Kiuruveden maakuntaviestiin oli hieman osuuksien pituuksia lyhennetty entisestä ja kun maastokin oli helppo tuli kisasta tasaväkisempi kuin vuosiin.
Oma hiihto ei mitään aivan hurjan tuntuista menoa ollu, mutta eihän se ole sitä ollu koskaan muutenkaan hehee! No siis jotenkin jaloissa tuntui väsyneelle. Kumminkin kolmen kilsan kohdalla läksin innosta puhkuen kärkeen huhkimaan ihan tosissani sillä mielellä että jätän porukan ja tulen vaihtoon ihan yksinäni...No yksi samperin sitkee mies tarras heti mun spurtista peesiin, mutta hänestä ei ollu yhtään vetäjäks jatkossa, lie olis Kaarakainen roikkunu siinä peesissä vaikka kolkyt kilsaa mene ja tiedä. Ja kyllähän ne Mikotkin sieltä vaan vielä mukaan tarttuivat vaikka hetken jo luulin heistä pääseväni eroon. Kyllä huomata sai että tasaisella reitillä ja tuulisella säällä ei vetojuhdan homma ole mikään helppo. Sellainen tuntuma kyllä jäi että häntäkärpäset jotka kyllä ihan lopussa mun edelle sekunnilla menivät olisivat tippuneet jos olis ollu pari kipakkaa nousua tuolla radalla. No matkavauhti pysyi uskoakseni omasta ansiostani niin kovana että aloitus osuuden miehet saivat kovemmat loppuajat kuin ankkuri osuuden kovat menijät.
Kaiken kaikkiaan joukkeena suht hyvä kisa. Ei tää iso meriitti ole mutta siitäkin huolimatta on kiva voittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!