä silkkaa,
siinä samalla rankaisee ja itse itseään pilkkaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!