Niin se on nyt on tulossa sit se viikonloppu kun suomen hiihtäjät kokoontuu Vöyrille hiihtämään sm-kisaa. Moni sinne menee mutta minä en, tunne on sanoinkuvaamattoman outo. No eipä siinä kauheesti kaiken kaikkiaan jossiteltavaa ole. Itsepähän en sitten matkustellut ympäri kaukaisia paikkakuntia ja yrittänyt kerätä pistepottia, enkä sen enempää lähettänyt Jarvallekaan sähköpostia. En tosin kyllä usko että pistetili välttämättä olisi karttunut paremmaks vaikka oisin ajanut läpi suomen ja hiihtänyt kaikki Fis-startit marras-joulukuussa. Nyt tosin on hiihto ollut mukavaa ja nautinnollista, lähinnä siis lenkeillä, en tiedä onko kisakunto kova vieläkään mutta kyllä se mieltä hieman lämmittää että parissa kansallisessa on sm kisoihin lähtijäkin jäänyt selän taakse hehhee..
Eipä tässä tosiaan sen kummemmin mitään sanottavaa olekaan. Sm kisat katson telkkarista (kai ne tulee teeveestä?) ja itse koitan käydä lenkillä ja nauttia talvesta. Oli mulla mielessä että olisin lähtenyt jonnekin muihin kisoihin viikonloppuna mutta sitten laiskuus iski ja ajattelin että jos ei kerran sm kisaan ni ei mihinkään muuallekaan:)
Olin aamulla ennen kukon laulua töissä ja jo valoisan aikaan kävin ulkoilemassa suksien kanssa, innostuin vähän kiihdyttelemäänkin siinä lenkin aikana. Nyt on ravintoa nautittu ja loppuiltana en aio tehdä tasan mitään.
Heippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä enemmän tänne kommentteja laittaa,
sitä enemmän mullekin bloggaus maittaa!