Nyt kun sitä lunta tarpeeks tuli,
niin hiihtäjän sydän suli.
Ladulle innosta puhkuen,
kovaa kuntoakin uhkuen.
Tiedä sitten siitä kunnosta,
ei se ainakaan kiinni ole itsetunnosta.
Kisataan lenkkeillään positiivisella mielellä,
ja ruokapöytään juostaan vesi kielellä.
Alkaako pakkanen taas paukkua ja rutista,
jospa ei tarviis taas liian kylmässä tutista.
Parissa kympissä voi vielä vetää,
sitä kylmemmässä alkaa olla jäistä setää..
Juuttuiko autosi kinokseen tuohon, parempi lie se kuin vetiseen suohon.
VastaaPoistaSilmästä suon sais autoa kaivaa, vai kannattaisko sittenkään nähdä sitä vaivaa. Tuosta se ois helppo nykästä, jos pari karjua jaksais puskarista lykästä. Toivottavasti jo autosi käyttöön sait tai ainakin talteen aarteesi hait.Muulloin saattaisi varasta alkaa olla kiinnostunut tuosta liukkaasta lautatavarasta.
Mahtavaa! kiitos tästä komeasta runosta! Tällaista lisää!
VastaaPoistaNii juu, jos toi kärry suohon alkais upota niin sais vissiin mennä, alkaa sen verran ikää olla jo japanin raudalla. Toimiihan se toki vieläkin ja kulkeekin, on siis saatu pois lumipenkasta ja sukset on tallella turvassa täällä olohuoneen nurkassa...
Noo, eipä tuo meikäläisen runosuoni kovin vuolaasti virtaa teikäläiseen nähden, mut oiva kuva inspiroi tuollaiseen rykäisyyn :) Juu, eipä muuta kuin tsemppiä reeneihin ja kisoihin! juu, ja Japsihan kestää niin kauan kunnes laukeaa ;)
VastaaPoista