Eilen illalla kolme tuntia pertsaa jauhoin,
sen jälkeen hurjasti ravintoa sisääni kauhoin.
Nyt aamulla vaan kevyempi lyhyt lenkki,
silti taas kutsuu ruokapöydän penkki!
Näkyy kaupissa paljon hiihtäviä ukkoja akkoja,
ei näy hiekkaa kiviä ei ees koiran kakkoja.
Pikkuhiljaa lumikasa siellä kevenee
ja sitä mukaa hiihtäjän hymy levenee.
Kelien ollessa kovasti myötä
on kaupunki tehnyt lumetustyötä.
Varmaan pian tulee pituutta lisää taas,
Hyvin voidaan hiihtää kun on lunta maas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!